Luumulapaset

Ohuita hanskoja tarvii aina. Koska Vuorela-sukkien pintaneule (ja talo itse) inspiroi edelleen valtavasti, siirsin pintaneuleen lapasen selkämykseen.

Luumulapaset
Malli: Tulossa pian koeneulontaan kolmessa koossa.
Koko: Omaan käteen sopiva, n. 7
Lanka: Louhittaren Luolan Väinämöinen 'Eiku', lähellä Munakoisoa, 40
Puikot: 2,25 mm Hiyahiyan pyörö



Neuloin lapaset kärjestä alkaen. Rakenne on ihan peruslapanen, hiukan epäsymmetrisellä kärjellä ja peukalokiilalla. Halusin kapeat ja istuvat lapaset. Täytyy yrittää saada käteenvedettyjä kuvia viimeistään ohjeen julkaisuksi.

Lanka on muuten sama kuin Pohjolan pidot -sukissa. Ehkä lempparein Väiski ikinä, rakastan tuota mustanviolettia. Tykkään myös Louhittaren värjäystyylistä näissä simppeleissä pintaneuleissa käytettynä. Kyllä Suomessa vaan osataan!


Mä oon ihan syksyfiilareissa. Mustikoita ja monenmoisia sieniä on kerätty, nytkin pitäisi ottaa kuivurista eiliset herkkutatit. Toisaalta tekis mieli vaan käpertyä sohvaan, koska kesken on kiva polvisukkapari, jossa myöskin näkyy hiukan tätä Vuorela-kuviota… Siitä lisää tuonnempana.



Tilastoja:
Vuoden 2014 valmis työ nro 24, Hanskat numero 2
Langan yhteiskulutus 2014: 5358 g eli 15 590,63 m

Loganin suomuinen budoaari

Tehtiin kaverin kanssa vähän kauppaa - lupasin neuloa sukat vastineeksi nyssäkällisestä lankoja. Ystävän toiveita tiedustellessa sain aika väljän ohjeistuksen, mutta jotain se Kauniista ja rohkeista yritti selittää.

Ensivisioni oli tietenkin kirjoneulesukat, joista toisessa lukee "Oh Ridge" ja toisessa sekä "Oh Logan" että "Oh Doc", mutta kaaviojumppa ei tuottanut miellyttäviä tuloksia - en päässyt tarpeeksi hienostuneeseen ulkoasuun sillä n. 30 - 35 silmukalla, joille yritin kaaviota ähertää.

Sitten piti lähteä miettimään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Lopulta menin lanka edellä. Tämä lanka on nimittäis livenä Todella Upea.



Loganin suomuinen budoaari
Koko: n. 39
Lanka: Lanitium ex Machina Glitter Sock (kultaglitterillä), väri Manga, 70 grammaa.
Puikot: 2,25 mm
Malli: Ei varsinaisesti suoraan mikään, mutta hyvin samannäköistä pintaa saa valkkaamalla mallikseen Alice Yun Shur'tugalin - ne tosin neulotaan varresta alkaen ja nämä varpaista alkaen. Pintaneule on kuitenkin liki identtinen.





Onpa tuota kimallusta vaikea kuvata.

Tilastoja:
Vuoden 2014 valmis työ nro 23, Sukkapari numero 6
Langan yhteiskulutus 2014: 5318 g eli 15 421,63 m

Vuorela-sukat

Minulla on unelma, jonka nimi on Vuorela. Se on pieni mökki tuolla jossakin, metsän keskellä. Toivon, että jonain päivänä se on vielä meidän.

Vuorelaan tutustumisen myötä olen ajatellut paljon maaseutua, peltoa, metsää, edeltäneitä sukupolvia… Ja sen samaisen päivän iltana, kun olin ensi kerran istunut Vuorelan rappusilla, laitoin illalla ajatuksissani tulolleen nämä sukat.



Ne saivat tietenkin nimensä Vuorelan mukaan. Niissä on minun silmääni selvästi näkyvissä kynnettyä peltoa, ojia ja viljaa.



Sukat on neulottu ohuesta sukkalangasta (n. 400 m / 100 g). Puikkoina käytin itse kokoa 2,25, tiheys on 34 silmukkaa ja 42 kerrosta kymmenellä sentillä.
Sukat neulotaan varpaista alkaen, niissä on nauhakärki ja ranskalainen kantapää.
Ohje on sarjoitettu neljään kokoon välille 36-43 ja kukin koko on koeneulottu kerran.
Ohjeen voi ostaa Ravelryn kautta. Ostajan ei tarvitse olla Ravelryn jäsen. Jos et tahdo ostaa ohjetta Ravelrystä, voin toimittaa myös tiedoston sähköpostiin tilisiirtoa vastaan.





