Ensimmäinen taidenäyttelyni

Ihana paikallinen kahvila-lounaspaikka Raawka haki keväällä uusia näytteilleasettajia kuukausittain vaihtuvaan taidenäyttelyynsä. Asia oli käynyt mielessä jo aiemmin ja kun pääsin yli "en ole oikea taiteilija"-tunteesta, päätin tarjota tekemiäni ryijyjä heille näyttelyyn. Niitä oli kuitenkin parin vuoden aikana kertynyt hieman yli oman tarpeen! Aikataulu tarkentui lopulta lokakuuksi ja kuukauden ajan tekstiilitaiteeni oli heidän seinäänsä koristamassa.

Ryijyt muodostivat harmaata seinää vasten oikein kauniin kokonaisuuden, onneksi mukana oli myös värejä!

Myynti ei ollut näyttelyn pääasia, mutta muutama ryijy on myyty näyttelyn ja Instagramin kautta. (@ryijymuija) Olen ollut erittäin iloinen siitä että jotain suunnittelemaani ja tekemääni roikkuu nyt muiden seiniä kaunistamassa. Vaikka nämä ovatkin hyvä lisä sisustukseen ja pehmeämpi vaihtoehto tai lisä tauluille, niin määräänsä enempää ei samalla seinällä viitsi pitää.

(Isompi myyty.)

(Myyty.)

Omia lemppareita!

Muistathan että blogi päivittyy nykyään huomattavasti useammin ja reaaliaikaisemmin Instagramin puolella ----> @pientakivaa. Siellä olen kertonut mm. syksyisestä matonkudonnastani!

Petra

Neulottu vauvanpeitto

Tämänkertainen peittolahja meni ystävän pikkuiselle pojalle. Aikaisemmat vauvanpeitot olen tehnyt virkkaamalla, mutta nyt halusin kokeilla neulomista.

Peitto on neulottu käyttäen puuvillalankaa. Langat olivat hieman eri paksuisia joten 30 silmukan sääntö ei päde ihan kaikkien palasten leveydessä. Lähes jokaisessa palassa on erilainen neulepinta. Kokeilin sileän ja ainaoikean lisäksi helmineuletta, korinpohjaneuletta, pitsireikäkuviota ja muutamaa erilaista palmikkokuviota.

Tämä kaunis palmikkokuvio on napattu Dropsin tyynynpäällisen ohjeesta.

Petra

Neuleita ylhäältä alaspäin

Projektiani tämän vaaleanpunaisen puuvillaneuleen kanssa voisi kuvailla sanalla pitkänsitkeä, sillä se alkoi jo toukokuussa 2017. Samalla prosessin aikana on ollut ilo huomata kuinka neulonnan saralla on mahdollisuus koko ajan kehittyä ja oppia uutta. Kerroinkin jo keväällä kuinka olin saanut valmiiksi ensimmäiset aikuisten kokoiset neulepaitani. Ne oli tehty pörröisen lämpimästä langasta alhaalta ylöspäin. Omaa versiotani en ole näillä kesän helteillä saanut edes kuvattua koska +30 asteessa tuon paidan päälle pukeminen ei ole käynyt edes mielessä.

Tämä keltainen lasten paita on ensimmäinen jonka tein ylhäältä alaspäin. Mikä mahtava tekniikka! Ohjeen nappasin Mehukekkerit-kässäblogista. 86/92 cm-kokoisella paidalla oli helppo aloittaa, ja heti paidan valmistumisen jälkeen olinkin varma että haluan tehdä myös itselleni neulepaidan samalla tyylillä. Vaaleanpunainen lanka oli ostettuna jo viime vuonna, mutta tuolloin projekti tyssäsi etukappaleen kainalokavennusten kohdalle. Uskalsin purkaa sen ja valmiit hihat vasta kun olin varma että tässä tapauksessa paita todella tulee onnistumaan.

Vaikka ohjeen pohjana olikin lasten koot, onnistuin kuin onnistuinkin saamaan silmukkamäärät kohdilleen oman kokoiseen paitaan. Ylhäältä alaspäin neuloessa säästyy kokonaan saumojen ompelulta, mistä pidän erityisesti! Raglanhihojen istuvuus on hartioista melko rento, mutta mielestäni se sopii neuleeseen hyvin. Kaula-aukko olisi voinut olla aavistuksen pienempi, mutta tiedänpä mihin kiinnittää huomiota ensi kerralla!

