Paketeista paljastui...

Joululahjoista päätellen olin tänä vuonna taas ollut tosi kiltti, sen verran paljon kaikkia ihania asioita löytyi paketeista :) Tässä viimeisessä jouluaiheisessa postauksessa ajattelin näin ollen näyttää kuvia muutamasta lahjasta, joita pukki oli tuonut.

Miehen kanssa olimme jo etukäteen sopineet, että varsinaisena joululahjana ostamme toisillemme matkat Lontooseen. Reissua ei kuitenkaan vielä ole varattu, koska mies vaihtaa työpaikkaa nyt vuoden vaihtuessa, joten liput ostetaan vasta kun aikataulut hiukan selkenevät. Toivottavasti päästään reissuun jo heti helmikuussa, mutta katsotaan nyt. Siitä onkin jonkin aikaa kun olemme olleet miehen kanssa yhdessä missään Tallinnaa pidemmällä, joten olen tosi innoissani :) Mies oli kuitenkin hankkinut minulle muutaman paketin myös jouluksi, joista toisella hän onnistui yllättämään minut täysin: nimittäin kuvassa olevalla Kainon Raasu-pupulla. Kesällä naimisiin menneet ystävämme saivat Kainon tytöiltä häälahjaksi pupun ja ihastelin sitä silloin kovasti. Kyseinen pupu ei siis kuulu Kainon myyntivalikoimaan, vaan se tehtiin varta vasten ystävillemme. Mies oli metsästänyt pupun tekijän käsiinsä ja tilasi minullekin oman uniikin Raasu-pupun <3 

Pupun lisäksi sain mieheltä kuvassa näkyvän sydänpalan Nomination- koruuni- se oli toivelahja. Toinen rannekoru on lahja rakkaalta ystävältä: hän oli tilannut sen Besohelsingiltä minulle ja teettänyt sen nahkarannekkeeseen tekstin "to my love & friend". Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, että se on jo muuttunut osaksi lähes jokapäiväistä rannekoruröykkiötäni <3 

Jouluna pitää aina saada vähintään yksi kirja: olin toivonut molempia kuvassa näkyviä, eli Safkaa (jonka annoin itsekin lahjaksi ;)) ja Blaine Hardenin "Escape from Camp 14", joka kertoo ainoasta pohjoiskorealaiselta vankileiriltä koskaan paenneesta miehestä. Sudenpennun tassunjälki-saippua ilahdutti kovasti, sillä himoitsin sitä jo ostaessani saman sarjan kynttilää, mutta en raaskinut sittenkään molempia. Tassunjälkiteema jatkuu oikealla näkyvissä tekstiileissä: saimme patalaput, keittiöpyyhkeitä ja esiliinan (jollaista ei muuten tästä taloudesta vielä löytynytkään!). Hyvin tuntevat ystävät mikä meihin uppoaa... Miehen sisko yllätti iloisesti Essien mustalla ja valkoisella kynsilakalla sekä Lumenen "Creamy Melon"- huulikiillolla. Olenkin tässä jo metsästänyt hilelakkaa tuohon mustaan yhdistettäväksi- saas nähdä löytyykö huomenna mieleinen ja ehdinkö tehdä itselleni uuden vuoden kynnet suunnitelmani mukaan :) Wellan paketista paljastuu shampoo, hoitoaine  ja lämmönsuojasuihke- sekä hyvää mieltä. Paketin ostamalla nimittäin lahjoitettiin samalla Unicefin kautta 3 oppintuntia ammattiin opiskelevalle brasilialaiselle nuorelle. Kultaisessa paketissa on Arganöljy- hierontakynttilä, joka on oikeastaan tuplalahja: tuplalahja, koska enhän voi tehdä hierontaa itse, joten lahjaan sisältyy samalla myös se, että mies hemmottelee minua. Aika ihanan ovelaa ystävältäni, eikö vain ;)

Jälleen yhdeltä ystävältä sain tämän kätevän pikkukaverin: suomalaisen wishbone.comin "toivomusluu" pitää iPodini johdon ojennuksessa myös käsilaukussa. Ihan superkätsä! 

Saimme myös tämän Sodastream- laitteen. Kätevä on: saimme  lahjaksi muutaman limsamaun ja kävimme jo itsekin hakemassa muutaman kivennäisvesivaihtoehdon. Tulee kyllä todella paljon halvemmaksi kuin vichyn tai limsan ostaminen kaupasta, eikä tarvitse raahata. Laite toimii lisäksi ilman sähköä, joten sen voi helposti laittaa minne vain. Kuvissa näkyvien lisäksi saimme sekä miehen kanssa yhdessä että erikseen erilaisia ihania ruokalahjoja, leffalippuja, lapasia ja sen sellaista- kaikkea sekä kivaa että tarpeellista.

Kiitos kaikille tontuille! Olin jotenkin ajatellut, että kun vanhenee niin lahjojen määrä vähenee. Toistaiseksi näin ei ainakaan tunnu käyneen, enkä oikein tiedä mitä olen tehnyt ansaitakseni näin ihania ihmisiä ympärilleni! Ihmisten arvoa ei tietenkään mitata annetuilla lahjoilla, mutta olen silti jotenkin tosi vaikuttunut siitä miten osuvia ja ajatuksella hankittuja lahjoja taas sain. Kiitos rakkaat <3

P.S. Huomaako kukaan muu kuin minä pientä edistystä kuvien laadussa..? Siitä on kiittäminen niin ikään lahjaksi saamaani uutta objektiivia (50mm/1.8). Ja ero on minusta kyllä todella selkeä! Kaikki kuvat otettiin illalla täysin ilman luonnonvaloa (tai salamaa). Tämä "blogilinssinäkin" tunnettu objektiivi ei edes ole kovin kallis (objektiiviksi!), mutta olin silti pihistellyt enkä vielä saanut hankittua sitä itse. Olin jo päättänyt tehdä hankinnan joulun jälkeen, mutta joulupukki oli kuullut toiveeni ja sainkin sen sitten jo lahjaksi :) 

Eilisillan asu

Pitkästä aikaa yksi asukuva. Eilen illalla oli yksi työtilaisuus, jonne pukeuduin seuraavalla tavalla.

bleiseri/Selected Femme, pusero/Zara, farkut ja korvikset/H&M, saappaat/Vagabond

Hiuksissa on melkoisen...ööööh...luonnollinen look...ensi viikolla pääsen onneksi taas kampaajalle. Jee! Mitähän sitä keksisi..? 

