Näyttelijän vinkki

Suurilla kauniilla kankailla pelastui  osin  meidän huushollin joulutunnelma. Systeemi toimi vallan mainiosti kodinhoitohuoneessa, yläkerran pikkuaulasta ja makuuhuoneessa.

Itsehän minä en näin näppärää asiaa ole keksinyt. Idea on saatu näyttelijä Marjorita Huldénilta. Hän kun ei niin rakasta siivoamista, mutta on parantumaton esteetikko. Kauniit kankaat ovat pelastaneet hänet monen monta kertaa piinaavasta sotkusta.

Minulla nuo kankaat nyt eivät olleet kovin erikoisia. Otin ne pöytäliinat ja torkkupeitot, jotka ensimmäisenä kaapin syövereistä käsiin osuivat. Tekivät tehtävänsä epämääräisten kasojen peittäjinä.

Joulurauha tuli sittenkin

Tuli se joulu tähänkin huusholliin, vaikka sitä alkuviikosta ehdittiin jo stressata ja epäillä.

Sauna jäi pesemättä ja jääkaapista pesin vain sen juureslaatikon, jonka pohjalle oli liettynyt kaksi kesäkurpitsaa ja puolikas kurkku. Joulumusiikki soi, ja rauha on laskeutunut maahan.

Ihanaa, että huomenna ei herätä kello.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein ihanaa, leppoisaa ja rentouttavaa joulua!

Ahdistava joulusiivous

Koko vuoden patoutunut kaaos- ja sotkuahdistus purkautuu aina viikolla 51.

Lapsuuden kodissani koti puunattiin joulua varten lattialistoista kattovalaisimiin. KAIKKI kaapit ja komerot järjesteltiin. Pyykkikorissa ei saanut olla aattosaunan aikaan yhtäkään likaista vaatetta. Ikkunat oli tietysti pesty ajoissa.

Minä en ole pyrkinyt mihinkään tällaiseen koko sinä aikana kun olen omaa huushollia pyörittänyt. Viimeiset neljä vuotta olen sitä paitsi tehnyt joulunaluspäivinä 12 tuntisia työpäiviä ja olen melkein oppinut ottamaan jouluvalmistelut rennosti :D

Silti, pikkuahdistus meinaa pukata pintaan. Minähän en tunnetusti osaa hoitaa asioita hyvissä ajoin kaksi kuukautta etukäteen (niin kuin fiksut kollegani tekevät.) Ehei, lahjat meillä hankittiin ja paketoitiin lauantaina 18.12. Kodin kaaos selvitettiin (ainakin osittain) sunnuntaina 19.12. Jos meillä olisi perussiistiä aina, niin eihän tässä mitään ongelmaa olisi. Mutta kun ei ole.

Muistin tehtävien pikkupalasiin pilkkomisen periaatteen ja pilkoin tehtävät hommat hyvin pieniksi paloiksi. Palkkioksi tehdystä työstä sain plus-merkin ja yliviivauksen.




Voi olla, että loput jää tekemättä. Tervetuloa joulusaunaamme rakkaat sukulaiset. Melkein mahdutte pukuhuoneessa riisuutumaan. Älkää huoliko saunan pesemättömyydestä, laudeliinoja löytyy kyllä jokaiselle.


Tyypillisesti sunnuntainen puuhasteluni keskeytettiin moneen kertaan. Normaalit päivärutiinit on hoidettava vaikka kuinka olisi joulu tulossa. Pojilla oli myös omia tärkeitä tarpeita, jotka pitää hoitaa just nyt.

Nostin siis vielä vähän omaa häntääni ja kirjasin myös ne tehtävät, jotka tein tehtävälistan ulkopuolelta. Se näytti tällaiselta tänä sunnuntaina.


Minä en siis tälläkään viikolla pyhittänyt lepopäivääni. Mutta onneksi parin päivän päästä voi pyhitellä kolmen viikon edestä.

Onko tämä miehenlogiikkaa vai mitä?