Tästä myyntiohjeesta voitoksi päätyvät roposet laitan sivuun. Jos ne vaikka jonakin päivänä auttaisivat pääsemään kotiin Vuorelaan :)



Tilastoja:
Vuoden 2014 valmis työ nro 22, Sukkapari numero 5
Langan yhteiskulutus 2014: 5248 g eli 15 123,93 m

Kuvaushanskat II

Viimeinkin!

Nämä hanskat olivat kesken 3 vuotta, 10 kuukautta ja pari viikkoa. Olen viimeksi neulonut näitä toissa-asunnossa. Nyt viimein sain aikaiseksi tormiintua (ja mies sai aikaiseksi pyytää noin kahdeksannen kerran, että jos sellaiset huppuhanskat jo kohta saisi… Mitäs hukkasi edelliset.)!



Näähän oli pari vuotta jo ihan viittä vaille valmiit. Pari sormea piti uusia ja huput neuloa. Meni aikoinaan hermo, kun aina kuulemma puristi tai kiristi jostakin. Nyt on mitattu sitten miehen käpälät niin tarkasti ja moneen suuntaan, että pitäis onnistua hanskat millä tiheyksillä vaan.



Vinkiksi muille huppuhanskojen neulojille: Huppua varten kämmenselkään kannattaa ommella jono ketjusilmukoita (yhden neulotun silmukan levyisiä, eli yhtä monta kuin on ollut silmukoitakin). Näistä ketjusilmukoista kun poimii silmukat huppua varten, ei taatusti liitäntäsauma kiristä, ei vaikka kulkisi rystysten päältä. Mielestäni linjasta tulee aika siistikin.



Huppujen alla piilottelee sitten dingokynsikkäät. Kelpaa käyttää puhelinta ja kameraa. Nimetön on kuulemma oudon mittainen, mutta sanoin että sormesi on oudon mittainen ja pidät mitä neulotaan.



Kuulemma kelpaavat käyttöön. Nää jos se hukkaa niin ei hyvä heilu.

Huppuhanskat Jussille

Malli: Kokeilun ja erehdyksen kautta.
Koko: Aika iso.
Lanka: Wollmeise Pure, väri Barist"o", 99 grammaa eli 347 metriä
Puikot: 2,25 mm pyöröt.




Tilastoja:
Vuoden 2014 valmis työ nro 21, hanskat numero 1
Langan yhteiskulutus 2014: 5159 g eli 14 767,93 m

Kultaa taikka kunniaa

Tour tuli, tour meni, kuka välistä sen veti… Mutta tavoitteeseen pääsin, ekaa kertaa ikinä!



Tavoitteena oli "puolittaa kuituvarasto" eli kehrätä näistä kuiduista kolme kokonaan ja saada vasemman yläkulman silkki säikeeksi. Tavoite ylitettiin hienosti: Silkistäkin tuli valmista lankaa ja pääsin jopa aloittelemaan oikean alakulman isoa kasaa.



Kyllä kehrääminen vaan on kivaa! Yksi näistä langoista on jo kerälläkin, aloittelen sitä heti kun miehen hanskat viimein valmistuu - vielä puuttuu kolme sormea ja lapashuput.

Seuraava suuri pyöräkisa on jo nyt elokuussa, kun ajetaan Espanjan Vuelta. Silloin meikätyttö aikoo kuitenkin keskittyä langan kuluttamiseen sen tuottamisen sijaan.

Silkinpehmeää

Tällaisen silkkitopsin (? voihan tämä olla jotain muutakin, mutta silkiksi menisin vajavaisen muistini ja erehtyväisen sormituntumani kanssa väittämään) olen saanut joskus aikoinaan pomolta (ex-pomolta, pitää vissiin opetella sille uusi ilmaisu) lahjaksi. Olen harjoitellut sillä jo värttinöintiä, mutta vielä oli reilu 100 grammaa jäljellä.



Tällaiset maalatut kuidut aikaansaavat usein paljon herkemmät värit lankaan kuin mitä ensinäkemältä uskoisi. Tässä oli kuitenkin ihan reilulla kädellä värien syvyyttä.





Unohdan aina, että silkki kannattaisi kehrätä taitteelta eikä suoraan topsin päästä. Ihan turhaan tappelin tämänkin kanssa ensimmäisen puolikkaan.





Langasta tuli sievää kaksisäikeistä. Sitä on 105 g / n. 500 metriä.

Ja lehmus tuulessa huokailee

Taisi olla viime syksyn Kuitupitoiset kokoontumisajot, jossa bongasin Yarngrimoiren myyntisammioista tämän upean kuidun.



Pohja on omiaan sukkalankaan - yli puolet konepestävää villaa ja loput bambuviskoosia ja nailonia.



Kehräsinkin tätä sukkalanka mielessäni. Sellainen pyöreän kuohkea, kulutusta kestävä, kierteinen sukkalanka.



Ja varsin mieluisaa lankaa sainkin.