Mulla oli poikkeuksellisesti piilolasit päässä, sillä kävin samalla reissulla katsomassa uusia silmälaseja. Liikkeessä oli kauhea ruuhka enkä ehtinyt kuin hiukan sovitella, joten joudun ottamaan uuden yrityksen maanantaina.

Mjaahas, nyt pitäisi lähteä valmistautumaan leffaan. Kivaa lauantai-iltaa :)

Joulukuvia ja pari testattua tuotetta

Jouluun kuului paljon lämpöisiä hetkiä ystävien ja sukulaisten kera. Tapasimme mm. ensimmäistä kertaa tästä mahasta paljastuneen ihanan pienen pojan, jonka kummeja meistä tulee reilun viikon kuluttua <3 Ystävien lisäksi vietimme aikaa sekä minun että miehen perheen parissa. Herkutellen ja jutustellen. Oli ihanaa kun oli kerrankin aikaa pysähtyä viettämään aikaa kaikkien rakkaiden ihmisten kanssa ilman kiirettä.

Kuusen alla näkyy osa joulupukin tuomista paketeista. Oltiinpa oltu taas kilttejä!

Vihreistä kuulista on kuin varkain tullut yksi joulun suosikkikarkeistani. Alhaalla keskellä on tärkein joulukoristeeni: se on roikkunut kuusessamme aina lapsuudestani saakka ja se ripustetaan kuuseen aina ensimmäisenä. Muut koristeet vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta tämä täytyy aina löytyä :) Tämä taisi olla ensimmäinen vuosi ikinä, kun emme tehneet piparkakkutaloa. Emme ehtineet, eikä sille olisi tänä vuonna oikein löytynyt syöjiäkään. Sen sijaan koristelin kaikille omat sydänpiparit :)

Jouluna testasin Livboxista saamani Sally Hansenin kynsitarrat, joita on kovasti kehuttu. En tiedä millainen poropeukalo oikein olen, mutta kuvasta näkyy miten minulle kävi: tarrat ovat alle vuorokauden ikäiset ja muutama kärki on jo lähtenyt irti. Näitä on hehkutettu ainakin muutamassa eri blogissa ja kivaltahan ne näyttävät. Mutta en tiedä enkö sitten vain osannut kiinnittää noita oikein (vaikka yritin toimia tarkalleen ohjeen mukaan), mutta ainakaan minulla ne eivät kestäneet ollenkaan, ei edes yön yli nukkumista. Näitä on kuitenkin kehuttu nimenomaan kestäviksi..? Ja hyvä kynsilakka kyllä kestää käytössäni moitteettomana 3-4 päivää. En tiedä sitten missä meni vikaan, mutta tämän perusteella en ole vakuuttunut.

Ja hih, nyt vasta tajusin että mähän olen tässä vähän niin kuin käsi "raamatulla" ;) Joululukemisenani Mademoiselle Chanelin elämänkerta, jonka kimppuun pääsin vihdoin, pitkän odotuksen jälkeen.

Tässä kuvassa sen sijaan näkyy kynsien lisäksi yksi saamani joululahja, joka on nyt jo osoittautunut kullanarvoiseksi. Minulla on talvisin erittäin kuivat ja haavoille halkeilevat kädet, johin on kokeiltu kaikkea. Tällä hetkellä tilanne on niin huono, että ihotautilääkäriltäkin alkavat loppua määrättävät voiteet: kaikenlaisia vahvoja voiteita on testattu, mutta aiemmin hyvin tehonneet kortisonivoiteetkin lakkaavat yksi kerrallaan tepsimästä. Kaikenmaailman perusvoiteet ja Bepanthenit on tietenkin testattu myös. Kädet ovat kuivat joka tapauksessa, mutta suurin ongelma ovat haavat, jotka eivät mene kiinni. Väliaikaista apua olen saanut yhdestä kortisonivoiteesta, mutta koska sekään ei tehoa kunnolla, ei tekisi mieli käyttää sellaista myrkkyä ollenkaan. Siksi olenkin äärimmäisen iloinen, että äitini oli löytänyt minulle joulupakettiin tämän Avénen Cold Cream- käsivoiteen. Se ei imeydy ihan niin nopeasti, että sitä voisi käyttää esimerkiksi työpäivän aikana, mutta yöksi laitettuna se on, ainakin tällä hetkellä minulla, yhtä tehokas kuin kortisoni- mutta siis ilman myrkkyjä. Tämä pikku puteli saattaa hyvinkin olla paras joululahjani tänä vuonna. 

StyleC korppukäsineen suosittelee, jos on samasta ongelmasta kärsiviä! Avénen tuotteita löytyy ainakin apteekeista.

Toivottavasti myös muiden joulut sujuivat mukavissa tunnelmissa, miten sitten ikinä sitä vietitkään. Seuraavaksi tulossa on ainakin lahjapostaus ja lähiaikoina myös blogin ensimmäinen arvonta! Stay tuned...

Murphyn laki

Huh, tänään piti olla tunnelmallisten joulukuvien vuoro, mutta jääköön huomiseksi.

Joulu on tänä vuonna herättänyt hiukan ristiriitaisia tunnelmia: toisaalta oli ihanaa kun oli pitkä joulu ja ehdin nähdä paljon sekä kavereita että perhettä. Ja sain vaikka mitä ihania lahjoja (niistäkin sitten myöhemmin lisää). Mutta toisaalta tosi moni läheinen sairasti joko ärhäkkää vatsatautia tai antibioottihoitoa vaativaa flunssaa. Itse säästyin niiltä (ainakin vielä!), mutta sen sijaan iskin varpaani keinunjalkaan sellaisella voimalla, että hetken aikaa epäilin sen jopa murtuneen. Onneksi näin ei kuitenkaan ollut ja se on enää vain vähän kipeä. Eilen illlalla myöhään takaisin kotiin päästyämme huomasimme, että koira/koirat olivat oksentaneet autoon niin että jouduin heti pyykkäämään koirien viltit ja hihnat (en koiria sentään). 

