Syksyn kutimia

Aikaa on taas vierähtänyt viime postauksesta. Neulonut olen tosi paljon, joten toivottavasti pysyn itse kärryillä, mikä kuva kuuluu mihinkin. Aloitetaan sukista: Kaikki nämä kymmenen paria on neulottu kolmosen puikoilla, valmis koko vaihtelee siinä 38-41 paikkeilla, vähän tyyliin mikä siitä nyt sattui tulemaan.

7 veljestä 85 grammaa

7 veljestä 85 grammaa

Socki The 70's 84 grammaa

7 veljestä 79 grammaa

Pirta 90 grammaa

Socki The 70's 87 grammaa

Socki Twilight 96 grammaa

Socki Twilight 81 grammaa

Pirta 100 grammaa

Pirta 97 grammaa

Sitten olen neulonut palatossuja nelosen puikoilla kaksinkertaisesta langasta ja 13 silmukalla. Lankana Seiskaveikkaa, Jannea ja kaiken kirjavia Sockin jämiä.

Keltavoittoiset 141 grammaa

Sinipunakirjavat 145 grammaa

Sinivihreät 142 grammaa. 

Sukkia ja tossuja on ollut koko ajan puikoilla, mutta olen neulonut isompaakin: 

Mulla on toistakymmentä vuotta ollut lankalaatikossa 900 grammaa keltaista seiskaveikkaa, josta ostaessani kuvittelin kutovani pakkaspaidan itselleni. Saatuani langat kotiin tajusin, etten kuitenkaan ikinä käyttäisi paitaa jossa näyttäisin jättiläisappelsiinilta, olen miettinyt että mitä siitä oikein tekisin. Lopulta päädyin helppoon neulottuun shaaliin, johon voi telkkaa katsoessa kietoutua. Innostuin sitten neulomaan tästä vähän turhankin pitkän, mutta saa nyt olla tuollainen. Neuloin vitosen puikoilla, 120 silmukkaa ja 444 kerrosta. Painoa kertyi 739 grammaa, ja loput kulutin tuolla aiemmin jo mainittuihin sukkiin ja töppösiin. 

Sitten tein pari pikkuponchoa:

Ensimmäinen on mustaa Heleniä, kun en muutakaan keksinyt mihin tuota vähän vahingossa lankalaatikkooni eksynyttä akryyliä voisi käyttää. Neuloin vitosen puikoilla kahdessa kohtaa leventäen niin kauna kuin lankaa riitti. Painoa kertyi 152 grammaa.

Toisen Pikkuponchon tein ystävälleni hartianlämmittimeksi, siinä levensin vain yhdessä kohtaa. Lankana on  ikivanha Novitan Came, jossa on villan lisäksi hieman kamelia. Neuloin nelosen puikoilla ja painoa kertyi 148 grammaa.

Lankalaatikon tyhjennysoperaatiossa otin työn alle myös vähän puuvillaa: Neuloin joku vuosia sitten Catania Grandesta puseron ja lankaa jäi yli niin paljon, että sain siitä vielä topin. Neuloin ylhäältä alas, virkkasin kädenteille ja pääntielle tueksi kiinteitä silmukoita ja muuten vaan neuloin niin pitkään kuin lankaa riitti. 

Puikkoina vitoset, painoa kertyi 422 grammaa. 

Sitten kulutin pois ikivanhoista langoistani punaisia: olen neulonut joskus ennen blogia ison villatakin, jossa oli kolmea eri punaisen sävyä neulottu yhdessä: kirkas Maija sekä kaksi eri sävyistä, hieman tummempaa ohutta lankaa Wetterhoffilta. En muista mikä langan nimi oli eikä vyötteitä ollut enää. Neuloin samalla kolminkertaisella tupsulakin, kaulurin sekä kämmekkäät. 

Pipo painaa 117 grammaa ja on neulottu kolmepuolikkailla.

Kauluri ja rannekkeet on neulottu kutosilla, Kauluri painaa 163 grammaa ja rannekkeet 73 grammaa. 

Rannekkeet ei kyllä näytä tuossa kuvassa yhtään miltään, mutta kädessä kivan rouheaa neulosta. 