Paksuus on maltilliset 370 m / 106 g, joten taidan näyttää tälle langalle tuttuja 2,25 mm puikkoja.







En vaan kyllästy kellanvihreään.

Kuvakertomus sinisorsasta

Viimeinen kuva on väreiltään onnistunein - pääsin eroon kännykkäkameran varassa olemisesta :)

Ostin tämän kuitupakkauksen jo useampia vuosia sitten ja unohdin sen kellariin. En voi väittää, että olisin riemuinnut nyt tätä viimein kehrätessäni - väri oli vihreämpi ja tylsempi kuin muistin. Pieni vaihtelu kuidun värissä tekee kehräämisestä mielenkiintoisempaa ja nämä teollisen oloiset tasaväriset ovat vähän… plääh. Lisäksi karstalevyn kehrääminen on välillä vähän takkuista, varsinkin helteellä.

Lopulta päätin, että tuskin näistä langoista edes tulee sukkia, koska metrejä olisi lähes polvisukkiin, mutta en halua karstalankaisia polvisukkia, joiden ainoa vahvike vieläpä on silkki. Ehkä näistä tulee vaikka huivi.

Sinisorsa
Kuitu: Cupcake Fiber Company, BFL-silkki, väri Mallard (=sinisorsa), 155 grammaa
Lanka: 593 metriä. Perinteinen kolmisäikeinen. Toinen vyyhti on juoksevuudeltaan n. 370 m / 100 g ja toinen 394 m / 100 g. Lisäksi yhden säikeen loppuessa kertasin kaksi muuta jämää yhteen ikivanhan merinosäikeen kanssa (viimeisessä kuvassa oleva pikkuvyyhti). Tätä miksausta sain vajaat 50 metriä.

Erään aikakauden loppu

Kolme vuotta, satoja kiloja lankaa, kymmeniä rukkeja, monen monituisia messuja ja markkinoita.

Ohjeiden suomentamista, taulukoinnin pakertamista, verkkokaupan väkertämistä, kerien laskemista.

Villaa, puuvillaa, pellavaa, nokkosta, ramia, mohairia, angoraa, alpakkaa, laamaa, silkkiä.

Punnitsemista, mittaamista, laskemista, pakkaamista, käärimistä, vyyhteämistä, kerimistä.

Minigrippejä, paperikasseja, silkkipaperia, nauhaa, pahvia, postituspusseja, teippiä, osoitetarroja.

Viiniä, kahvia, teetä, karkkia, keksejä, munkkeja, simaa, juustoja, cavaa.

Laulua, naurua, itkua, vitsejä, halauksia, neulomista, kehräystä. Ystäviä.

Villavyyhti ehti antaa elämääni paljon enemmän kuin uskalsin toivoa. Olen äärettömän onnellinen, että sain olla osa sen tarinaa. Erään asiakkaan/ystävän sanoin: "Villavyyhti oli enemmän kuin kauppa. Se oli yhteisö."

Kiitos kaikille, joiden polut kohtasivat omani kanssa kuluneina kolmena vuonna. Toivottavasti Villavyyhti ehti ilahduttaa, auttaa ja inspiroida.

Nyt uutta kohden!

Kultaa, hopeaa, patinaa

Tämä kuitu on tullut minulle lahjaksi. Pintapuolisesti olin vähän varautunut, koska topsissa oli aika paljon ruskeaa, joka ei kuulu suosikeihini. Kokonaisuutena topsi kuitenkin kiehtoi - mukana oli upeita sinisiä, lämmintä kullankeltaista ja komeaa hopeanharmaata.



Avasin koko letin ja nappasin sen puolesta välistä poikki. Tässä vaiheessa huomasin, että letin eri päät olivat ihan eri värisiä - toisessa päässä oli paljon syviä sinisiä, lisäksi lähinnä kultaa, ja toinen pää oli kulta-hopeinen, vain hiven sinistä vilkkui siellä täällä.



Pitäydyin kuitenkin kaksisäikeisen suunnitelmassani. Halusin tästä asusteita ja siihen keskipaksu kaksisäikeinen on omiaan.



Viimeiset metrit säikeestä kehräsin jalkapallon maailmanmestaruusfinaalin aikana. Koska finaali venyi jatkoajalle, ehdin aloitella kertaustakin näiden mitalivärien parissa.



Kerratessakin säikeiden erilaisen värimaailman huomasi hyvin.



Valmiissa langassa kulta dominoi selvästi. Ihailemani siniset tuntuivat katoavan jonnekin. Saa nähdä, nousevatko ne neulottaessa vielä esiin.



Langasta tuli kuitenkin kivaa! Ja siitä saa vaikka mitä kivaa.

Kultaa, hopeaa ja patinaa
Kuitu: All Spun Up Mixed BFL / Silk, 165 grammaa
Lanka: Kaksisäikeinen, 598 m / 165 grammaa eli 362,5 m / 100 g.