Ja TÄNÄÄN, aloitettuani työpäivän iloisissa tunnelmissa ja ollessani palaamassa lounaalta takaisin työkaverin kanssa, saatiin Aleksanterikadulla (joo ne Zaran eteen pystytetyt aidat on siinä meidän takiamme...) katolta lumilasti niskaamme. Oli runsaasti onnea mukana eikä lastissa ollut jäätä, joten ainoaksi fyysiseksi vahingoksi jäi minun rikkoutuneet silmälasini. Muuten pelästyttiin kyllä aika tavalla.

Kotona jatkoin autossa sotkeentuneiden tekstiilien pesua ja valtava pahvinen pyykinpesujauhelaatikko levisi kylppäriin. Mitähän vielä ehtii tapahtua ennen kuin vuosi vaihtuu... odotukset eivät ainakaan ole kovin korkealla ;)

En oikein tiedä onko minulla ollut hyvää tuuria (kun en sairastunut jouluna puhumattakaan siitä että olisi käynyt todella pahasti tänään) vai huonoa tuuria kun kaikenlaista on kuitenkin sattunut. Äh. Toivottavasti huomenna ei ole enää uutta raportoitavaa, vaan voin keskittyä muistelemaan niitä joulun hyviä puolia: niitäkin oli paljon nimittäin :)

p.s. Miehen mielestä suurin onnettomuus taisi sattua kun eksyin Stockmannin verkkokaupan aleen, josta saatoin, näkökulmasta riippuen joko lohduttautua tai juhlia selviämistäni, tilata itselleni jotakin... Katsotaan sopiiko, esittelen sitten jos pidän ostokseni:)

Hyvää joulua

Tämäkin blogi hiljenee pyhien ajaksi, mutta piipahdin vielä toivottamaan kaikille oikein hyvää joulua!


Kuullaan taas kun arki jälleen kutsuu :)

Joululeffavinkki!

Niille, jotka kaipaavat jouluaiheista elokuvaa, mutta kuitenkin "vähän jotain muuta": Rare Exports! Suosittelen ehdottomasti, ellet ole vielä nähnyt. Itse taidan katsoa sen uudelleen... Ihan paras :)

Kuva: http://www.rareexportsmovie.com/fi

Yleensä en ole suomalaisen elokuvan suuri ystävä (yritystä on, mutta tulokset jäävät usein laihoiksi minun makuuni): tämä on kuitenkin toista maata, ainakin minusta. Loistavat näyttelijät, uskomaton tarina, upeat maisemat ja myös äänimaailma toimii. Muutamaan överikohtaukseen on syytä varautua, mutta minusta nekin sopivat paikkaansa. Luultavasti paras koskaan näkemäni suomalainen elokuva ja ehkäpä myös joululeffa ylipäänsä ;)

Rare exports esitetään Yle TV2:lla huomenna lauantaina 22.12. klo 22:05, tv ensi-illassa. Traileri ja lisätietoja elokuvasta täällä.

Huom! Tämä EI sitten ole lastenleffa; tämän elokuvan joulupukkia ei kukaan toivo kylään...

Serinakakut

Jouluisissa tunnelmissa jatketaan, toivepostauksen merkeissä. Kuvituksena eilisen ystäväporukan joulunvietosta lahjat "kuusen" alla :)

Sain lukijatoiveen koskien tässä postauksessa esiintyneiden Serinakakkujen reseptiä. Vihdoin sain pyydettyä ohjeen äidiltäni, joten here comes :)

Serinakakut 

(puolikkaasta määrästä aineita tulee jo aika paljon, lähes 4 pellillistä muoteilla otettuja "kakkuja")

200g fariinisokeria

375g voita

1 tl hirvensarvensuolaa tai 2 tl leivinjauhetta

1 muna

1 tl vaniljasokeria

½ kg vehnäjauhoja (= n. 8 dl)

päällinen

(voitele munalla)

hieno sokeri

mantelirouhe

Munat ja sokeri vatkataan vaahdoksi, samoin voi. Seokset yhdistetään, mausteet lisätään, viimeiseksi jauhot.

Taikinasta muodostetaan pieniä palloja, jotka litistetään tai (kuten me) kaulitaan ja otetaan muotilla piparit.

Voidellaan kakut munalla ja ripotellaan päälle sokeri ja manteli (joka kuva kakkusista unohtui...).

Uuni 200 astetta ja n. 7 min (kunnes kakkuset ovat kauniin, mutta ei liian!, ruskeat).

Kukaan omista tutuistani ei tunnu kuulleen näistä Serinakakuista, joten innostuin googlailemaan. Google löysi muutaman reseptin, joissa selvästi on kyse samasta leivonnaisesta, vaikka ainesosat ovatkin niissä hiukan eri suhteessa kuin tässä meidän ohjeessa. Kyllä näitä siis joku muukin tekee kuin me ;)

Meidän resepti on kirjasta ”Keittotaito” vuodelta 1934 ja alun perin äidinäidinäidin meidän suvun repertuaariin tuoma. Kakkuset ovat kuuluneet sekä äitini jouluun lapsesta saakka, että aina myös minun jouluuni :)

Pukin pikku apulainen

Tällaisia paketteja syntyi viime yönä (nämä kaksi voi näyttää kun ne on jo luovutettu saajilleen- ja avattukin sen puoleen ;)).

En ole mikään superaskartelija, mutta pienellä vaivalla saa minusta aika kivoja. 

Yleensä saan jonkin idean ja kaikki paketit ovat sitten samana vuonna siihen tyyliin tehtyjä. Tosin tuollaisten yksiväristen ja mattaisten paperien aika on kestänyt jo useamman vuoden, mutta nyt koristelin niitä ensimmäisen kerran vielä lisäksi itse. Yksityiskohdat yritän aina miettiä kunkin lahjan saajan mukaan :) Pakettikortit ovat joka vuosi erilaisia ja nekin yritän personoida sillä tavoin, että puolestaan sopivat kunkin saajan pakettiin.