Sitten vielä pipoja:

Tässä 79 grammaa painavassa pipossa lankana on siskolta Tallinnanreissulla saatu ihanan tuntuinen Lana Gatto Misina, puikot kolmepuolikkaat.

Äiti on kauan toivonut vaaleanharmaata makkarapipoa, ja nyt hän sitten sai sellaisia kaksikin kappaletta. Tämä ensimmäinen makkarapipo on neulottu kaksinkertaisesta Lana Gatto Vip -langasta kolmosilla. Se painaa 75 grammaa. 

Koska lankaa oli reilusti, neuloin toisen melkein samanlaisen, mutta nyt yksinkertaisesta langasta kolmosilla. 

Tämä ohuempi pipo painaa vain 33 grammaa. 

Ja koska lanka ei vieläkään loppunut, neuloin vielä helmineulepannan kaksinkertaisesta langasta, kolmosilla ja siihen sain kulumaan 26 grammaa. 

 Tukholman reissulta mukaan tarttui pari kerää haalean keltaista Sandnes Tynn Alpaca Ull -lankaa. Tein siitäkin makkarapipon.
 

Neuloin kolmosilla kaksinkertaisesta langasta ja pipo painaa 77 grammaa. 

Lankaa jäi pikkuisen ja päätin tehdä lopusta rannekkeet, mutta koska keltainen yksin ei oikein olisi riittänyt, laitoin harmaan pipolangan jämät raidoiksi. Kaksipuolikkailla puikoilla neulotut rannekkeet painavat 31 grammaa.

Sitten vielä yksi makkarapipo: 

Tämä viininpunainen makkarapipo on seiskaveikkaa ja se on neulottu kolmepuolikkailla puikoilla ja painaa 61 grammaa. 

Tässäpä olikin taas raportilla pituutta, pari pientä juttua on valmistunut näiden jälkeenkin, mutta niistä sitten toisella kertaa. Tavoitteena on tän vuoden puolella vielä parit sukat ja ensi vuoden aionkin aloittaa sitten isommilla projekteilla. Mutta niistäkin sitten myöhemmin lisää. 

Hyvää Joulun odotusta, kohta se jo onkin! 

Syysterveiset

Moikka!

Tässä raporttia loppukesän/alkusyksyn valmistuneista kutimista. 

Neuloin vielä yhden Midsummer Hazen, koska malli on tosi kiva tehdä ja mukava käyttääkin. Tein tämän siskolleni synttärilahjaksi. Lankana on tässäkin Katia Air Lux, kuten edellisen postauksen tummanpunaisessa, mutta tällä kertaa käytin kahta eri petrolinsinisen värisävyä. 

Huivi on neulottu kolmosen puikoilla ja se painaa 91 grammaa, ja tällä kertaa neuloin pitsiä yhden mallikerran enemmän kuin ohjeessa. 

Sitten telkkaa katsoessa on syntynyt taas muutama pari sukkia.

Adlibris Socki -langan värisävy nimeltä Baby feet on näiden kahden parin lankana. Puikkoina kolmoset ja ekat sukat painaa 85 grammaa.

Toiset pastelliset Baby feet -sukat painaa 87 grammaa.

Sukkalankojen jämiä olen saanut kulutettua kahteen pariin:

Tummasävyiset sukat on neulottu Regian College-raitalangasta kakspuolikkailla puikoilla, painoa 82 grammaa.

Näissä sukissa on käytetty Nallea, valkoisella jatkettu Kukkaketo-sarjan Kesäkimppu-lankaa. Puikot oli näissäkin kakspuolikkaat ja nämä painaa 56 grammaa.

Lopuksi vielä pipo, jonka neuloin kaksinkertaisesta Lang Mille Colori Socks & Lace Lux langan jämästä. Tein kolmosen puikoilla, että tulee tiivistä, mutta lanka loppui pikkuisen kesken. Päätin kumminkin tyytyä lopputuloksen ja tein pikaisen kavennuksen, mihin lanka riitti. Mutta kyllä tuo pipo sitten kumminkin tarpeeksi syvä on, jos hiukset on auki, ponnarin kanssa se ei mahdu. Pipo painaa 56 grammaa. Mulla on tästä langasta joku vuosi sitten neulottu huivi.

