perjantai 22. helmikuuta 2013

iSocket ja Työnalle on turvassa?


Päivää!

Miksei aina voi olla perjantai? Sanoi radiopuffi taannoin Radio Cityssä. Jos tarkemmin miettii, niin silloinhan olisi aina työpäivä. Eli ihan yksi perjantai viikossa riittää Työnallelle.

Varkaat, tulipalot, mahahaavat, infarktit. Ne ja monta muuta asiaa on huolettaneet Työnallea toisinaan, mutta ehkä edellä mainituista vain nuo kaksi ensimmäistä. Loput lainasin Kolmannelta Naiselta.

Vanhoihin taloihin liittyy aina monenlaisia riskejä. Sähkövedot saattavat olla vanhoja, putkistot voivat olla jo elinkaarensa päässä tai sitten ripeä remonttimies on vaan tehnyt helmiliitokset tiskialtaan hanaan liian nopeasti. Veli toveri pitkäkynsi saattaa tulla ovesta sisään ja viedä muka jotain arvokasta. Toisin sanoen siellä voi jokin asia mennä pieleen ja varsinkin silloin se on paha, kun asukkaat ovat poissa.
Ja kun Työnalle on poissa kotoa, haluaa hän olla varma, ettei kallisarvoinen remonttikohde joudu varkauksien kohteeksi tai pala poroksi, aliarvioimatta tietenkään naapurien apua näissäkin asioissa. Siis ei talon polttamisessa ja varkauksissa vaan niiden ehkäisemisessä. Ainakin meidän naapurien kanssa on tullut tavaksi katsoa toisten kiinteistöjen perään kun joku on poissa. Ei nyt ihan sisällä käydä, mutta katsotaan epätavallista liikettä ja otellaan lumia pois jotta talo näyttää asutulta.
Ja olenhan aina sanonut ennen reissua naapureille "Jos näkyy varkaita, niin soita poliisit tai auta kantamisessa"

Mutta sisällä tapahtuvia asioita on liian vaikea havaita tarpeeksi ajoissa. Ja tähän asiaan Työnalle on tarvinnut jonkin apuvälineen.

Markkinamies ja etenkin media on pitänyt huolen siitä, että on melko turvatonta asua oikeastaan missään. Aina on joku tunkemassa sisään ja kruunun jalokivet ja ming-vaasit. Paloturva-asioilla taasen ei ole leikkiminen ja ne ovat vakavasti otettava riski.

Tutustuin moniin kaupoissa, netissä ja alan liikkeissä myytäviin hälytinjärjestelmiin, mutta niissä oli oikeastaan kaksi ongelmaa. Joko ne paketit maksavat liikaa tai sitten niistä pitää maksaa kuukausimaksua. Etenkin kuukausimaksullisissa hälytinjärjestelmissä tuppaa maksamaan ajan saatossa niin paljon, ettei talossa ole varaa ostaa mitään varastettavaa. Ja tähän tietty myyntimies sanoo, että 14,90 tai 29,90 tai 39,90 kuukaudessa ei ole paha. Mutta jos vartioit näillä taloasi seuraavat kymmenen vuotta, niin kyllä siinä alkaa euroa palaa.

Halvin vaihtoehto olisi ostaa kumisaappaat kokoa 48, suuri koiranruokakuppi ja jättää vaimolle keltaisella lapulla eteiseen käsin kirjoitettu viesti ”Käyn ostamassa Goljatille ruokaa, on pirun vihainen kun se on nälkäinen”
Mutta tämäkään ei paloturvallisuutta lisää.

Sanovat myös kylillä, että jos joku murtautuu taloon, niin talosta tulee ikään kuin epäpuhdas kun siellä on joku varas käynyt. Se on varmasti totta, mutta kyllä ne siellä sisällä ehtii joka tapauksessa käymään, hälyttimet tai ei. Ehkä kaikkein tärkein asia olisi panostaa lukkojen ja ovien modernisointiin. Siinä ajassa ehtii jo veli varas mekastamaan aika paljon ennen kuin pääsee sisään.
Taannoin Rakennusmaailman jutussa oli juuri vastaavanlaisia tapauksia ja yhdessä kolumnissa oli tarina miehestä jonka taloon oli yritetty murtautua todella pieteetillä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Terassin ovi oli nähkääs sen verran hyvin lukotettu ja teljetty, että siinä oli varkaan Black n decker joutunut todella koville.

