Taannoin kirppikseltä löytyi vaaleanpunainen kyltti. Enkeli valkea siinä kertoo: On olemassa joku, joka ajattelee sinua. PAikkansa löysi unilampun yltä...
Eteisestä yksi lipasto muutti tähän huoneeseen. Sai yllensä vaaleanpunervaa tavaraa. Sisällensä aarteita ja paljon ihania lastenkirjoja.
VAnha pulpetti hyväksyi lipaston mukisematta vierellensä:) Kirppikseltä parilla eurolla ostettu jätskikassi on tarpeen kun visiteerataan jäätelöautolla.
Prinsessamekko kiipesi seinälle....
Vaaleanpunervia aatoksia heinäkuun viimeiseen päivään<3
Kerroinkin, että alkukesästä olin huhuilemassa ensi kertaa eläissäni HUUTOKAUPASSA!!! Hevoskärryt esittelin ja lupasin muustakin huhuilemastani romppeesta vielä kuvia laittaa....
Puinen eläinten syöttökaukalo. Se viehätti minua. Se oli suuri ja painava. Enkä keksinyt sille mitään omaa paikkaa taikka tehtävää toimitettavaksi. Mutta se VIEHÄTTI olemuksellaan. Hevoskärryjen 15euron hintaan nähden se oli ylenpalttisen kallis! 25e Johtui kaippa siitä, että nainen vieressäni huusi KILPAA ja tarmokkaasti. Hinta oli tuon huutokaupan hintatasossa korkea, mutta halpa mielestäni silti.
Nyt se toimittaa koivurisujen säilöpaikan virkaa.
Nämä lasitölkit sekä 7 ruskeaa isoa lasipulloa, joista yksi näkyikin viime postauksessani sinikellojen maljakkona.... MAksoivat yhteensä KAKSI EUROA!!!!!!! Sisällä näiden lajitoverit toimivat murojen ja ryynien säilöpurnukoina keittiössä. Huudellut serkkunsa saavat viettää kesän terassilla. Välillä ihan näin vain oleillen... Välillä mahat pullollaan kesän kukkia!
Reki.
Tämäkin muutti sieltä meille. MAksoi 7e. Toivottavasti ei tämä yksinäinen vanhus haaveile lumikeleistä..... Taitaa talven tullen päästä puuliiterin suojiin...
Jäi vielä jotain ensi kertaankin esiteltäväksi. Uskomattomasti ukkokulta sai kaiken romppeen sidotuksi peräkärryyn:) Sen koommin ei ole ollut puhetta huutokaupoillemenosta. Taisin hiukan innostua:)
...kesän ihanuutta on varjostanut jatkuva sairastelu.
Vihdoin. Ajatuksen lukot alkavat aueta taas:) Kiitosmieli kohoaa ...
Terveys on jotakin pienelle ihmiselle niin tuikitärkeää. Sen usein huomaa vasta sairauksien myötä. Kiitollisin mielin nautin nyt kesän pienistä ihmeistä. Ja niitä Luojalla on annettavana, meidän tarvitsee vain osata katsoa sydämen silmällä ihmetellä ihastella kaikkea sitä ylitsepursuavaa kauneutta!
Ruohosipulin kukinnoissa on siniherkkyyttä.
Olen mieltynyt sinisen sävyihin kukissa.
Minttua ripsauttelen ruokiin...
...makeisiin ja suolaisiin. Se on pirtsakkaa pureskeltavaa sellaisenaankin!
Tämä aamu valkeni pilvisenä.... ....eilisen auringon syleilyn oli aika olla syrjässä ja levätä. Merkillinen keltainen mollukka onkin tänä suvena ollut! Yhtenä hetkenä antaa loistollaan, säteillään suloisilla l ä m p ö ä ja v a l o a. Sitten kiirehtii piiloon pilviverhon taa ja antaa kaiken tilansa s a t e e l l e v i i l e y d e l l e.
Sateestakin saa sielulleen suloa. Siitä suunnattomasta ropsuttelusta kiittävätten ainakin mustikat! Niitä on meidän metsä pullollaan, ihanaa! Eilen lapset keräsivät pari litraa. Ensimmäiset kesän kerätyt. Niistä saikin makoisan mustikkamansikkamaidon, nam!
Pitkään vietin sivussa täältä... ....paljon kesäkuvia odottaa pääsyään tänne.... Jospa tästä tervehdyttyäni reipastuisin.