Kävin illalla merenrannassa hakemassa värkkiä diy-juttuun,
jonka näin jossakin sivustolla
somen loputtomilta tuntuvien vinkkien ja ideoiden joukossa.
Kaislatyö piirtyi jotenkin kutkuttavasti verkkokalvoilleni.
Näkemäni työ oli tehty kelottuneeseen oksaan
ja kaiskojen reunoille oli solmittu värikkäitä lakanasuikaleita,
jotka "eivät sopineet oikein minun pirtaani".
Lähdin toteuttamaan omaa versiotani näin:
Kiepsautin pyörökeppiin kaislan kerrallaan,
taakse kevyesti taittaen, '
sieltä kaislojen välistä etupuolelle tuoden sekä sivulle ohjaten.
Edellisen kaislan pää jäi muutaman uuden kaislan sidoksen alle.
Hommansa siinä oli,
sillä kaislat katkesivat helposti tuossa taittokohdasta
ja keräämäni kaislat olivat harmikseni kovin erivahvuisia.
Ehkä kaisloja olisi voinut vähän liottaa ennen työstämistä,
mutta minut tuntien siihen ei ollut nyt aikaa.
Helmet pujotin siimaan.
Kiinnitin helminauhan kepin päihin solmimalla
ja samasta siimasta tuli sitten myös ripustuslenkki.
Siinäpä se nyt on!
Tälle askartelemukselle löytyi paikka vessan seinältä.
Kotikutoinen,
omannäköinen,
luonnonläheinen,
merellinen seinäkoriste.
Että tämmöisiä juttuja jää välillä mielen päälle
sillä tavalla innostavasti ja houkuttelevasti.
Kaislan työstäminen tällä tapaa oli minulle uusi juttu.
Kerran olen tehnyt kaislakranssin, klik.
Oletko sinä käyttänyt kaislaa jotakin tehdessäsi materiaalina?
Lähipäiviksi on luvattu aurinkopäiviä
ja kesän jatkoja.
Nautitaanpa niistä.
Kerätään materiaalia luonnosta tulevien päivien askarteluihin
sekä kauniita oksia maljakoihin!