Mutta Työnallen asia tänään onkin se mielenrauha, tai ainakin illusioitu mielenrauha. Haluan ainakin tietää, että talo on palamassa poroksi tai että varas on ottanut kengät pois sisällä tallustaessaan.

Hommasin itselleni siis iSocket Älykäs GSM-pistorasian. Painotus tälle hankinalle oli nimenomaan hankintahinta ja asennuksen kohtalainen helppous.
Laite on suomalainen tuote ja vaikka näitä varmasti on ulkomaillakin tuotannossa ja myynnissä, niin halusin luonnollisesti tukea suomalaista työtä ja osaamista.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan laite on pistorasiaan tökättävä laite, jonka sisältää etäohjauksen, sisäänrakennetun akun (ei Iinestä), lämpötilantarkkailun, termostaatin, valvontajärjestelmän, sisäänrakennetun mikrofonin ja ajastimen.

Idea on yksinkertainen, laitteeseen laitetaan sim-kortti, joka voi olla myös prepaid-liittymä. Laitetta ohjaillaan tekstiviesteillä. Android ja iPhone laitteille löytyy myös tuki, mutta käytännössä toiminnot menevät laitteeseen tekstiviestitse. Erona tavalliseen gsm-puhelimeen ja älypuhelimeen on lähinnä siinä, että älypuhelinohjelmassa tekstiviestikäskyt ovat valmiina ”napin takana”. Tavallisella gsm-puhelimilla pitää taas lähettää tekstiviesti perinteisesti kirjoittamalla esimerkiksi ALARMON (alarm on)

Laite itsessään siis pitää sisällään tärkeimpinä ominaisuuksinaan termostaatin, eli laite tarkkailee kohteen lämpötilaa ja ilmoittaa siitä viestillä, jos lämpötila muuttuu. Sopinee erinomaisesti mökeille siis.
Laitteesta löytyy myös etäohjaus, joka on myöskin omiaan mökille, esimerkkinä nyt vaikka ilmalämpöpumpun tai patterin etäkäynnistyksen, kun ollaan enää siinä sadan kilometrin päässä mökistä syömässä ABCn ”ruokaa”
Ei laitteesta ole myöskään unohdettu ilmoitusasiaa, eli laite ilmoittaa myös sähkökatkoksista. Tämä on sekä mökeille että kotiin hyvä ominaisuus. Esimerkiksi Työnallen residenssissä talo lämpiää ilmavesilämpöpumpulla, joka tarvitsee sähköä. Jos kovalla pakkasella sähköt katkeavat ja Työnalle lötköttelee aurinkorannalla bikinit päällä autuaan tietämättömänä, voivat seuraukset olla pahat.
Tällöin voidaan soittaa naapurille joka toivottavasti soittaa tarvittaessa lisäapua, ettei talo jäädy ja riko vesiputkia. Tämä tietysti edellyttää melko huimia tuliaisia naapurille, mutta on se sen arvoista.

Laitteesta löytyy niin ikään ajastin joka on kotiin ehkä tärkeämpi ominaisuus asukkaiden ollessa poissa. Laitteen voi siis ajastaa laittamaan pistorasiaan sähköt päälle ja pois. Pistorasiaan valaisin kiinni, niin ulospäin asia näkyy siten, että välillä talossa on valot päällä ja välillä taas ei. Eli talo näyttää siltä kuin siellä olisi joku.

Huokeaan hintaan mukaan saa ostaa myös erilaisia antureita. Työnalle otti matkaan savunilmaisimen sekä liike- ja ovitunnistin-paketin.
Näiden asennuksessa joutuu jo näkemään hiukan vaivaa, mutta normaalilla maalaisjärjellä varustettu henkilö suoriutuu näistä kohtalaisen helposti. Jostain syystä Työnallekin suoriutui tästä taskista.

Ohjeet tulevat suomeksi ja englanniksi. Myös netistä löytyy kattavat ohjeet asennukseen ja toimintoihin ja itse laitteen ohjaukseen.

