Virkkaus: Peittoprojekti ja väriliemiä

Peittoprojektissa ollaan kierroksella 73 ja päädyin jo miettimän mitä tehdä jatkokierroksilla. Erityisesti hetken päästä tulee useamman kerroksen kokonaisuus, jossa pitäisi olla sama lanka käytössä. Lahjoituskasassa oli paljon sinistä Pirtin kehräämön karstalankaan, mutta sen sininen väri ei enää tuntunut oikealta peitossa jossa on pinkkiä, marjapuuroa, viinipunaista, jne...

Päädyin ehdottamaan Millalle värikeitoksia, jotta saisi sinistä muuttuumaan vaikka edes tuoksi marjapuuroksi. Aikaisemmin viime kesänä meillä oli haasteita juuri tämän saman langan kanssa ja odottelin kaikkea epämääräistä lopputuloksena. Astianpesuaineella pesu saattoi auttaa, mutta väriä tarttui ihan jees lankaan. Yksi kerä unohtui työstöstä, joten tässä voi vielä vertailla, miten punainen (pinkkintaipuva) värikylpy muutti lankaa. Tummimat siniset alueet ovat yhä siniviolettejä, mutta muuten lanka taipuu ihan kivasti osaksi peittoa. Ripottelen jo nyt sitä hieman mukaan, jotta myöhemmin  uusi väri ei tule täysin yllätyksenä.

Peitolla on nyt kokoa suuntaansa noin 105cm ja painoa alkaa olla noin 900gr. Kohta tämäkin peitto muuttuu kunnon neliöksi. Moogly CAL alkaa unohtua, mutta mietin vielä teenkö tähän jättineliöistä lisäpituutta tai sitten niistä tulisi peittoon sopiva jättityynyliina tai puran neliöt...

Paperilla: Onnea Äidille

Paperillassa juhlitaan äitiä. Tällä kertaa kortit ovat simppeleitä: stanssattuja leikkeleitä värillisestä kartongista ja kuviopaperista keväisen pirteällä teemalla.

Kortin kaveriksi tein yksinkertaiset koristeet kasvipurkkeihin. Esimerkiksi lahjaksi voi antaa pienen pieniä kasvintaimia. Ne on hyvä merkitä, jotta saaja tietää, mitä purkista kesällä putkahtaa esiin. Korttimateriaaleista jaa aina yli paperisilppua, joten niistä saa hyvä taustat pyykkipoikiin kiinnitettäviin merkkeihin.

P*SKIS #344

P*skiksessa oli aiheena elokuva tai tv, ja aihe tuntui ensin kovin vaikealta. Viikonloppuna kuitenkin minun piti tehdä lapselleni taas kerran kutsukortteja syntymäpäiville, jotka pidetään leffateatterissa... No siitähän se aihe napsahti kerralla kohdille.

Timpan filminauha-stanssi oli jo mennyt kirppikselle, mutta tämä timpan filminauha-leimasin löytyi toki vielä varastoista. Törmäsin pöydällä myös vanhoihin pahvitähtiin, jotka päätin ujuttaa korttiin kaveriksi. Tämä osuus ei mennytkään sitten ihan strömsöössä. Ajattelin nimittäin käyttää WOW:n kohojauhetta, jonka pitäisi hohtaa pimeässä. Saajakunta ei ehkä sitä huomaa, mutta jos huomaa, lienee oikeata kohderyhmää. Tämä kohojauhe osoittautui hyvin läpikuultavaksi ja päädyin ensin valkoisen pohjamustetuksen jälkeen kuorruttamaan tähdet ensin valkoisella kohojauheella ja sitten vielä hohtavalla jauheella. Pahvitähdet vielä käpristelivät tämän käsittelyn johdosta. Lopputuloksena oli kohojauheen kuorruttamat pinsetit ja hitusen ärräpäitä noituva nainen.

Yhteen korttiin ehdin filminauhankin käsitellä tuolla WOW:lla ja lopputuloksena on enemmänkin vesileima...

Tiukkoja lintuja ja avaruusajan sädepistooli

Vielä lisää simppeleitä onnittelukorteja. Kaikissa on sama idea - mustavalkoinen leimakuva kehystettyjen kuviopapereiden kera. Tai no, viimeisessä kortissa on hitunen väriä leimakuvassa, koska taustan kuviopaperit olivat sen verran levottomat.

Brushotaustoja poikakortteihin

Brushojen värirakeet yhdessä veden kanssa, on terapeuttista katseltavaa.  Voisin tehdä vaikka kuinka monta taustaa ja katsella, miten värit reagoivat veden kanssa :) Joten siis korttien taustamateriaalia riittää..

Lapseni huomautti, että kaverisynttäreiden korttivalikoima oli pahasti huvennut ja oli tarpeen saada lisää. Resepti on todella yksinkertainen, pidän näistä silhuettileimoista. Ne sopivat näihin kortteihin niin hyvin. Taustan, onnittelutekstin ja leiman lisäksi laitoin vain hitusen valkoista kynää.