Miltä näyttää?

Tältä tontun pajassa näytti ;)

Nyt olen syönyt itseni tärviölle avokadopastaa (NAM, tein sitä ekaa kertaa kotona ja mieskin ihastui) ja seuraavaksi menen vielä hetkeksi joulupajaani askartelemaan loput pakettikortit. Ai että. Tänään on ollut niin kiva päivä kaiken kaikkiaankin: hyviä ystäviä, glögia, joulutorttuja, naurua, pipareita ja homejuustoa, ensimmäiset lahjat annettu ja saatu (<3)... eipä juuri nyt voisi paremmin mennä :)

Millaisia paketteja sinä aiot tänä vuonna tehdä?

Life in Snapshots

Kiirusta on siis pitänyt viime aikoina ja siksi blogikin on hiukan ollut laiminlyötynä. Osansa toki tuovat myös haastavat kuvausolosuhteet, kun kameran kanssa ei kerkeä mihinkään valoisaan aikaan. Kännykkä on kuitenkin ollut mukana, joten tässä kännykällä napsittuja kuvia parin viime viikon varrelta.

YL:n joulukonsertissa käytiin lauantaina. Vessakuva tummanpuhuvasta asusta viime perjantailta yksistä juhlista joissa poikkesimme miehen kanssa. Vielä pari kuvaa Porvoon Tiger sushista. Helsinki Winner- näyttelyn ostossaalis. Joo. En uskalla ajattellakaan miten mopo lähtee lapasesta jos meillä joskus on lapsia, kun koirien kanssa lopputulos on tämä ;) Ja jälleen yksi ergonominen nukkumisasento meidän vanhemmalta koiralta.

Syömiskuviksi on mennyt tämä blogi näköjään... yritän ryhdistäytyä asukuvien ja muotihenkisempian juttujen kanssa, ettei ihan ruuaksi mene kokonaan, sillä se ei ole tarkoitus. Mutta vielä tässä sarjassa siis; Käytiin edellisviikolla Hard Rock cafessa lounasaikaan yhden ystävän kanssa: ihan kiva paikka ja ruokakin oli ihan hyvää, mutta aika ylihinnoiteltua silti, sanoisin. Mutta varsin samanlaista kuin muuallakin (olen käynyt Hard Rock cafessa Salt Lake Cityssä ja Roomassa), joten ei tuo nyt mikään yllätys ollut. Eilen käytiin yhden rakkaan kanssa Santa Féssä piiitkästä aikaa ja sen jälkeen vielä kahvittelemassa Kaakaopuussa, jossa en ollut ennen käynytkään. Ja siis meidän vanhempi koira stalkkaa banaania aina hirveällä innolla kun syön sitä. Ihan ihme juttu! Nuorempi koira on melko piiiiiitkä.

Semmoisia. En sitten ottanut kuvaa tietokoneesta kotona tai työpaikalla, koska niiden ääressä on myös hetki jos toinenkin vierähtänyt. Niihin yksiin ainoisiin pikkujouluihinkin juoksin niin hirveellä kiireellä, että kerrankin kun olisin ollut vähän pukeutunut niin kuvaa ei ole. Minkäänlaista. No hauskaa oli kuitenkin :)  

Nyt on melkein viikko aikaa rauhoittua ja fiilistellä joulua ennen uuden kiireputken alkua (sen putken pää näkyykin sitten vasta keväällä....). Fiilistelyn aionkin aloittaa nyt heti: laitan vielä glögin tulille, virittelen joululaulut soimaan ja ryhdyn hiukan joulupukin apuna paketoimaan lahjoja. Sillä tänään sain vihoviimeisetkin hankinnat tehtyä ja kyllä täytyy sanoa että nyt alkaa olla kaupoissa ahdasta... huh. Mutta kyllä kannatti: joululahjojen paketointi on minulle tärkeä rituaali, siitä alkaa aina varsinainen joulu. Eli tänään :)

Porvoon houkutukset

No, pienen pienet hankinnat itselleni tein myös Porvoosta perjantaina...

Nämä söpöläiset kortit ostin aikeenaani laittaa ne kuvassa olevaan Ikean kehykseen. Mutta, kuten näkyy, korttikoko onkin vähän liian pieni. No, joko askartelen sinne valkoista alle tai sitten testaan myös paria muuta minulla jo olevaa kehystä. Nämä kaverit on suunnitellut pietarsaarelainen Terese Bast  ja korttien on tarkoitus päätyä keittiön seinää koristamaan.

Kaikki minua yhtään tuntevat tietävät heti, että tämä ostos oli täysin mahdoton ohittaa.

Siis sudenpennun tassunjälki!!!!!! Siis miten suloinen...? Valittavana oli kaikkia muitakin eläimiä liito-oravasta karhunpentuun, mutta minulle valinta oli helppo. Kyseessä on siis aamumaan Suomessa tehty soijakynttilä ja kaikkien näiden hinnoista osa lahjoitetaan asiaankuuluvaan hyväntekeväisyyteen: minun kynttilästäni Luonto- liiton susiryhmään. Saas nähdä maltanko ikinä polttaa tuota :)

Kaikkien jo esiteltyjen tavoin tämäkin ostos on Design Delistä: suomalaisen kiertin luonnostaan antibakteerisesta hampusta tehty tiskirätti. Sen saa pestä 60 asteessa ja sen lievästi karhea pinta antaa myös hankausvoimaa. Ja sen suloisten kettujen avulla kotityöt sujuvat leikiten ;)

Vielä viimeiset pikkuostokset: aina silloin tällöin löydän piparkakkumuotin jota en voi vastustaa. Niinkuin nyt, nappasin Skaffarin viimeisen luumuotin ;) Ja tähtiservetit menevät koko talven.

Sellaisia pieniä hyvänmielen löytöjä Porvoosta. Ihanaa uutta viikkoa, ihan kohta on joulu :)!

Ostos!