Kokeilin asennuksen jälkeen laittaa hälyttimen päälle ja ohjelmoin sen niin, että iSocket soittaa minulle kun havaitsi liikettä. Ja niinhän se pirulainen tekikin. Jos puheluun vastaa, niin kuulen mikrofonin kautta mitä asunnossa tapahtuu.


Sen verran täytyy purnata, että huomaa kyllä, että insinöörirypäs on tämän yrityksen, tai ainakin tämän myyntisegmentin takana. Logiikkaa ohjeissa on, mutta ohjeen lukijan odotetaan olevan myös itse insinööri. Tämä saattaa häiritä tuotteen lopullista breikkaamista, ja nimenomaan kuluttaja-asiakkaille. Perustan väitteeni entisen johtotähtemme Nokian puhelimiin. Niissähän logiikka on kaukana mitä käyttäjäystävällisyyteen tulee. Valikoissa ei ole logiikkaa ja toiminnot saattavat löytyä todella ihmeellisistä paikoista.

Nokialla oli tapana tuupata uusi puhelin markkinoille ja antaa asiakkaiden hoitaa testaus ja palautteen pohjalta parannella toimintoja, jos jaksoivat. Sitten tuli Apple joka oli testauttanut lähes kaiken niin smoothisti toimivaksi kuin vain kuvitella saattaa. Muistan joskus yrittäneeni saada jollakin Nokian puhelimella luotua wlan lähiverkon. Ja jo muutaman tunnin konffailun ja lataamisen ja kiroilun jälkeen olen heittänyt pyyhkeen kehään. Saman kokeiltuani Applen tuotteella, oli hommana ainoastaan painaa yksi toiminto päälle valikosta (joka sekin löytyy loogisesta paikasta) ja wlan verkko oli valmis.

Tuotteen ohjattavuus on varmasti parempi älypuhelimella kuin tavallisella kännykällä. Koska Työnallella on vajaaälypuhelin, niin joudun ohjailemaan laitetaan tekstiviestitsem ainakin toistaikseksi ja se on turhan työlästä. Toisaalta kun olen saanut tarvittavat käskyt kerran kohdilleen, niitä ei tarvitse enää muuttaa. Käytännössä pois kotoa lähtiessäni lähetän vain tekstiviestin laitteelle, että laitahan hälytys päälle. Takaisin tullessa viesti päinvastoin.



Mutta palataksemme iSockettiin. Laite ei ole huono ja loppujen lopuksi asennus oli helppo, käyttäminen on kohtalaisen helppoa tavallisella gsm-puhelimella ja hinta ei päätä huimaa. Lisäkustannukset ovat pieniä, sillä laite lähettää, niin halutessaan, vahvistusviestin takaisin, ja sen hinta tuleekin sitten iSocketin sim-kortin laskuun.

Kysyin myös saatavuutta vesianturille, mutta sitä ei ollut vielä saatavilla. Se tosin on melko helppo valmistaa, joten uskoisin sen olevan vain ajan kysymys kun sellaisen anturin tähän saa. Vesianturi voi olla todella hyvä hälytin jos putket kellarissa napsahtaa rikki asukkaan poissa ollessa.

Työnalle suosittelee iSockettia. Huokea pikku valvontalaite sopii erinomaisesti mökeille ja ns. pieneen valvontaan. Varkauksia tällä ei torjuta ja palo saattaa saada alkunsa, mutta oletpahan ainakin kartalla mitä kotona tapahtuu poissa ollessasi.
Kaikkia esimerkkejä ja toimintoja en tähän kirjoittanut, sillä en ole ehtinyt niitä edes vielä testaamaan, mutta suosittelen tutustumaan iSocketin kotisivuihin, josta löytyy kattava tietopaketti laitteesta.

Muutamat kuvat on otettu sinnepäin, sillä iSocketin sijoituspaikka ei ehkä vielä ole se lopullinen. 

Lopuksi voisin vaikka siteerata yhtä sarjakuvahahmon mittasuhteet saanutta ystävääni:
Ei siin hittoikaan, palataan astialle.

Soon moro!








torstai 7. helmikuuta 2013

Biojäteastia ja piukeat pikkuhousut


Heleää helmikuuta!


