Annoin itselleni aikaa neljä vuotta parantua sairaudestani. Toistaiseksi ei hyvältä näytä. Sama meno päällä. Juuri tällä hetkellä en vain ole stressannut aiheesta.
Olen tyypillinen holisti joko on- tai off-kytkin päällä. Juuri nyt on ollut taas pitkä off-putki päällä. Elämä tunkee välillä väkisin päiviini, ja niin minä taas repsahdan sotkuisuuteeni.
Kuten kaikilla holisteilla, minullakin on sen tuhat tekosyytä lipsumisilleni: uusi duuni, liian paljon harrastekuskaamista ja urheiluseuran vapaaehtoistyötä, oma ihana harrastus kahtena arki-iltana (luksusta! kymmenen vuoden tauon jälkeen), ihania matkoja (jotka ovat syöneet viikonloput, ne ainoat hetket jolloin ehtisi jotain suurempaa saada aikaiseksi) ja yleistä elämän tuomaa yllättävää hässäkkää, kuten TAAS kerran lämmitysöljyn loppuminen kesken suihkun juuri sinä aamuna kun oltiin lähdössä viikon lomalle ja ulkona miinus 25 astetta pakkasta --- aargh!
Pari vuotta sitten olin mielestäni joka paikasta 3 askelta myöhässä. Nykyisin olen 5 jättiläisen askelta totaalisesti jälkijunassa. Kuten juuri nyt.
Nämä kuvat ovat armottoman epäajankohtaisia, mutta puhkikuluneen sanonnan mukaan: parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
Joulukuusi saatiin meidän talosta pois juuri ja juuri tammikuussa. Nyt on helmikuun loppu ja laitan aiheesta kuvan. Keksimme uuden oivan tavan pitää neulaset kurissa. Perheen miehet pelasivat viiden minuutin erän kuusilätkää, ja niin olivat neulaset kauniisti yhdessä läjässä.
Ihan sairaan kätevää - ja myös hauskaa!