Hah, tässä muuten hyvin sujuneen ostoslakkoni rikkonut hankinta :) Olen tosiaan ollut lokakuusta lähtien ostoslakossa; tuntui, että ostosten teosta tuli kesän myötä hiukan harkitsematonta. Tarpeita oli paljon, mutta lopulta huomasin ostelevani niiden lisäksi "kaikkea kivaa", joten syyshankinnat tehtyäni päätin määrätä itseni hetkeksi jäähylle. Lakko loppuu vuoden vaihteessa ja tuntuu, että se on tepsinyt: olen ehtinyt miettiä mitä todella tarvitsen ja listaa ensi vuoden hankinnoista on tehty jo jonkin aikaa ;) 

En ole suhtautunut lakkooni mitenkään ryppyotsaisesti: sen myötä olen vain saanut lisää harkintaa ja todennut etten ole oikeastaan tarvinnutkaan mitään. Siksi lakossa olo ei ole ahdistanut, eikä toisaalta nyt harmita, vaan olin aivan innoissani kun päätin hemmotella itseäni ja tilata livboxin: en millään voinut vastustaa näin hauskaa ajatusta.

Tilasin livboxin heti kun kuulin, että se on saatavilla ja tämä joulukuun boxi on minulle ensimmäinen (ensimmäiset lähetettiin marraskuussa, eli tämä on historian toinen Livbox). Boxi maksaa 13,90e/kk (niitä tulee siis yksi/kk) ja sen sisältö tulee tilaajalle yllätyksenä. Itse olen tilannut 3kk näin alkuun, katsotaan jatkanko vielä sen jälkeen. Livbox sisältää aina kosmetiikkatuotteita (4-6 kpl) ja sisällön arvo on (reippaastikin) suurempi kuin boxin hinta. Lisätietoja koko jutusta täältä. Olin ihaillut jenkkiblogeissa näkemääni, vastaavalla idealla toimivaa Glossyboxia, joten oli kivaa saada oma tänne Suomeenkin. Minusta tämä on niin höpö ja niin kiva juttu :) 

Sain ilmoituksen laatikosta jo viikolla, mutta vasta tänään ehdin hakemaan paketin postista (onnea on lähin postipiste ruokakaupassa!). Ja tällaista paljastui sieltä:

- Dr. Hauschkan Ruusuvoide 

- Kérastasen Cristalliste Lumière Liquide Serum
- Sally Hansen Salon Effects Real Nail Polish Strips- kynsitarrat
- Louis Widmer Skin Appeal Peeling (minikoko)
- Lancôme La Vie Est Belle (Eau de Parfum) (minikoko)

Tuo Cristallisten kuivien latvojen kiiltoseerumi onkin minulle jo tuttu tuote ja juurikin tällä hetkellä melkein lopussa: varsin sopivasti siis osui tämä! Noita kynsitarroja olen myös jo pidempään halunnut kokeilla, joten varsin mieluisa juttu sekin. La Vies Est Belle- hajuvesi tuoksuu hyvältä ja testaan mielelläni Widmerin syväpuhdistavaa kuorintaa, joka kuvauksen perusteella on tarkoitettu juuri minun iholleni. 

Ainoa mitä mietin, on tuo Ruusuvoide. Se on tarkoitettu kuivalle iholle, jote en oikein tiedä onkohan se liian tuhtia omalle sekaiholleni. Onko kukaan teistä lukijoista testannut tuota, onko siitä mielipidettä...?

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa, itse keräilen tässä voimia suunnatakseni vielä pyryyn koirien kera...

Joulu-Porvoo

Kyllä nyt on virittäydytty joulutunnelmaan: juhlittu pikkujoulua, käyty vanhassa Porvoossa tunnelmoimassa eilen ja tänään Ylioppilaskunnan laulajien joulukonserissa. Sekä Porvoon reissu että YL ovat jo muodostuneet perinteeksi: Porvoossa taidettiin nyt olla kolmatta kertaa ja YL:n konsertissa muistaakseni peräti viidettä kertaa ennen joulua.

Porvoon reissulle lähti illan juhlinnasta sen verran väsynyt bloggaaja, että kaikki kamerat kännykkää lukuun ottamatta jäivät kotiin. Onneksi huonolla bloggaajalla on erittäin hyviä ystäviä, joista yhdellä oli mukanaan kamera ja joka ystävällisesti luovutti kuvia myös blogiani varten. Kiitos näistä kuvista siis kuuluu ystävälleni Hanna Saloselle :)

Porvoon reissuni kulkevat kesät talvet samaa kaavaa: ensimmäinen pysäkki on aina tunnelmallinen kahvila Helmi. Upea miljöö ja sekä suolaisia että makeita herkkuja.


Olen käynyt Helmessä monen monta kertaa ja ollut aina pelkästään ihastunut käyntini jälkeen. Tällä kertaa sattui kuitenkin tosi kummallinen ja ikävä juttu: bebe- leivokseni maistui jotenkin oudolta. Maistatin palaset myös ystävilläni ja hekin olivat samaa mieltä. Maku ei välttämättä ollut pilaantunut, vaan saattoi myös johtua vaikka jostain vitriinin toisesta tuotteesta tarttuneesta hajusta. Koska täyte on kreemiä, en kuitenkaan uskaltanut syödä leivosta vaan vein sen takaisin ja kerroin oudosta mausta. Sanoin että en vaadi mitään, mutta että itse en ainakaan uskalla syödä. Vastauksena tähän sain kuulla että ne on saatu leipomosta aamulla, eikä niissä voi olla mitään vikaa. Pyysin että maistavat itse, että onko heidän mielestään normaalin makuinen. Eivät maistaneet, vaan kertoivat että leivoksissa ei voi olla vikaa: ne on 30 vuotta tuotu samasta paikasta eikä koskaan ole ollut valittamista. Poistuin paikalta sanoen etten tarkoittanut mitään pahaa, mutta että jos joku kämmi on käynyt niin joku voi sairastua. Yhden puolihuolimattoman pahoittelun sain tarjoilijalta, kun samalla omistaja jäi kovaan ääneen selittämään että ei ole heidän vikansa, ei ole heidän vikansa. Olisin nyt vähintäänkin odottanut kunnon pahoitteluja ja vaikka sanoin heti etten vaadi mitään, niin rehellisesti kuvittelin toki saavani uuden tuotteen tilalle. Sen sijaan jäi paha maku suuhun. Kirjaimellisesti.


