Kaupat, etenkin netikaupat on pullollaan mitä ihanempia kankaita.
Välillä tuntuu ettei osaa edes päättää mitä tilaa kun valinnanvaraa on paljon.
Ihanista kankaista on ilo ommella.
Mutta Mikään ei voita sitä riemun ja ilon tunnetta kun saat luotua
jostakin vanhasta jotakin kaunista. Varsinkin jos se käytetty vanha on sellaisenaan
ihan tylsää perusjuttua.
Tälläkertaa kohteena oli kaksi keltaista verhoa. Sellasia hiukan valjun värisiä,
ei oikein ikkunaankaan ois osannut laittaa. Toinen sekoitepuuvillaa ja
toiset läpinäkyvää sifonkia.
Mutta kun kaveri verhot minulle toi
tiesin heti että näist tulee tytölle mekko,
keltaista mekkoa kun hän on jo jonkinaikaa kinunnut.
Ruusujen idea on lähtöisin työpaikaltani (jossa on hää- ja juhlapukuja).
Tässä mekossa kaikki on kierrätetty,
lukuunottamatta ompelulankaa ja koristehelmiä.
Kaavana mekkotehtaan kirjasta Maret malli.
Tyttö tykkää, äiti tykkää.
Tästä tuli varsin nätti :)
Ja jostakin neiti tuon hatunkin kaivoi esille ja tahtoi kuviin :D
Sen olen aikanani jostakin blogiarvonnasta voitanut
(nyt tähän hätään ei tule nimi mieleen).
Ja samalla kaavalla, hiukan pelkistettynä.
"Tuhkimo"-mekoksi neiti nimittää.
Itse valits kankaat ja mallin :)
(ja itseasiassa tämä mekko tehtiin ensin ja siit sit sain idean keltaiseen mekkoon).
Ja ei meilläkään aina jakseta poseeraa kameralle :D
Mekkotehdas kirjassa lukee
"Jokainen päivä on mekkopäivä".
4v tyttö on niiiin samaa mieltä.
Kirjan tekijöiden blogiin pääset tästä.