Tällä hetkellä mulla on puikoilla vaaleanpunaisten sukkien lisäksi joulunpunainen villatakki, jota olen neulonut tähän mennessä päälaelta korville asti! Kuulostaako omituiselta?

Kesän kuulumiset

Moi taas pitkästä aikaa!

Tästä tulee mammuttipostaus, koska olen koko kesän neulonut hullun lailla, mutta en ole saanut aikaiseksi kertoa täällä, että mitä olen tehnyt. Näiden parin kuukauden aikana on valmistunut 13 työtä, jotka ovat 8 sukkaparia, 3 huivia, pipo sekä kaulakoru. 

Olin jo aikaisin kevättalvella ilmoittautunut Jyväskylän kesän neulefestareille, jotka olivat heinäkuun alussa. Olin ostanut liput neljälle kurssille, kun ajattelin, että kun kerran menen sinne saakka, niin otan reissusta kaiken irti. Osallistuin Susanne Sommerin kahdelle kurssille, joista ensimmäisellä tehtiin koruja neulomalla. Oma harjoitelmani on tässä:

Kahdesta erivärisestä Catania-nimisestä puuvillalangasta sekä muutamista puuhelmistä kolmosen puikoilla neulottu 16 grammaa painava ”koru”, jota ei ole tullut neulefestareiden jälkeen pidettyä, koska toteutus ei ole ihan sitä mitä olisin halunnut, vähän häiritsee tuo keskiosan neuleen epätasaisuus. Mutta neulottujen korujen idea oli mahtava, ja varmasti joskus vielä innostun tekemään näitä lisää - toivottavasti toteutus olisi silloin salonkikelpoisempaa.  

Toinen Susanne Sommerin kurssi käsitteli I-cordien tekemistä, muutakin kuin tuo kaulakorun ”hihna”. Sitten olin Isabelle Kramerin kurssilla, jossa opeteltiin erilaisia tapoja tehdä lyhennettyjä kerroksia siististi. Kolmas kurssi, jolle osallistuin, oli Soile Pyhäniskan briossineulonnan alkeiskurssi. Briossi on kaksiväristä patenttia, ja se oli kyllä mielenkiintoista ja tosi haastavaa. Näiltä kursseilta ei ole mitään harjoitustilkkuja kummempaa tuotosta, briossia aloin kyllä kokeilemaan, mutta tekeleessäni on muutama ruma epäonnistunut kohta, joten olen jättänyt sen odottamaan inspiraatiota. Tai purkutuomiota. 

Jyväskylän festareita ja ulkomaalaisten opettajien kursseja varten päätin vähän ennen reissua verestää taitoani neuloa englanninkielisestä ohjeesta. Valitsin ohjeen, joka olisi monella tapaa haastava - Secession-nimisen epäsymmetrisen huivin, jossa pujotellaan neuleeseen helmiä. Ottaen huomioon, etten pahemmin neulo ohjeista, alku meni ihan mukavasti, kun kotona tavasin ohjetta sana sanalta ja lyhenne lyhenteeltä. Ruutukaaviotakin yritin tulkita, mutta koin sen tässä mallissa hankalaksi, kun siinä tavallaan piti yhdistää kahta eri kaaviota koko ajan. Otin tuon kutimen rehvakkaasti mukaan Jyväskylään, mutta illalla hämärässä kahvilassa vanhojen ja uusien tuttavien kanssa höpötellessä onnistuin tietysti tekemään virheen. Onneksi mukana oli bussimatkoja varten myös sukankudin, johon saattoi vaativamman työn vaihtaa.  

Eilen tuo Secession sitten valmistui, vaikka jo pelkäsin että kuinka käy. Olin valinnut langaksi useita vuosia säilömäni Mokkasukka-langan, jonka ruskeankirjava väri Jallukola mielestäni soveltui tähän ruskeilla puuhelmillä somistettuna. Lankaa oli 200 grammaa eli yhteensä siis 840 metriä, neuloin kolmepuolikkailla puikoilla. Huivin alkaessa lähestyä valmistumista, iski tunne, että lanka ei voi millään riittää, koska reunan lehdyköihin silmukkamäärät kasvaisivat aika paljon. Tutkin netistä, voisiko tuota väriä olla kenelläkään, mutta ainoat maininnat siitä olivat minun omani lisäksi Villamokan blogista, kun tuo lanka oli värjätty. Mietin, että voisiko reunaa tarvittaessa jatkaa jollain muulla langalla, mutta kyllä siinä olisi käynyt niin, että Jallukola olisi muuttunut pelkäksi kolaksi (tai raa’aksi jalluksi). Sen sijaan rupesin miettimään, miten tarvittaessa lyhentäisin huivia. Lopulta päätin kokeilla, että jos neulon reunan lehdykkärivit tavallista tiukempaa, niin riittäisikö lanka sitten kumminkin, ja ihmeen kaupalla se riitti! Jäikin vielä noin 5 metriä. 

