Ohjattu toko

Lauantaina 14.2. käytiin Nina Nerg-Toivolan vetämissä tokotreeneissä Asikkalassa. Kiva oli pitkästä aikaan päästä maneesiin treenailemaan.

Ongelmakohdiksi olin ottanut meillä seuraamisen käännökset ja hypyn. Käännöksissä kun Milja tuuppaa erkanemaan liian kauas. Aloitettiinkin sitten tällä liikkeellä, Miljan aivoitukset oli sitten ihan muualla. Hevosenkakka olis maistunu paremmalta ku treenaaminen, joten aluksi saikin vähän metsästellä herkuttelevaa koiraa 

Milja tuntui olevan jo ihan perusseuraamisessakin hakoteillä. Perusasentoa tarjosi melkein mun taakse. Ton keksittiin olevan peruja siitä, että ollaan hirmuisen paljon treenailtu peruutusta. Mutta jostain kumman syystä Milja ei ollenkaan seurannu lähellä. Saatiin sitten ohjeeksi koiran otto hihnaan ja kireällä hihnalla seuruuttamista. Joo, kyllä se Milja tolleen meni hienosti, varsinkin kun on nami kädessä, mutta vähänkin kun tunsi hihna kiristyvän niin koira alkoi rimpuilemaan. Mulle tää tekniikka ei tuntunut hyvältä, musta sen tiiviin seuraamisen pitäisi lähteä koirasta itsestään. Nyt hieman sulattelen tätä ja kyselen muualta neuvoja. Milja on sen verran herkkä, että pelkään koko seuraamisen menevän huonoksi tällä keinolla.

Hyppyllä Milja oli taas niin Milja. Selitin ongelman, joka oli että hypyn jälkeen Milja kiertää esteen sivulle, kun pitäisi jäädä sen taakse. Päätin näyttää malliksi ja mitä tekee koira - juuri niin kuin liikkeen pitäisi mennä. Onneksi Jonnakin oli paikalla vakuuttelemassa ettei se normaalisti noin tee Seuraavalla yrityksellä Milja jo sitten näyttikin tämän virheellisen toimintonsa. Jatkossa vien Miljaa kädellä siihen hypyllä ja autan kääntymään esteen taakse. Tätä niin kauan, että toiminto vahvistuu. Vaikutti tosi hyvältä keinolta, joten eiköhän me hyppy saada kuntoon!

Sunnuntain tokoilut

Kerrankin suht ajoissa päivitystä.

Eli sunnuntaina tokoiltiin. Vettä satoi, oli kylmä. Ah, tosi kiva keli. Oltiin Miljan kanssa toisia tokoilijoita. Lämmittelyksi päätin ottaa merkille lähetystä, joka meni persiille. Joo, kyllä se kotona osaa Pakko oli yrittää ravistaa koiraa hereille, joten seuraamista kera patukan. Pienellä revittelyllä tuntu että sai siihen koiraan sitä eloa. Seurautettiin sitte pätkää, käännöksissä Milja oli aivan hukassa. Eli askelsiirtymiä kotiläksyksi. Peruutustahan me ollaan treenattu, mutta ei juurikaan sivullekäännöksiä.

Tarpeeksi kun oltiin jankattu niin vaihdettiin hypylle. Aloitin taas tuttuun tapaan sillä että otin hypyltä vaan takaisinpäin. Onnistui hyvin. Sitten koko liike. Milja hyppäsi ja ampisi katsomaan jotain muuta. Uudestaan, hyppäsi ja kääntyi, mutta liian sivuun meni. Montahan kertaa me tätä otettiin, ei meinannu onnistua sitten millään. Kun kerran onnistui hyppy ja esteen taakse istuminen, niin siihen lopetettiin.

Kummallakin meistä taisi olla huono päivä. Miljaa ei kiinnostanut tehdä kylmässä ja vesisateessa, mulla taisi olla samat fiilikset. Ja se kun yhteys tuntu olevan tyysti katki, niin ärsytti lisää. Aurinkoisia päiviä odotellessa...

Ollaan sitä tokoiltu, ihan oikeasti!

Jestas, että sitä voi olla laiska päivittelijä

Ollaan me kaikkea tehty, mutta mistään ei olla kirjoiteltu. Eilen tokoiltiin hieman metsässä ennen lenkkeilyä ja se tokoilukin kyllä oli ihan ku metsästä revästyä. Aloitin merkillä, mitä treenattiin viikko sitten mallikkaasti ja onnistuneesti. Noo, nyt lähetin koiran, Milja juoksi satanen lasissa merkin luo, vetäs käkkärijarrutuksen, nappas merkin suuhunsa ja onnesta pomppien tuli mun luo. Juuuuust näin. Pari kertaa toistettiin, sitten luovutin minä.  Ajattelin vaihtaa kapulaan. No, samalla vauhdilla Milja sitä haki, mutta liekö kuvitteli vievänsä sen jollekkin metsän keijukaiselle, kun ei sitä ainakaan mulle tuotu...

Mut onnistuttiin me jossain. Kontakti oli aivan loistava seuraamisissa ja luoksetulossa Milja pysähtyi nopeasti. Tosin mulla edelleen kaksoiskäsky