Näin ei ole koskaan ennen käynyt ja tälläkin kertaa kaikki muut syötävät olivat erinomaisen hyviä. En ole koskaan ennen kuullut, että kahvilanpitäjä reagoisi valitukseen tuolla tavalla. Uskomatonta minusta.

Haluan vastapainoksi kertoa yhdestä erinomaisen hyvästä palvelukokemuksesta, kun kävin keskiviikkona työkaverini kanssa pizzalla Virgin Oilissa. Työkaverini tilasi pizzan, mutta kun se tuotiin pöytään se oli eri kuin mitä hän oli tilannut. Hän päätti kuitenkin syödä pizzansa, sillä meillä oli nälkä ja aikataulukin vähän tiukalla. Tarjoilijan hakiessa lautasia pois kerroimme, että pizzat olivat kyllä hyviä, mutta että toinen tuli väärin. Tarjoilija muisti heti mitä olimme tilanneet ja kävi ilmi, että olimme itse tilanneet toisen pizzan väärin: listalla oli kaksi lähes samannimistä pizzaa ja olimme sotkeneet niiden kanssa. Pahoittelimme tarjoilijalle että kyseessä olikin oma virheemme, jonka jälkeen tilasimme vielä kahvit. Tarjoilija toi ne pöytään ja kertoi että talo tarjoaa. Siihen tietysti yritimme estellä, että ei ole tarpeen kun itse olimme mokanneet, mutta lopulta siinä kuitenkin kävi niin, että saimme kahvit kaupan päälle. Siis miten totaalisen eri tavoin voidaan suhtautua reklamaatioihin?!? Tuosta Helmen vierailusta tuli sen verran ikävä fiilis, että joudun tosissani pohtimaan haluanko sinne enää uudelleen. Sen sijaan Virgin Oiliin tekisi mieli suunnitella hiukan rauhallisempaakin syömähetkeä pidemmällä kaavalla ja  kenties isommalla porukalla.

Nojoo,  mutta takaisin Porvooseen. Ikävän alun jälkeen pääsimme kuitenkin melko pian takaisin jouluiseen tunnelmaan ja reissu sujui kokonaisuutena erityisen hyvin. Yksi "vaarallisempia" kauppoja kaikilla reissuillamme on ollut Design Deli, joka myy pienten suomalaisten suunnittelijoiden tuotteita. Sieltä löytyy aina jotain ihanaa!

Niin tälläkin kertaa. Jotain pientä pukinkonttiin ja jotain pientä ehkä myös itselleni... niistä lisää myöhemmin.


Suosittelen kaikkia Porvooseen matkaajia poikkemaan Design Delissä! Paikalla on myös aivan uskomattoman ihana omistaja, joka kertoilee mielellään myös lisää tuotteista ja suunnittelijoista.

Design Delin vieressä on toinen Porvoon reissujemme vakiokohde, nimittäin ihana kahvi- ja teekauppa Skafferi.


Ihania erikoiskahveja ja erilaisia teelaatuja, kahvin- ja teenkeittotarvikkeita, sekä pieniä herkkusyötäviä: karamelleja sekä keksejä. Mmmmm.


Vanhasta kaupungista siirryimme ennen lähtöämme vielä ihastuttavaan Tiger sushiin. Tykkäsin hurjasti paikan skandinaavisen modernista, mutta kuitenkin rennosta sisustuksesta ja superystävällisestä henkilökunnasta. Tilasimme jaettavaksi kasan erilaisia "inside out"- rullia ja herkuttelimme mahat pullolleen. Paikassa on hauska konsepti, jossa sushin lisäksi ravintolassa toimii myös jäätelöbaari (jäätelöt luomumaidosta). Itse ahmin niin paljon sushia, etten kyennyt syömään jäätelöä, mutta ystävieni mukaan jäätelö oli hyvää. Sushirullien päällä oli majoneesia, jonka ansiosta sushit olivat hiukan tavallista tukevampia. Makuvaihtoehtoja oli useita, mukana paljon mm. erilaisia lohi- ja avokadoyhdistelmiä. Mmmm. Kannattaa pitää tämäkin vaihtoehto mielessä, mikäli myös moderninpi Porvoo kiinnostaa :)

Eipä muuta, sohvaperuna kuittaa, toivottaa mukavaa viikonloppua ja siirtyy nauttimaan ihanan joutilaasta lauantai-illasta :)

12.12.12

Pikaiset heipat! Tänään on ollut hassu päivä- tosi pitkä, mutta jotenkin tosi kiva myös.

Olen ollut töissä krjaimellisesti aamusta iltaan: lähdin kotoa klo 7.20 ja palasin joskus kasin pintaan. Lähetin pari työmailia vielä kotoa ja juuri muistin että pakko laittaa vielä yksi. Mutta arvaa mitä, tänään se ei jostain syystä haittaa! Olen myös ollut tosi väsynyt tänään, sillä olen nyt pari päivää mennyt tosi lyhyillä yöunilla. Siitä mun yökukkujaluonteesta olikin tuossa juuri puhetta: pahimmillaan ilmiö on juuri sellaisissa tilanteissa kuin nyt, eli pitkän sellaisen jakson jälkeen, että ei ole tarvinnut poistua kotoa ihan aamulla aamulla juuri minnekään. No, vaikka kello on taas paljon niin ensi yönä saa silti nukkua kunnolliset yöunet <3 jotka onkin tarpeen, sillä myös huominen on tosi kiireinen päivä, alkaen tällä kertaa myöhemmin, mutta toisaalta luvassa on myös yksi edustustehtävä illalla. (Jo senkin vuoksi lienee syytä pyrkiä saamaan pienet kauneusunet: tekee tämä ikä sen että valvominen alkaa totisesti näkyä aika nopsaan myös kasvoilla...)

