Minäkin päätin osallistua muutamilla sukkapareilla Suomi100v sukkakeräyksiin. Hitaastihan tuo minulla edistyy, mutta välillä saa jotain valmistakin. Tänään tuli yksi askelmerkki saavutettua.
Viisi veteraanisukkaa stop. Neljä vauvasukkaa stop. Yksi veteraanisukka stop. Kaksi vauvasukkaa stop. Kolme paria neulottu veteraaneille ja kolme vauvoille. Keräyssukat stop.
Seuraavaksi neulon sukat omille muksuille stop. Se tarkoittaa myös kolmea paria sukkia. Sitten on ehkä sukat kokonaan stop hetkeksi ja jotain muuta puikoille. Tai voihan se olla että on jo kesä siihen mennessä...
"Joo joo" sanoi äiti pyöröpuikon takaa ja hymyili itsekseen. "Heti tämän puikollisen jälkeen". Ja taas jäi kotihommat tekemäti elikkäs retuperälleen.
torstai 29. joulukuuta 2016
keskiviikko 7. joulukuuta 2016
Vauvasukkia ja Marttailua
Minulla kun tuo neulonta on nykyään niin hidasta, tai paremminkin kun touhuan niin paljon muutakin kuin neulomista niin tuppaa tulemaan valmista aika harvoin. Veteraanisukkia olen neulonut kaksi ja puoli paria, mutta halusin tehdä välillä jotain muuta. Villasukkakeräys juhlavuotena syntyville oli siis juuri sopivan oloinen projekti minulle.
Kävin marraskuun lopulla Tampereella käsityömessuilla. Pitkän pohdinnan jälkeen ostin kerän valkoista ja sinistä Nallea, kun en sitten tarkistanut lankavarastoja ennen lähtöä. Kotona kävin läpi kaikki lankajemmat ja totuus oli, että useampaan pariin olisi lanka löytynyt jo valmiina.... ;)
Ensimmäiset sukatkin valmistuivat. Normisti ne tekisi illassa, minä nyhräsin niitä viikon...
Muuta touhua on paljon urheilun saralla, mutta myös Marttailun. Marttojen kanssa on kokkailtu, askarreltu ja tehty talkoita. Viimeisimmät talkoot olivat nyt Itsenäisyyspäivänä. Meitä oli kuusi Marttaa meidän porukasta auttelemassa juhlatilaisuuden kahvituksessa Mäntsälän seurakuntakeskuksessa. Kunnan ja seurakunnan perinteinen Itsenäisyyspäivän juhla keräsi väkeä reilut kaksisataa. Martat kattoivat astiat, kaatoivat kahvia ja korjasivat jäljet. Mukava tapahtuma oli, ja kiva tehdä porukassa hommia.
Hitaasti mutta varmasti, se on hyvä motto. Vuodenvaihde lähestyy ja kohta on taas aika inventoida langat.... Huh, taitaa olla paree pistää muutama kerä kiertoon että pysyy tolkku lankavarastossa....
Kävin marraskuun lopulla Tampereella käsityömessuilla. Pitkän pohdinnan jälkeen ostin kerän valkoista ja sinistä Nallea, kun en sitten tarkistanut lankavarastoja ennen lähtöä. Kotona kävin läpi kaikki lankajemmat ja totuus oli, että useampaan pariin olisi lanka löytynyt jo valmiina.... ;)
Edessä messulangat, muut löytyivät nurkista. |
Ensimmäiset sukatkin valmistuivat. Normisti ne tekisi illassa, minä nyhräsin niitä viikon...
Muuta touhua on paljon urheilun saralla, mutta myös Marttailun. Marttojen kanssa on kokkailtu, askarreltu ja tehty talkoita. Viimeisimmät talkoot olivat nyt Itsenäisyyspäivänä. Meitä oli kuusi Marttaa meidän porukasta auttelemassa juhlatilaisuuden kahvituksessa Mäntsälän seurakuntakeskuksessa. Kunnan ja seurakunnan perinteinen Itsenäisyyspäivän juhla keräsi väkeä reilut kaksisataa. Martat kattoivat astiat, kaatoivat kahvia ja korjasivat jäljet. Mukava tapahtuma oli, ja kiva tehdä porukassa hommia.
Vähän ennen tilaisuuden alkua. Kakku pöydässä, nam! |
Hitaasti mutta varmasti, se on hyvä motto. Vuodenvaihde lähestyy ja kohta on taas aika inventoida langat.... Huh, taitaa olla paree pistää muutama kerä kiertoon että pysyy tolkku lankavarastossa....
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)