Jyväskylän festareiden ohjelmalehdessä oli paikalla olleen Joji Locatellin ihana kesäinen kauluriohje Midsummer Haze, jonka päätin neuloa heti reissun jälkeen, tosin vähän syksyisemmästä langasta, koska en kesällä pahemmin huiveja käytä.  

Valitsin langaksi Tallinnasta viime talvena ostamani vaaleanpunaisen Baby Alpaca Mix -langan, koska se on ihanan pehmoista ja kaulaan sopivaa.

Lanka oli kuitenkin liian paksua, joten kaulurista tuli aivan liian iso, eikä se asettunut kauniisti. Päädyin ompelemaan sen niskaan pari laskosta, jotta kaula-aukon koko olisi sopiva, ja nyt kauluri on käyttökelpoinen. Nelosen puikoilla neulottu kauluri painaa 128 grammaa.

Loppulangasta neuloin kaksinkertaisesta langasta nelosen puikoilla 73 grammaa painavan pipon, johon tein samaan tyyliin yksittäisiä nurjia raitoja kuin kaulurin yläosassakin on.  

Halusin kokeilla tehdä tuon saman mallin uudelleen, mutta ohuemmasta langasta, ja valitsin toiseen MIdsummer Hazeeni tummanpunaisen Katia Air Luxin, jota minulla oli sopiva määrä.

Neuloin kolmosen puikoilla ja nyt kaulurista tuli juuri oikean kokoinen ja voi kuinka suloisen pehmeä se on. Kauluri painaa 85 grammaa. Väriä on tosi vaikea saada onnistumaan, punainen viskoosi kiiltää hieman pronssisena ja pehmeämmät kuidut ovat tummempia. 

Lopuksi sitten vielä ne kahdeksan paria sukkia. 

Jyväskylän matkalle bussineuleeksi otin kerän Regian Fluormaniaa, josta olen tehnyt kaksi paria kesävillasukkia itselleni. Neuloin kaksipuolikkailla puikoilla ja ihan samoilla kerros ja silmukkamäärillä, jotta ei tarvitse katsoa mitkä on parit. Eka pari painaa 45 ja toinen 46 grammaa. 

Sitten päätin kuluttaa ohuet sukkalangan jämäni pois. 

Sini-puna-keltaisesta Sirdarin Heart & Sole -langasta kaksipuolikkailla neulotut sukat painavat 45 grammaa.

Beiget Regian Pairfect-langan jämistä neulotut sukat painavat 47 grammaa. Pairfectista neuloin joskus sukat, joissa oli radalliset varret ja beige terä. Nämä keltaiset raidat ovat langassa mallikerran vaihtumisen merkkinä olevat ekstraraidat. 

Harmaat lyhytvartiset sukat ovat vähän paksummista jämistä, raidallinen osa on Regian Iglu-raitaa ja kantapäät ym. on Jannen jämiä, jotka sopivat väriltään tuohon. Nämä on neulottu kolmosilla ja painoa on 73 grammaa.

Paksuja sukkia on syntynyt lisää myös Adlibriksen Socki -langoista. 

Blue skies -väriset sukat painavat 86 grammaa.

Vähän pidempivartiset sinikirjavat Caribbean blue -sukat painavat tasan 100 grammaa.

Viimeisenä vielä Citymarketin Pirta-sukkalangasta kolmosen puikoilla tehdyt 92 grammaa painavat perussukat. 

Tässäpä olikin tekstiä sekä kuvia vähän reilummin tällä erää. Kiitos kun jaksoit lukea loppuun asti, ja ihanaa alkusyksyä!