Mutta siitä tämän päiväisestä: nappasin töissä tuollaisen ulkovaatekuvan, kun muistin että en vieläkään ollut saanut otettua pipokuvaa. Tässä olisi, kaksin kappalein oikein :) Kotiin saavuin siis varsin myöhään ja väsyneenä, mutta kivoissa fiiliksissä: oli mukava tulla kotiin, sytyttää kynttilät ja alkaa valmistaa pieneksi iltapalaksi feta-yrttiperunoita. Miehen sanojen mukaan meillä oli "välimerellinen" fiilis kun syötiin näin myöhään. Ja ruokakin sopi teemaan. Sinä aikana kun perunat kypsyivät uunissa keitin itselleni päärynäglögiä ja lueskelin uutta Oliviaa ja Costumea. Hyasintti on auennut ja meillä tuoksuu joululta :) Postistakin oli tullut lappu, että siellä odottelisi minua yksi ihana paketti: sorruin hiukan rikkomaan shoppailukieltoani, mutta tämä on aika poikkeuksellinen juttu. Palaan siihen kunhan ehdin noutaa paketin, eli aikaisintaan lauantaina. Nyt se työmaili ja sitten kiireesti niille kauneusunille.

p.s. Muistathan, että huomenna (tai oho, tänään...) 13.12. on viimeinen päivä postittaa joulutervehdykset edullisempaan hintaan! Itse olen missannut tuon monta kertaa ja maksanut sitten normaalihinnan, mutta tänä vuonna ryhdistäydyin ja kävin viemässä kortit tänään (tai siis... tavallaan eilen ;)). Jonotin myös tiskille, kun piti postittaa muutama kortti ulkomaille saakka ja täytyy kehua postin ripeää ja ystävällistä asiakaspalvelua: minua edellä jonossa oli muistaakseni yli 30 henkilöä, mutta sain hoidettuani asiani alle 15 min. Tyytyväinen asiakas kiittää ja kuittaa :)

Itsenäisyyspäivätunnelmia vielä

Itsenäisyyspäivää vietimme kotosalla ystävien kera. Pieniä jouluisia juttujakin kerkesin vihdoin laittamaan esille :)

Askartelin olohuoneen seinälle Koti ja Keittiö- lehden joulukuun numerosta inspiroituneena joulukorttikuusen. En oikein saanut sommiteltua siitä sellaista kuvaa kuin miltä se minusta livenä näyttää (ja alareunakin on vino, huomaan..), mutta aika hauska se on minusta kuitenkin. Vai mitä tykkäät :)?

Ystävien saapuessa meille tarjoilin päärynäglögiä, jonka ohjeen olen löytänyt Yhteishyvästä (täältä). On muuten tosi hyvää! Eikä ollenkaan liian makeaa, vaikka siihen tulevista aineksista voisi niin kuvitellakin. 

Leivoimme aluksi yhdessä Hesarista (täältä) hiljattain bongatulla ohjeella "Omena-rosmariinisiirapilla silattuja punajuuri-fetatartaletteja". Aivan älyttömän hyvää! JA helppo tehdä.

Kuvassa myös vilaus päivän asua :)

Mulla on muuten aivan uskomaton mokaputki menossa näiden meidän leipomisten kanssa: kahdesti olen myöhästynyt leipomistilanteesta ja nyt unohdin osta punajuuria. Siis meidän PUNAJUURI-feta tartaletteihin... No, onneksi mies pelasti tilanteen ja löysi aina auki olevalta huoltoasemalta valmista punajuuri-perunasosetta, joka toimi itseasiassa aivan loistavasti. Ja jonka ansiosta tuon piirakan (niin, niitä tartalettivuokiakaan ei meillä ole...) tekeminen oli vieläkin nopeampaa ja helpompaa kuin ohjeen mukaan. Siis oikeastaan suosittelen!

Mmmm...

NIIIN hyvää! No, kuva puhuu puolestaan: hyvä kun kerkesin ottamaan yhtään kuvaa ennen kuin koko piirakka hävisi parempiin suihin ;) Palan painikkeeksi hiukan kuohuvaa: Elysée Arcticia, joka oli itseasiassa jopa yllättävän hyvää. Maussa oli Suomi- teemaan sopivasti häivähdys lakkaa :)

Kahvipöytään tein tämän joulun ensimmäiset joulutortut. Mä onnistun joka vuosi unohtamaan kuinka helppoja ja nopeita ne onkaan tehdä! Kuvassa näkyvät myös ystäväni tuomat "Suvin roisit suklaaruudut". Joissa roisia on siis voin ja sokerin määrä... tuohon päälle vielä vaniljajäätelöä ja NAM.

Tämä veikeä pöllö ja lisäksi pöydällä näkyvät lumihiutale- ja peurakynttilät olivat muuten ne jouluiset ostokseni Porin reissulta, joista vähän vihjasinkin jo. Maria Drockilan kynttiläpajalta. Aina ihania, eikö?

Hyasintin tuoksu tuo minulle joulun tunteen (kuusen tuoksun lisäksi) :) Mies on hiukan allerginen, joten en voi toteuttaa haluani levitellä niitä tuoksumaan ympäri asuntoa ja joka huoneeseen. Mutta yhden sentään saan, sitä sitten tuoksuttelen nenä kiinni kukkasessa ;)

A Blog with Substance- tunnustus

Sain tämän "A blog with substance"- tunnustuksen Bagmiss- blogin ihanalta BagMissiltä jo viikko sitten (kiitos vielä kerran!), mutta kuten jo eilen mainitsin, koko blogin pitäminen jäi viime viikolla vähän heikolle; siksi siis toteutan tämän vasta nyt.