Tässä kuvassa istun tyytyväisenä valmis neule päällä NEULOVAaasa-tapahtumassa, joka järjestettiin nyt toista kertaa Kuntsilla 18.8. Paikalla oli lankamyyjiä ja neulojia kaikissa ikäluokissa. Tapahtuma järjestetään taas uudelleen talvella, pysykää kuulolla!

Petra

Kaunisteen Orvokki ja Lauttasaari

Kevään aikana olohuoneen sisustus on uudistunut Kalevala-peiton lisäksi myös muilla jutuilla joissa pilkahtaa keltaista, lempiväriäni! (Jos kyseessä ei olisi vuokra-asunto niin sisustaisin paljon enemmänkin/isommin.) Ennen kuin aloin ompelemaan mitään, tein ihanasta Kaunisteen orvokkikuosisesta kankaasta tämän superyksinkertaisen taulun. Ei paljoa helpommalla voi päästä! Kehykset ovat Ikean suuret julistekehykset, muistaakseni 50x70 cm.

Ensimmäinen ompeluprojekti kankaasta oli kesäinen kangaskassi. Paksu pellava olisi toiminut yksistäänkin, mutta tykkään tehdä kasseihin myös vuorin. Sen lisäksi että se jämäköittää laukun ilmettä, sisäsaumojen huolitteluun ei tarvitse kiinnittää huomiota. (Joskus sieltä mistä aita on matalin.) Tein sisälle myös pienen sivutaskun pikkutavaroille. Lyhyet nahkahihnat ovat isoisoäitini jäämistöä, hän teki paljon nahkatöitä tilkuista. Onneksi olen säästänyt palaset! Pidempi hihna on rikki rakastetusta Lumin Oona-laukusta.

Kuvia ottaessa oli vielä talvitakkikelit, onneksi nyt ollaan saatu nauttia ihanasta kesästä jo jonkun aikaa!

Tämän toisen kangaskassin tein siskolleni. Olivat nämä hauskan Lauttasaari-kuosin linnut nyt sitten valkoposkihanhia tai kanadanhanhia, sisko hieman pelkää lintuja. Liiallista vai sopivan lievää kettuilua? Toimikoon laukku siis siedätyshoitona. :D

Petra

Yhteistyössä Kauniste (kankaat saatu Kaunisteelta)

Pehmopaita - ei taidolla vaan tuurilla

Vaikka olenkin neulonut jo vuosia, laskentatavasta riippuen jopa 20 vuotta, on kokonaisen paidan neulominen tuntunut aina liian isolta, jopa ylitsepääsemättömältä projektilta. On ollut helpompaa ja nopeampaa tehdä sukkia, pipoja, lapasia, lastenvaatteita.Viime vuonna aloitin tekemään kesäneuletta itselleni puuvillalangasta, mutta se projekti on jäissä koska kainalokavennuksissa ilmaantui ongelma ja lisäksi ohuesta langasta tehtävä palmikkokuvio on aika hidastekoista.

Tänä keväänä sisuunnuin. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla! Ja ainahan voi tehdä rennon laatikkomaisen neuleen jolloin tekeminen on huomattavasti helpompaa ja suoraviivaisempaa. Ostin Dropsin brushed alpaca silk-lankaa, tein mallitilkun ja mittasin silmukoiden määriä verraten kokoa käyttämääni kaupasta ostettuun paitaan ja aloin tekemään. Ongelmia ilmaantui alussa, tietysti. Ensin tein yksinkertaisella langalla neuloen vahingossa kieroon (eli vartalon kappale kiertyi itsensä ympäri) joten purkuun meni. Totesin että kaksinkertaisella langalla tulee kivempaa jälkeä ja lisäksi neulominen oli helpompaa.

Valmista siitä kuitenkin tuli! Tämän paidan annoin siskolleni, joten hän joutui myös kuvausmalliksi.

