Arkista

Arkinen aherrus on alkanut, sen "kunniaksi" tämä nauha on astetta arkisempi. Tuo amerikkalaisen taitelijan tekemä lamppulasihelmi on toki hieno, ehkä vähän eri paria muiden helmien kanssa. Muut helmet ovat howliittia, puuta, kultakorallia, krysopaasia, isoja siemenhelmiä ...

Niin siis, tämä on myös avainnauhakoru, vaikka "klinksu" onkin rajautunut molemmista kuvista pois.

Syksyn merkki

Varma syksyn merkki  on se, kun kollegat kyselee avainakaulanauhoja. No hyvä kun joku kelpaa. :) Niiden tekeminen on vain niis riskialtista, kun pelkään aina, että en saa niistä tarpeeksi kestäviä. Jonossa olisi taas muutama väritoivomus; tässä turkoosi-ruskea, helminä howliitti, savukvartsi, eebenpuu, palmupuu, brontsiitti, kahvijaspis...

Kesän viimeinen

Kun kesä alkaa kääntyä syyspuolelle, alkaa meikäläisen kaihomieli. Olen niin superisti kevät- ja kesäihminen. En vain voi sille mitään. Rakastan niin valoa ja lämpöä, että tietoisuuskin hiipivästä pimeydestä saa pienen surusävelen soimaan sydämen sopukoissa, vaikka alkusyksy toisi mukanaan kuinka mukavia juttuja tahansa.

Tässäpä siis sen "kunniaksi" kesän viimeinen korento! Sudenkorentorintakrossi on tehty metallilangasta ja putkihelmistä, muutama muu helmi lasia ja onyksia, neulaosuus hopeoitu. Tämä syntyi kokeiluna tyttöjen käsitöitä varten.

Korukoplakukkaa pukkaa

On aika julkistaa uusin Korukoplan haaste "Kukka - kukempi - kukkasin", jossa oli seuraavanlainen Magsin ohjeistus:  "Tarkoitus olisi näperrellä kukka/kukkia helmistä, pienistä tai suurista, materiaali muuten vapaa, kunhan kukka/kukat muodostuvat selkeästi useammasta kuin yhdestä helmestä ja kunhan lopputulos on Koru."

Tekisi mieli taivuttaa tuo hauska epäkieliopillinen substantiivin adjektiivitaivutus näin: kukka, kukempi, kukin. Itse kukin saa nimittäin toteuttaa kukkimisensa haluamallaan tavalla. Minä kukin näin. Tämä koru on tuskin kaikkein kukkasin.  Toivottavasti nämä nyt kuitenkin on kukkia... Isot helmet ovat fluoriittia, pikkuiset siemenhelmet ehkä tohoja, metalliosat hopeoitu. Näitä "kukkia" ja lehtiä taidan tehdä vähän enemmänkin, mutta perinteeksi näyttää muodostuneen, että esittelen korukoplassa(kin) enemmän tai vähemmän keskeneräisiä töitä. :D Siemenhelmistä on kyllä kiva näperrellä, kun vain aikaa ja kärsivällisyyttä piisaisi. 

Tämän mallin, jota vähän sovelsin, löysin 2008 elo/syyskuun BEADWORK -lehdestä. (Lehti ostettu tietty Helmetin kirppikseltä, niin kuin nuo suuremmat fluoriittihelmetkin.) Värimaailma on taas sattumoisin lempparisävyjäni lilaa ja vihreää. 

Korukoplassa on tällä kertaa mukana myös  Magsin vaihtokaveri Rita, Lori Andersonin emännöimässä  Kansainvälisessä helmisopassa (Bead Soup Blog Party). Sen kunniaksi olkoon koru nimeltään vaikka "Dream Garden". Aika pieni pala tosin. :D 

Tuo helmisoppa se vasta huikea onkin. Vähän olen tutkaillut niitä sivuja, mutta menevät yli ymmärrykseni. Mistä ihmeestä jo(i)llakin riittää energia kaikkeen tuohon. Soppa on laajentunut vuosien varrella niin, että se suorastaan kuohuu yli. Hienoa, että Mags jaksaa olla mukana siinäkin, ja vie suomalaista korutaidetta upealla tavalla maailmalle.

Syysunelmaan...

Välillä tuntuu siltä, että näitä supersimppeleitä väkerryksiä ei viitsisi edes esitellä, mutta oikeastaan alunperin tämän piti vain ollakin mulle itselleni dokumentointia varten. Silti tuntuu kivalta, kun joku tänne eksyy, ja vielä kommetoikin. :)

Korun tarkoitus olisi olla morsiamen äidin kaulassa syyshässä. En sitten millään taas ole tyytyväinen. Tätä täytyy ehkä vielä rusteerata, mutta onpa tässä aikaa. Yritin ensin kaikenmoista vähän monimutkaisempaa, kunnes taas kaikki karsiutui ja tuli tämmönen tylsä. Mutta nuo sydämenmuotoiset verenpunaiset granaatit, jotka ostin Nekalta Helmetin kirppikseltä, on ihania. Niiden seuraksi laitoin makeanvedenhelmiä ja hopeaa. Asu, johon tätä koitin tämmätä: Mekko hopeanväristä silkkiä, kengissä kahta viininpunaisen sävyä, viininpunainen laukku. 

Mutta hmm, pitäisköhän tossa olla joku riipus. En osaa päättää. Tässä laitoin vain malliksi muutaman hopeariipuksen, jotka ovat kuvassa "valesvireessä", eivät siis edes kiinni korussa.

  Siis niin, oisko hopealehti mitään..

 Vai sydän, kun kerta häihin...

Vai komea patinoitu kukka...

Vaiko sittenkin sudenkornto, muisto kesästä...

Vai joku muu hamsterin hopeariipusloodasta. :D
Aluksi ehkä riipukseton versio kumminkin. Ja retuseerataan sitten myöhemmin, jos tarve vaatii.

Häistä tuli nyt vasta mieleeni, että en kuvannut ollenkaan niitä koruja, jotka tein keväällä kesämorsiamelle. Olivat laadukkaista makeanvedenhelmistä ja hyvin simppelit, mutta väkertämäni kampa olisi kannattanut kuvata. Morsian on onneksi luvannut minulle kuvansa koruineen. Ehkä saan laittaa sen joskus tänne. :)

Ps. Nyt kun katselin nuo kuvat tässä vielä läpi, oisko tuo sydänmollikka sittenkin paras....