Ain merimies merta rakastaa, ja pergolaa. On nimittäin purjekangas hankittu, ja sen tulen asentamaan pergolan katteeksi tulevana suvena. Laitoin muutaman ilmoituksen eri veneilypalstoille ja jo kohta joku otti yhteyttä: vanha purje löytyy nurkista. Laitellaan sitten siitä projektista enemmän kevveemmällä.

Kuten kaikki meteorologit ja tilastotieteilijät tietävät, niin nythän eletään talven kylmintä ja lumisinta kuukautta. Ainakin tilastollisesti. Ja onhan tuota lunta todellakin tullut.
Kuten muistatte, tai ehkä ette, niin Työnallella pelastetaan maailmaa ja halataan puuta taajaan. Meiltä löytyy siis Biolanin pikakompostori. Tuo mainio vekotin on tuottanut meille multaa jo toista vuotta ja etenkin mieli on pysynyt vihreänä ja puhtaana tämän ekoteon takia. Jos ruokajäte päätyy kaatopaikalle, mätänevä jäte aiheuttaa runsaasti kasvihuonekaasuja. Tämä välttäen olemme siis kompostoineet naapurin kanssa kimpassa ruokajätteet onnistuneesti, aina tähän päivään asti.

Mutta ei ole helppoa hipinretkun elää nykypäivän Suomessa kun on kylmä ja pakkasta. Kompostimme nimittäin jäätyi. Yritin sitä kaikkein yksinkertaisinta kikkaa ja peitin kompostin lumella. Lumi on erittäin hyvä eristeaine ja yleensä, ainakin keskustelupalstoilta luettuna, sulattaa jäätyneen kompostin muutamassa päivässä. Kokeilin myös laittaa jätteiden joukkoon muovipullon täynnä kuumaa vettä. Seuraavana päivänä ei ollut merkittäviä tuloksia tälläkään keinolla.

Oli aika tarttua koviin otteisiin.

Kiroilu osoittautui huonoksi keinoksi. Siirryin siis viimeiseen ja ilmeisen tehokkaaseen vaihtoehtoon. Kävin pukemassa piukean pikkiriikkiset, uimapöksyn oloiset, pullistelukisoistakin tutut body building-pikkuhousut (ne joissa on se kultainen kilpailunumero pyöreällä lätkällä). Öljysin itseni ruskeaksi jättäen vain sen paksun kultaketjun kaulaan killumaan. Levitettyäni miehekkäästi läiskien talkkia naamaan, pujahdin pakkaseen siirtämään yksin täynnä olevaa kompostia autotalliin. Hyvin uhottu on puoliksi tehty!
En saanut kompostia liikahtamaan. Kompostointijäte haisi ja hiki virtasi. Kirosanat leijuivat kilvan lumihiutaleiden kanssa, laskeutuen lumiseen maahan ja painuen iäksi unholaan. Biojäteastia ei vain liikahtanut tarpeeksi. Oli aika mennä pyytämään naapuri apuun.

Naapurin hieman avitettua siirtourakkaa oli biojäteastia autotallissa, ja nimenomaan autotallissa jossa on lattiakaivo. Nythän on tärkeä muistaa, että biojäteastiasta tulee nestettä ulos pohjan kautta. Se on jotakuinkin mustaa nestettä, joka ei ole sinänsä vaarallista, mutta en lähtisi sitä juomaankaan.

Jo parin päivän kuluttua lämpötila nousi absoluuttisesta nollapisteestä reiluun 15 asteeseen. Kun komposti oli tarpeeksi sulanut, sain poistettua alakautta lähes valmista multaa ja näin vapautettua tilaa uudelle biojätteelle.

Tämän jälkeen siirsin huomattavasti kevyemmän biojäteastian takaisin ulos ja peitin sen hyvin lumella. Jo seuraavana pakkaspäivänä oli astian sisälämpötila noussut 30 asteeseen.

Tarinan opetus olkoon siis se, että kannattaa tietysti hankkia biojäteastia, mutta kannattaa talvisin peitellä se mahdollisimman hyvin ja aikaisessa vaiheessa lumella, jotta ympärivuotinen kierrättäminen onnistuu.