Pyöröpuikoilla pelkän oikean neulominen on helppoa ja nopeaa. Paita on siis tehty alhaalta ylöspäin ilman ohjetta, matkan varrella päälle mittaillen. Hihat on neulottu tasona, eli tuolloin tuli neulottavaksi myös nurjia kerroksia. Tähän S-kokoa vastaavaan paitaan riitti 9 kerää lankaa. Paljon apua aloittamisen kanssa oli tästä ohjeesta.

Tein myös itselleni paidan toisen värisestä langasta. Voisin seuraavaan postaukseen yrittää kirjoittaa siitä auki jonkinlaisen yksinkertaisen ohjeen, sillä matkan varrella tuli opittua muutama juttu ja toisessa paidassa esimerkiksi kauluksen resorista tuli nätimpi kun en sekoillut kavennuksien kanssa.

Otsikon ei ole tarkoitus olla vähättelevä, vaan kannustava. Neulepaidan pystyy siis tekemään vaikkei olisikaan mestarineuloja! Vähän taitoa ja sinnikkyyttä sietää välillä yksitoikkoista neulomista. 

Petra

Valmis Kalevalapeitto

Elokuun lopussa yhteisvirkkausprojektina alkanut Kalevalapeitto on suurin käsityöprojektini vuosiin ja nyt se on vihdoinkin valmis! Ns. virallisen aikataulun mukaisesti ensimmäiset peitot valmistuivat joulukuun alussa kun reunuksenkin ohje julkaistiin. Itselläni homma viivästyi joulukuun matkustelun takia ja senkin jälkeen virkkuukoukkuun tuntui vaikealta tarttua. Paloja oli onneksi tuossa vaiheessa jo 27/28 valmiina.

Instagram-kuvia matkan varrelta @pientakivaa & #petrankalevalapeitto.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, opin tämän projektin aikana paljon uutta. Osa paloista oli hankalia, mutta onneksi kirjallisten ohjeiden lisäksi suurimmasta osasta oli tarvittaessa tarjolla myös video-ohje. Aika monessa kohdassa olen soveltanut myös itse. Reunuksien silmukkamäärät eivät ole täysin kohdallaan, mutta totesin että kunhan yhdistämistä varten tarvittavia silmukkaketjuja oli se 16, homma onnistui! Muutama pala oli ihan liian iso muihin verrattuna joten purin kierroksen tai kaksi pois. Ihan lopuksi jaksoin jopa kastella ja pingottaa peiton, ja sen avulla pienet kuprut oikenivat nätisti.

Huh! Nyt voin hengähtää, ihailla peittoa ja keskittyä muihin projekteihin! Vaikka lopputulos on onnistunut, en kyllä ihan heti lähde mitään ihan tässä mittakaavassa virkkaamaan. 

 Kuvista kiitos siskolle. Pääsiäisenä Vaasan aurinko tarjosi parastaan!

Petra

Kaunisteesta lisää pientä kivaa

Ompelin Kaunisteen kankaista muutakin kuin tyynynpäällisiä, nimittäin kaksi erilaista pussukkaa!

Tällaiset kangaspussukat ovat superhelppo ommella. Tässä esimerkkinä yksi ohje, lisää löytyy varmasti kasapäin netistä. Kangas oli kivan paksua ja tukevaa tällaiseen pussukkaan! Pussukka pysyy vielä paremmin pystyssä, jos sisäkangaskin on tukevaa.

Ja tietysti, pitihän sitä tehdä itselleni uusi söpö kännykkäpussukka :)

// Roosa

Yhteistyössä Kauniste (kankaat saatu Kaunisteelta).

Kevättä olkkariin!

Olen pitkään jo ihaillut Kaunisteen ihania kuoseja, ja nyt vihdoin pääsin toteuttamaan heidän kankaistaan ihania herkkuja! Samalla olohuone sai vähän keväisempää ja raikkaampaa ilmettä. Tyynynpäälliset on ommeltu tällä tekniikalla, eli ei vetskareita eikä muita hankalia systeemejä. Tuo ihana boheemi sohvani on kyllä aika ruttuinen verrattuna näihin sileisiin tyynynpäällisiin :D

Psst! Jos kiinnostuit kankaista, niin kannattaa suunnata Kaunisteen verkkokauppaan, kankaat ovat 20 % alennuksessa tämän kuun loppuun!

// Roosa


Yhteistyössä Kauniste (kankaat saatu Kaunisteelta).