Tausta sopivat myös mitä parhaiten Jehkon haasteeseen, eli näillä korteilla mukana haasteessa. 

Maiharit

Leimailua, kohojauheita, gellipaperia ja stanssailua. Harvinaisen monikerroksinen kortti.

Tyttö ja perhonen

Tässä kortissa ollaan menty hyvin simppelillä tyylillä ja vähillä koristeilla, mutta en halunnut lisätä siihen lopulta edes onnittelutekstiä.

Neulonta: Pipoa päähän

Hei, jotain valmistuu pidettäväksi!

Jälkikasvun pipot alkoivat näyttää siltä että niillä oli pyyhitty lattioiden lisäksi lähipuskat, joten totesin ajan olevan oikea pipovaraston uusimiselle. Yleensä valitsen hieman halvempia villalankoja jälkikasvuni asusteisiin, koska aina ei ole varmuutta häviävätkö ne ensimmäisenä päivänä. Tosin ei hän ole hävittänyt kuin yhden villapaidan ja yhdet sormikkaat, joten uskaltauduin valitsemaan vähän herkumpaa lankaa tähän pipoon. Lanitum Ex Maschinan 100% merinoa oleva kerä tarttui jo vuosi sitten popup-kaupasta mukaan ja tämän värisen kerän kohde oikeastaan voi olla vain poikani.

Väritoiveeksi esitettiin "vihkua eikä raitoja" eli herkkuvyyhti pääsi tositoiiin. Tällä kertaa myös pintaneuleeseen oli tarkat speksit yhden vanhan pipon perusteella. Tein siis oikeasta ja nurjasta pieniä neliöitä. Ihanan pehmoinen pipo tästä syntyi ja toivottavasti pääsee ensi talvena ahkeraan käyttöön.


Paino:  64 gr
Lankaa käytetty 2017 valmistuneihin töihin: +1139gr 

P*SKIS #343

P*skiksessa inspiroiduttiin kuvasta. Minä nappasin kuvasta pinkin, mustan ja valkoisen vörin sekä nuo kolmiot.

Virkkaus: Blokkausta peittoprojektissa

Peittoprojekti on edennyt Sophien Universen 6 viikkoon vaikka toki aikaan on kulunut vaikka kuinka paljon... Tämän peiton kohdalla olen taipunut, että "kyllä sitä kannattaa pingottaa matkan varrella". Huomasin edellisen projektin kohdalla, että lähes kaksi metristä peittoa suuntaansa ei sitten enää sisätiloissa meillä pingotella projektin lopussa. Enhän minä joka viikon ohjeen jälkeen ole sitä pingotusta tehnyt vieläkään, mutta nyt tein toisen kerran,

Kokoa peitolla alkaa olla jo kivasti, kerrokset alkavat olla pidempiä ja nyt minun pitäisi alkaa punnita keriä, jotta osaan valita riittävän ison jämäkerän kerrosta kohti. Kuvassa peitto on pingotettu 140cm leveälle matolle, eli noin metri kokoa suuntaansa. Nyt muutamalla kierroksella on lanka loppunut kesken ja jatkoin suoraan seuraavan kerroksen värillä :D Vain hyvin tarkkasilmäinen tutkija voi ne bongata työtä tutkien, joten en siitä ole huolissani. Mutta kerien punnitseminen ennen ja jälkeen kerroksen pitää ottaa aina tehtävälistalle.

Olen ostanut huiviprojekteja varten (niitä pingottelen kiltisti, sukkia en...) KnitPron teräsvaijereita ja tuollaisempia järeämpiä "nuppineuloja". Unelmallista olisi pingottaa työ vielä vaahtomuovin päälle, mutta en ole ostanut kalliita KnitProon levyjä enkä myöskään halvempia jumppapaloja. Vielä nyt minulla alustana toimii hyvin hyvin kulunut aulan matto. Pienemmissä töissä se on ihan toimiva, isoissa se ei ole ihan riittävän raskas vaan saattaa hieman mennä kokoon.

Pingottelun ja punnitsemisten lisäksi työlistalla on myös värjäys. Värimaailmahan sai alkunsa isosta kasasta lahjoituslankaa (mustaa, beigeä, marjapuuroa, pinkkiä ja sinertävää). Alotin muilla paitsi sinertävällä ja olen kaivanut varastoista hutiostokset/jämät samaan värimaailmaan sopivaksi. Aluksi ajattelin, että sinistä tulee myöhemmin mukaan, mutta nyt haluan pidättäytyä tässä värimaailmassa. Se nimittäin toimii yllättävän kivasti ollakseen jämälahjoituksista aloitettu. Siniset langat tosin pitäisi tähän hukuttaa jotenkin, koska langan kulutus on iso. Suunnittelin siis värjääväni niitä violetin/purppuran sävyiseksi, jolloin menisivät hyvin tähän kokonaisuuteen. Liemiä odotellessa, pääsiäisenä pitäisi olla aikaa!