Ei mitään uutta länsirintamalta...

Kyllä. Neuloin toisetkin Nalle-sukat ja jatkoin sitten Schnee- takkiani. Täällä ei siis tapahdu mitään neulemaailmaa mullistavaa. Kouluprojektit ovat lievästi sanottuna haastavia, joten aikaa neulomiseen ei työn ja opiskelun ohessa kovinkaan paljon jää. En ole päässyt vuoden vaihtumisen jälkeen yhtäkään kertaa Kerän neuletapaamiseen. Enkä Martinaan. 

Nämä sukat liittyvät yhä tuohon inventaarioon yhdistettynä miehen työkavereiden kulovalkean lailla leviävään akuuttiin sukkatarpeeseen. Pelastin siis taas yhdet 45 koon jalat paleltumiselta, ja varastoon jäi enää viininpunaista ja valkoista Nallea. Useamman vuoden tauon jälkeen, Nalle tuntui... yhä Nallelta, säikeistyvältä sekä muoviselta. Näistä on hankkiuduttava eroon. Jos nuo valkoiset värjäisi niin niistä voisi neuloa sukat vielä jollekin ei-asiaan-vihkiytyneelle. Esimerkiksi miehelle.

Raitaosuudet ovat Lang Yarnsin Novenaa. Lukuisista Rikke-pipoista jääneitä kerän loppuja. Kustannustehokas neuloja siis täällä vaan hei. Pysyy raaka-ainekustannusprosentti per työ kurissa, kun käyttää kaikki langan loput. Esimerkiksi tuota harmaata Novenaa jäi 15 cm:n pätkä viimeisen raidan jälkeen, joten kyllä kai tässä voi taputtaa itseään selkään. Ja piipahtaa Kerässä.

Kirjoitin viimeksikin niistä maltillisista lankavarastoistani. Ohessa todistusaineistoa, ettei jää ihan puheiden tasolle.

1. Villalangat, joissa alpakkaa, silkkiä tms.
2. Sukkalangat + 3 vyyhtiä Amsterdamin tuliaisia
3. Puuvillalangat
4. Villalangat

Off topic. Kaappi sijaitsee Pojan huoneessa ja ovessa on nähtävissä hänen varhaistuotantoaan.

Lankakoppa neulomistuolini vieressä. Tässä siis on kulloinkin puikoilla oleva projekti lankoineen sekä muutama kerä edellisistä odottamassa puikoille tai kaappiin pääsyä. Maltillista sanoisin. Kolmion rajalliset säilytystilat edellyttävät melko tarkkaa varastoseurantaa. 

Ihanaa talvipäivää teille lukijat! Sinne isojen tai pienten lankavarastojen äärelle. 
Pääasia on kuitenkin neulominen. 

Inventaarion tulos

Vuoden vaihteessa tehdään useassa yrityksessä inventaario. Varaston arvo on hyvä saada kirjattua ylös. Näin täälläkin tehtiin. Viime vuonna en ostellut lankaa ostamisen ilosta, ainakaan kovin usein, vaan useimmiten tiesin jo ostaessani, mitä langasta syntyy ja minkä verran lankaa tulee jäämään. Yleensä ei kovin paljon, vajaita keriä kuitenkin. Tästä syystä lankavarasto ei ole suuren suuri. 

Kaapissa kylläkin on pyörinyt jo vuosia esimerkiksi Nalle-lankaa muutama kerä. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat, neuloin Nallesta raitasukat miehen työkaverille, jonka varpaat palelevat työmaalla. Raitaa ja joustinta, valmistuivat lentokone- ja automatkojen aikana. 

 Perussukka 60s

Lanka: Novita Nalle 110g

Puikot: 3 mm

Kaapissani alkaa olla jo huolestuttavan tyhjää. Toisaalta siellä on myös muutamia saatuja keriä, joista ei tule syntymään ikinä mitään, mutta en nyt roskiinkaan raaski heittää. Ihmisillä on taipumus kuvitella, että paljon neulova neuloo vaikka paalinarusta, kun niin tykkää neuloa. 
Kierto on siis saatu ideaaliksi. Ostetaan vasta, kun tiedetään niistä neulottavan jotain. Pieni käsivarastohan on pakko pitää jo ihan logistisista syistä. Kerä ei ole aina auki, eikä verkkokaupoista saa tunnin varoitusajalla inspiraation iskiessä lankaa kotiin. Onneksi. Joskus on ihan tervehdyttävää miettiä yön yli todellista tarvetta. 

