28.7.2012

Kalklitir!


Niin kuin tiedätte, haaveilen uudesta tapetista keittiöön/välitilaan. Jos nyt saisin päättää, valitsisin ehdottomasti kalkkimaalin. Kalklitirillä on aivan ihania harmaan sävyjä joista valita. Tuotetta myy Helsingissä Nougat. Maalista jää kaunis, eläväpintainen jälki, jollaiseen ei helposti kyllästy.


Kuva lainattu Nougatin blogista.
 
Jos päätyisin tapettiin, voisi se olla toinen näistä:

Marimekon Ruutukaava
Tai

Ferm livingin  Harlekiini

Mitäpä mieltä olette?




//K

24.7.2012

Hmmm...


Viime viikolla pyörähdimme Raumalla ja sen kauniista vanhasta kaupungista mukaani tarttui hieman matonkuteita sekä washiteippejä. Olen kaupoille siitä hyvä asiakas, että ostan vaikka minulla ei olisi mitään hajua mitä tuotteilla teen, joten saapa nähdä mitä näistä syntyy. Uudenkarheat meistitkin odottavat vielä korkkaamistaan.








//K

22.7.2012

Vanheneminen


On hanurista! Wikipediassa todetaan, että:  Ensimmäiset vanhenemisen merkit tulevat yleensä keskimäärin ihmiselle itselleen ilmi noin 30-35-vuotiaana. No shit Sherlock! Täällä ei olla päästy edes 35 asti ja voin kertoa, että on käynyt kyllä harvinaisen selväksi, että alamäki on alkanut. 20-vuotias toteaa synttäreiden alla: JES, synttärit! Yli kolmekymppinen: Voi vittu, taas mä vanhenin vuodella. Missähän iässä se muuttuu siihen, että vanheneminen on jälleen hyvä juttu: Mahtavaa, pysyin taas yhden vuoden hengissä!









//K

Vierailulla osa 2


Tässä vielä muutama makupala ystävämme kodista.












//K

16.7.2012

Vierailulla osa 1


Vietimme Tytin kanssa iltaa yhteisen ystävämme luona. Ennen kameran akun totaalista hyytymistä kerkesin napsaista muutaman kuvan tästä kauniista kodista. Paljon jäi vielä kuvaamatta kuten kaikki ihanat astiat ja emännän mahtavat laukku- ja mekkokokoelmat. Uusittu keittiö olisi myöskin ollut kuvaamisen arvoinen.






Tytin tekemä raparperichutney oli tosi hyvää niin kanan kuin juustojenkin kyytipoikana! Tuli myös syötyä ehdottomasti kesän maukkaimmat salaatit.







//K

11.7.2012

Helppoa ja koukuttavaa


Nyt voi pistää pannun kuumaksi, kun on alustojakin. Korkkialustat on ostettu Ikeasta. Kuviot on saatu aikaiseksi maalilla ja - ylläri ylläri - Dc-fixistä ja teipistä leikatuilla paloilla.
Koukuttavaa hommaa! Näitä olisi voinut tehdä vaikka kuinka paljon, mutta kysyn vaan, mitähän järkeä siinäkään olisi sitten ollut.










//K

9.7.2012

Hepo hirnahtaa-aa


Nappi on oppinut laulamaan ih-hah-haata, ja tämän uudistuneen heposen selästä kehtaa kyllä laulaa luikauttaa!







Vastaaviin uudistuksiin olen törmännyt muuallakin, mm. Varpusen blogissa.




//K

6.7.2012

Köyhän miehen maitolasi


Joo, myönnetään, on vähän lähtenyt tää tarrailu lapasesta. Lupaan jo miehenikin hermojen vuoksi kohta lopettaa (hiljentää vauhtia). No, ainakin siinä vaiheessa kun ei ole enää mitään, mitä tarroittaa.

Etuoven ikkuna oli vuosia sitten ensimmäinen, joka sai teippikäsittelyn tässä huushollissa. En halunnut ikkunaa peittämään rullista, verhoa enkä mitään muutakaan härpäkettä. Jotain oli keksittävä, ettei tarvitse jokaiselle ohikulkijalle moikata, joten ikkunan päälle laitettiin maitolasimaista kontaktimuovia. On toiminut hyvin, päästää valon läpi, mutta ulkopuolelle näkyy vain sumeita hahmoja. Niin hyvin se hämää, että on joku jopa kysynyt, onko lasi vaihdettu. Samalla tekniikalla muuttaa nopeasti esim. läpinäkyvästä lasista tehdyn saunan oven vähän siveellisemmäksi tai tuunaa lasikaapin ovet. Peiliset liukuovet voisi vaikka teipata osittain. On se vaan hurjan hauska tuote, ei jää vissiin epäselväksi et meikä fanittaa!

Muutama päivä sitten huomasin käveleväni taas ulos Etolasta Dc-fix -rulla kainalossa. Tässä lopputulos:




Teipin asentaminen käy helpommin, kun suihkutat ensin kiinnitettävään pintaan hieman Fairy-vettä suihkepullolla. Näin tarrat pysyvät siirreltävinä niin kauan, kunnes poistat veden tarran ja pinnan välistä esim. pankkikortilla teipin pintaa vasten vetämällä.




Sähkökaapin päällä oleva lintuhäkki säilöö kesäisin aurinkolasit ja talvisin eriparitumput.




//K

1.7.2012

Heinäkuu


Kuukausi on juuri vaihtunut ja jo nyt alkaa kalenteri täyttymään. Mukavia menoja kaikki, hammaslääkärikin on onneksi vasta ensi kuussa. Lähettivät minulle kutsun vuositarkastukseen, kortissa oli kauniiden kukkasten kuvia... Minua ei kukat hämää, helvetillinen paikka se on silti! Kas kun eivät laittaneet korttiin kuvaa odotusaulasta, jossa kaikki ovat iloisen ja rentoutuneen näköisiä. Paskajäykkänä jo nyt.







Liitutaulukalenteri on osoittautunut lahopäiselle ihmiselle mainioksi keksinnöksi, sitä ei voi edes hukata niin kuin perinteisen almanakan. Taulu on tehty vanerinpalasesta, jonka päälle on sudittu liitutaulumaalia.



//K