Millä tämä ilmiö selitetään? Miehenlogiikallako?

Jostain syystä mun päähän ei mahdu, miksi käytetyt sukat ja likaiset t-paidat heitetään lattialle pyykkikoriin juureen.

Mun logiikkani sanoo, että saattais olla järkevämpää tipauttaa ne suoraan pyykkikoriin.

Tervetuloa lukijaksi Iina, Virtahepo ja Sotku Possu

Oletko sinä Me Naiset -lehden etsimä haastateltava?

Me Naiset -lehden toimittaja etsii juttuunsa naista (mielellään lapsiperheellistä), joka kokee elävänsä jatkuvan sotkun ja kaaoksen keskellä.

Minä en juttuun sovi, koska olen ulkoistanut viikkosiivouksen.

Mutta olisitko sinä juuri se oikea?

Jos kiinnostuit, ota suoraan yhteyttä toimittajaan:

sanna.wallenius@sanomamagazines.fi

Pikkupalasina homma hoituisi

Vähän kerrassaan, baby steps,  15 minuuttia päivässä.  Yhden ja saman asian voi ilmaista niin monella tavalla.  Käytännön toteutus on vaan minulle niin hiivatin vaikeaa.

Siedän hyvin sekasortoa ja keskeneräisyyttä, mutta tavoittelen hommissani täydellisyyttä. Tämä on ERITTÄIN huono yhdistelmä.

Täydellisyyden tavottelija näkee mielessään vain täydellisen lopputuloksen ja kaiken sen  uuvuttavan työn, jota täydellisyys vaatisi. Kun kaikkea ei ole mahdollista saada kerralla kauniiseen kuntoon, jätän koko homman tekemättä ja elän keskeneräisessä sekasorrossa.

Ammattiraivari Maria auttoi minua palastelemaan asioita pienen pieniin osioihin.

Meillä on vieläkin paljon sellaista kamaa, jolle ei enää ole käyttöä, ja siitä pitäisi päästä eroon.  Kertaheitollahan homma ei onnistu, vaan projekti pitäisi malttaa palastella.

Ammattiraivari Marian ohjeiden mukaisesti tämä nimenomainen työvaihe pilkotaan vaiheisiin näin:

1.päivä:  kierrän talon läpi ja listaan paperille kaikki sellaiset tavarat, joiden eroon pääsyyn auttaa kohteen valokuvaaminen. (Voin kirjata listaani  ihan heti, ulkomuistista,  ilman talokierrostakin mm. kolme erilaista lastentuolia, tauluja, huonekaluja, mattoja, valaisimia, puolapuut, lasten turvaistuimen ja koroketuolin, kirjoja, pelejä, työkaluja.)

2. päivä: valokuvaan nämä esineet. (Tämä olisi ehkä hyvä säästää viikonlopulle, jotta homman voisi hoitaa päivänvalossa.)

3. päivä: teen koneelleni valmiiksi kansiot: huuto.net, netcycler, antiikkimyyjä . Lataan kuvat kamerasta ja lajittelen ne kansioihin, sen mukaan miten toivon pääseväni tavarasta eroon. Siis vain tämä, ei muuta tänä päivänä!

4. päivä: otan yhteyttä antiikkimyyjään, jonka yhteystiedot sain Marialta. Lähetän antiikkikauppialle kuvat tauluista ja huonekaluista ehkä myös matoista ja tiedustelen olisiko hän kiinnostunut tuotteista.

5. päivä: ahkeroin huuto.nettiin sarjatyönä ilmoitukset kaikista muista mahdollisesti myytävistä tavaroista

6. päivä: ilmoitan Netcyclerissa ne tuotteet, joista joku ehkä olisi kiinnostunut poisnoutohintaan.

Tähän kulunee realistisesti ajatellen 3 viikkoa, sillä kaikki arki-iltani ovat jo täyteen buukatut.   

ps. Tervetuloa Riikka ja Satu ja Stansta