Tunnustuksen säännöt menevät seuraavasti:


- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle

- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

1. Olen aikamoinen iltakukkuja, enkä osaa mennä nukkumaan ennen puolta yötä. Ikinä. Vaikka miten aikaisin pitäisi herätä. Jotenkin ilta-aika on vaan niin mukavaa :)

2. Tämä on itseasiassa toinen blogini: ensimmäistä pidin vuonna 2007 ollessani vaihdossa Genevessä, mutta blogi oli tuolloin tarkoitettu vain perheelleni ja ystävilleni yhteydenpidoksi. Suurin huolenaihe tuolloin oli, että mitä jos sinne vahingossa eksyy ulkopuolisia ;) Niin muuttuu ihmisen mieli, nyt olen pohjattoman onnellinen jokaisesta uudesta kävijästä, lukijasta ja kommentoijasta :)

3. Potkunyrkkeily on laji, jota harrastin pitkään ja jota rakastan edelleen. Lopetin treenaamisen kuutisen vuotta sitten pääasiassa aikapulan vuoksi, mutta edelleen haaveilen joskus palaavani lajin pariin. Pari viikkoa sitten kaivoin taas hanskat naftaliinista ja olen käynyt nyrkkeilemässä muutaman kerran. Eihän se ihan sama ole, mutta aika lähellä jo. Enkä tiedä mitään, mikä olisi hienompaa! Joku siinä lajissa vaan on, minkä takia jaksan senkin rajan yli, kun voimat ovat jo loppuneet. Adrenaliini pumppaa vielä päiviä treenien jälkeenkin, eikä mikään muu laji saa fiiliksiä niin korkealle! Suosittelen lämpimästi kaikkia etsimään itselleen sen lajin, joka aiheuttaa yhtä kovat kicksit kuin (potku)nyrkkeily minulle. Sen jälkeen treenaaminen on pelkkää juhlaa :)

Inspiskuvaksi tähän väliin aina niin suloinen Jessica Alba: ihanan rentona, mutta silti niin makean näköisenä.
http://www.thetrenddiaries.com/2012/11/jessica-alba-out-in-west-hollywood.html

4. Rakastan lukea dekkareita ja lisäksi seuraan telkkarista melkein kaikkia mahdollisia poliisi-, etsivä- rikos tmv. sarjoja. 

5. Olen kotoisin maalta ja itselleni täysin yllättäen haaveilen nykyään paluumuutosta pikkukaupunkiin.

6. Herkkupaheeni on irtokarkit.

7. Haluaisin oppia tuntemaan viinejä oikein kunnolla: erityisesti olen kiinnostunut punaviineistä.

8. En ole koskaan ollut varsinaisella rantalomalla. 

Siinähän noita :)

Tunnustuksessa suurin vaikeus oli sen eteenpäin jakaminen, koska tämä on juuri ollut jo niin monissa lukemissani blogeissa. Muistaakseni näissä kolmessa sitä ei kuitenkaan (ainakaan aivan äskettäin) ole  nähty, joten haluan antaa tunnustuksen eteenpäin seuraaville upeille blogittarille:

1. Zubi's corner- blogin Zubille
2. Madeleine's dream- blogin Madeleinelle
3. World by J- blogin J:lle

Ja lisäksi, koska minusta olisi kiva löytää uusia blogeja ja saada kasvoja hiljaisillekin lukijoille, haastaisin mukaan sellaiset lukijani, joilla on omakin blogi ja linkkaamaan tänne jos olette haasteeseen tarttuneet :)

Itsenäisyyspäivän kauneimmat puvut

Hui, kerkesinpäs tänään sentään koneen ääreen: pahoittelen onnettoman hidasta tahtia tällä viikolla. Kaikenlaisia (pääosin todella kivoja!) kiireitä on ollut, mutta yritän taas ryhdistäytyä. Linnan juhlien puvut on vielä ihan pakko analysoida, vaikka näihin ollaankin varmaan jo aika kyllästyneitä ;) Keräännyimme muutaman ystävän kera seuraamaan kättelyä ja juhlia meille: muita kuvia illasta tulossa joskus ensi viikolla. Nyt niihin pukuihin.

Tämä koko postaus oikeastaan lähti siitä, että oli pakko päästä hehkuttamaan: R-A-K-A-S-T-U-I-N Laura Birnin lookiin (Outi Pyyn asu ja Jenni Ahtiaisen korut). Ihana ihana ihana Laura, juuri tuolta minäkin mielelläni näyttäisin, jos joskus saisin kutsun Linnaan :) 

kuva: http://yle.fi/uutiset/kuvagalleria_linnan_juhlien_nayttavimmat_puvut/6406112#gallery

Hyvänä kakkosena minusta Maria Ylipää, jonka yleinen mielipide tosin taisi nostaa illan ykköseksi. Tämäkin look aivan mieletön (sekä edestä että takaa!). 

kuva: http://yle.fi/uutiset/kuvagalleria_linnan_juhlien_nayttavimmat_puvut/6406112#gallery

Tätä kuvaa jouduin jopa hiukan metsästämään, mutta onneksi löytyi: halusin ehdottomasti nostaa esiin myös köyliöläisen Kainon neuloman ihanan Itämeren neito- puvun, jota kantoi raumalainen kansanedustaja Kristiina Salonen. Kuva löytyy Kainon facebook-sivulta (klik!). Minusta puku on aivan mielettömän upea ja ehdottomasti yksi illan kauneimpia, vaikka jostain syystä se ei ole päätynyt "illan kuningatar"- äänestyslistoille: ehkä hiukan tuntemattomampi kantaja vaikutti asiaan. 

kuva: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=461210700592398&set=a.132976876749117.19739.117660424947429&type=1&theater, alunperin ilmeisesti Iltalehden sivuilta otettu, mutta en löytänyt alkuperäistä lähdettä.

Lisäksi mieleeni jäivät seuraavien kaunottarien asut:


kuvat: http://www.iltalehti.fi/linnanjuhlat/2012120616390377_lj.shtml ja http://yle.fi/uutiset/kuvagalleria_linnan_juhlien_nayttavimmat_puvut/6406112#gallery

Jaana Pelkonen, Laura Tuomarila, Cody Oreck, Vilja-Tuulia Huotarinen, Anni Sinnemäki

Maria Ylipää, Lauta Birn ja Jaana Pelkonen taisivat löytyä melkein kaikkien muidenkin suosikki- listoilta, mutta mitä mieltä olet noista muista?

Ihanaa viikonloppua muruset :)!

P.S. Meidän kisakatsomossa käytiin ankaraa puolesta-vastaan keskustelua muutamien neuleasujen suhteen. Tuo Kainon puku miellytti meidän kaikkien silmää, mutta muutaman suhteen mielipiteet erosivat kovasti. Pahoittelut siis ystäväni H, jolle lupasin tänne yhden "patalappukuvan": olen jotenkin tosi surkea googlailija. Ei löytynyt vaikka miten yritin. Katsotaan jos vielä törmään kuviin jossain :)