Raitavimma ei ole siis mennyt minnekään. Vieläkään. Schnee on yhä puikoilla, muutamaa senttiä vaille resorin aloituksesta... Nyt on vaan sukkien tarve niin akuutti, että tehdäänpä toinen pari Nalle-sukkia toiselle (kateelliselle) työkaverille. Ja sukkakudin  mahtuu laukkuun huomattavasti paremmin kuin Schnee. 

Niin se matkan syy. On ylläolevassa kuvassa. Meidät siis vihittiin 17 vuoden seurustelun jälkeen. Ei voi kai kovin impulsiiviseksi syyttää. Onnelliseksi joka tapauksessa voi. Jos 17 vuoden jälkeenkin on täysin varma, niin voi kaikella todennäköisyydellä olettaa olevansa loppuelämänsäkin. 

Häämatka oli siis kahden yön reissu Amsterdamiin. Voisin asua siellä ympäri vuoden. Syödä luomuruokaa, pyöräillä, ulkoilla ja neuloa. Paratiisi. Kävelimme kolmen päivän aikana 45 kilometriä. Ostoksia ja hyvää ruokaa. Juustoja, leivonnaisia. Kävin myös ihanassa lankakaupassa, stephen+penelope,  ja ostin itselleni tuliaisia sekä tapasin Stephen Westin. Stephen siis asuu nykyään Amsterdamissa ja työskentelee kaupassa yhdessä Malian, omistajan, kanssa. Livenä yhtä aurinkoinen persoona kuin mitä oletinkin.

Tuliaislankoista tulee jossain vaiheessa huivi. Ainaoikeaa ehdottomasti. Quince co:n Tern, 75% villaa ja 25% silkkiä, fingering-vahvuisena. Ei voi epäonnistua. Vai mitä?

Täydellisen neuleen metsästys

Missioni on löytää täydellinen neulemalli. Westbourne on jo aika lähellä sitä, mutta aina kannattaa neuloa lisää, jos kuitenkin löytyy joku vielä parempi malli. Ehdokkaaksi pääsi Leila Raaben suunnittelema Stasis Pullover. Langaksi valkoitui tietenkin Isagerin Alpaca2, koska se on tällä hetkellä ehkä paras fingering-vahvuinen lanka neuleisiin. Kulutuksen kestävyydeltään se on erinomainen, kesällä valmistunut Westbourne on ollut tavattoman suuressa käytössä, mutta ainoastaan kainaloissa on pientä huopumaa.

Malli: Stasis pullover

Puikot: 2,75mm, 3 mm ja 3,5 mm

Lanka: Isager Alpaca2 yht. 255g

Lankavalintaan vaikuttaa suuresti myös se, että Kerä tuo maahan Isagerin lankoja. Tuskin olisin muuten ikinä edes tutustunut koko lankamerkkiin. Ja on tietenkin äärimmäisen houkuttelevaa päästä, mitä pikimmiten uuden kuorman saapuessa ihailemaan värejä. Ja tekemään valintoja.

Yllätin itseni neulomalla petroolin sinisen neuleen. Tai ylipäänsä sinisen. Pitkään jatkuneen harmaan kauden (joka ei tosin ole poistunut minnekään), on ihan mielenkiintoista huomata, että kyllähän sininen sopii minulle. Ei tosin kirkkaansininen tai vauvasininen, mutta petrooli ainakin. Olen siis valmis poistumaan silloin tällöin mukavuusalueeltani, melko avartavaa.

Olin joulun pyhät vapaalla ja koska alla oli melko raskas työputki, aika kuluikin pääasiassa neuloen. Syöden, juoden ja neuloen. Neule valmistuikin tapaninpäivänä ja pääsi heti pingotukseen. Neuloin ja pingotin hihoihin hieman ekstramittaa, koska minulla on ehkä keskivertoa pidemmät raajat. Sellaiset hihat, jotka ovat jotain väliltä 3/4 ja normaali, ovat oikeasti ihan suosta. Trust me. Tässä neuleessa on ylipitkät hihat, koska pidän ajatuksesta, että voin viileinä kesäiltoina vetää tämän ylleni, eikä ranteenikaan palele. Tai, että keväällä nahkatakin hihasta saa näkyä lämpöinen neule.

