Anemonen kukkasia lukuunottamatta on marraskuu ollut hiljaista aikaa nukkekodissa.(Nuo muut kuvat ovat syys-lokakuulta.) Oikean kokoisessa elämässä on sitten ollut sitäkin kiireisempää. Nyt on onneksi ristiäiset saatu järjestettyä siivouksineen ja kaikkine kakkuineen (,joita vauvadementiassani olinkin leiponut ja pakkaseen piilotellut yhden juhlapäivän varalle yllättävän monta) ja liinojen silityksineen ja koko perheen juhlavaatteiden ja kenkien etsiskelyineen (kotoa sekä kaupasta) ja kukka-asetelmineen. Mukavat juhlista tulivatkin, ja mikä oli erityisen hienoa, vierailla ei ollut kiire kotiin ja ehdin minäkin nauttia heidän seurastaan. Kiitos tästä kuuluu myös reippaille "kahvinkaatajille".
Muunkinmoisia juhlia ja myyjäisiä on käyty ja osallistuttu jäjestelyihin, mutta nyt NÄYTTÄISI hetkeksi kiire hellittävän ennen joulutohinoita. Olen varastanut aikaa kaverin kanssa sovittuun kalenterivaihtoon, ja vielä pitäisi muutama aarre kääröihin kätkeä. Viimetinkaan taitaa mennä, mutta onneksi ei ole pitkä vaihtomatka.
Mitä sitten Tupasvillassa on tapahtunut, on pari jalkalistaa ilmestynyt keittiöön ja lunta satanut kärsimättömän joulunodottajan portaille.