Malliltaan tällainen pusero ei ole mitenkään slimfit, mutta mielestäni kaarroke on onnistunut ollakseen kaarroke. Ei siis mitään suuria pusseja kainoloiden alla tai muuta epämukavaa. Varsin onnistunut neule, joka lunasti paikkansa vaatekaapissani välittömästi. Ei täydellinen, mutta melko korkealla omassa luokassaan. Podium-paikka sanoisin.

Niin ja vuosikin vaihtui! Monessa blogissa on esitelty vuoden aikana tehtyjä projekteja, mutta mä passaan. (En siis jaksa tehdä mitään kollaasia) Ei niitä kukaan kuitenkaan jaksa lukea, ja Ravelrystä löytää kaikki, mitä puikoilta on viime vuonna valmistunut. Siis jos kiinnostaa. Minä sen sijaan jatkan metsästystä. Seuraavana vuorossa Suvi Simolan suunnittelema Schnee.

Oikein lämpöistä ja neulerikasta vuotta teille lukijoille! Minä lähden tästä pikapuoliin toteuttamaan yhden unelmani ja huomenaamulla hyppään Finskin siiville. Viidestä vapaasta voi kolme vietttää ihan mainiosti Amsterdamissa. See ya.

Äiti pojalleen paidan neuloi...

Mission completed. 

Neulepaidan malliksi valikoitui Jared Floodin Cobblestone. Ei muuten ole ihan suunnattoman paljon kivoja miesten neulepaitojen malleja Ravelryssä. Ihan mikään fingering-vahvuinen projekti ei tosiaan houkutellut. 

Langaksi valitsin Alpakkajuhlien kunniaksi Dropsin Nepalin, jota kuluikin sitten vaatimattomat 18 kerää... Pehmoinen lanka, joka ei kutita atoopikkoakaan. 
Ohjeesta sen verran, että koot ovat melko reiluja. Valitsin mittojen mukaan L-koon, vaikka ilman mittaamista olisin automaattisesti alkanut neulomaan XL-kokoa ja siihen olisikin sitten mahtunut varmaan kaksi Poikaa. Kerrankin olin kaukaa viisas.  Mallitilkkuja kun en harrasta. Enkä aio harrastaa tulevaisuudessakaan.

Neulepaita on ollut sekä neulojan että tilaajan mieleen. Hyvin pitänyt muotonsa eikä lanka ole nyppyyntynyt, vaikka on kyllä melko kovassa käytössä. Paras kiitos on se, että näkee neuleen olevan mieleinen. 

Jouluvapaat ovat jo ihan nurkan takana. Koulusta on jo joululoma, töistäkin joulun pyhät vapaata. Oi, mikä ihanuus. Koti on siivottu, lahjat ostettu ja seuraava neuleprojekti on jo hyvässä vauhdissa puikoilla... 

Joulun aika on tarkoitus rentoutua. Ajattelin jopa viettää taukoa sosiaalisesta mediastakin. Ihan vaan olla. Lukea kirjoja, neuloa, syödä ja vähän sukuloida. Kolme päivää on lyhyt aika, mutta sitäkin tarpeellisempi tauko kaikesta ja kaikkeen. Nauttia kaikkein rakkaimpien seurasta ja unohtaa arjen hektisyys edes hetkeksi. Käydä hautausmaalla, juoda glögiä ja painaa poski tuon toisen poskea vasten. 

Oikein rauhaisaa joulun aikaa teille jokaiselle! 

Ostin joulukukan, Mies on laskenut viereen kynänsä. 

Kirvesmiehen jouludekoraatio. 

Pehmeää kirjoneuletta

Visiona oli tehdä pipo. Kirjoneuletta pienelle tytölle. Sellaisissa söpöissä tyttöväreissä. 

Varastoissa oli vielä Baby Cashmerinoa, joka on kyllä mitä ihanin pipolanka(kin). Ei taatusti kutita. Malliksi valikoitui Little Scallops-pipo  maustettuna Punakirjosukkien mallineuleella. Sanoisin, että toimii.

Joululahjat on neulottu. Muutama vielä ostettavana, teinille jotain ja itselleni joku ihana uusi kirja, koska poikkeuksellisesti olen 24. - 26.12 vapaalla. Totuus Harry Quebertin tapauksesta sopisi mainiosti luettavaksi neulonnan ja juustojen syömisen lomassa. Kolme peräkkäistä vapaapäivää ollut viimeksi elokuussa, joten tulee tarpeeseen. Muiden kuin tenttikirjojen lukeminen samoin. 

Tällä hetkellä puikoilla on Stasis Pullover lankana Isagerin Alpaca2. Taas. Olen melko ennalta arvattava. Tosin juurikin hain Siwasta paketin, joka sisältää poikkeuksellisesti DK-vahvuista lankaa villatakkiin. Oho. Eikä ole edes harmaata. 

Mukavaa joulun odotusta ihmiset! 

Harmaan ja mustan liitto

Harmaa ja musta. Toimii. Pendulum mallina samoin. 
Jos ei menisi lahjaksi, pitäisin tämän ehdottomasti itselläni. Kolmatta Pendulumia en välttämättä jaksa tehdä, ainakaan ihan hetkeen. 

Ei sillä, että ohjeessa olisi jotain ärsyttävää vaan lähinnä se, että syksyn aikana on ilmestynyt niin paljon kaikkia uusia malleja, joita pitäisi ehtiä saamaan puikoille. Puhumattakaan niistä aiemmin ilmestyneistä... Oravan pyörä, sanoisin.

Malli: Pendulum

Lanka: Isager Alpaca2 ja Wollmeise Lace

Puikot: 3,5 mm

Tällä lankayhdistelmällä huivista tuli huomattavasti ilmavampi kuin oma Malabrigo Sockista neulottu versio. Siksi ehkä hieman kateellisena paketoinkin tätä joulupakettiin...

Huivi istuu malliltaan todella hyvin kaulaan. Ei mitään ihme kikkailuja peilin edessä vaan kaulaan kietominen. Ja that's it. 

Joulun jälkeen tähän kietoutuu äitini. Toive joulupukille siis toteutui. 

Edessä on vapaa viikonloppu, joka toivottavasti sisältää runsaasti neulomista. Cobblestonen edistymistä ja ehkä vähän muutakin. Glögiä, kynttilöitä ja ehkä jopa joulutorttuja. Ei oikein mitään lisättävää. Neulomisiin!

Pehmeää käsiin..

Bloggaaminen joulun alla on melko haastavaa. Suurin piirtein joka kolmannen valmistuvan neuletyön voi julkaista täällä. Nämäkin menevät pakettiin, mutta saajat eivät tätä blogia lue. Kai.

Malli: Omasta päästä

Lanka: Debbie Bliss Baby Cashmerino

Puikot: 3 mm

Näin tällaisella raidoituksella tehdyt lapaset Pinterestissä. Kyseistä lankaa oli sopivasti jäljellä, joten siitä se idea sitten lähti. Kaksitoista kerrosta aina yhdellä värillä, pois lukien resori, kärki ja peukalo. Toimii. Ehkä tässä on neulonut sen verran paljon kapeita raitoja, että nyt kaipaa pikkuisen leveämpää...

Lanka sopii mainiosti lapasiinkin. Alle voi vetää veilä kämmekkäät tai toiset lapaset, jos tarve vaatii. Nämä menevät työkaverille lahjapaketissa jouluna. Kiitoksena melko haasteellisesti syksystä. Pehmeyttä ja lämpöä. Sitä ei kai voi olla koskaan liikaa. 

Tampereelle satoi torstai-iltana ensi lumi. Ja sitä tuli eilenkin sitten lisää, oikein kunnolla. Ja näyttää tulevan nytkin. Ei haittaa, valon määrän lisääntymisen otan ilolla vastaan, vaikka en talvi-ihminen olekaan. Kaikki lämpöiset neuleet pääsevät käyttöön ja sylissä on tälläkin hetkellä villa/alpakka-lankainen neuleprojekti. Pojan neule. 1,6 km lankaa korissa. Sparraaja käy joka päivä kysymässä edistymistä... 

Ihanaa talvista isänpäiväviikonloppua kaikille!