Ompelukoneelta pukinkonttiin

Olipas kiireinen joulukuu. Alkukuusta väsäsin vielä myyjäistavaraa ja loppukuusta tuli kiire lahjojen kanssa. Viimeisiä villasukkia neuloin aatonaattona :D mutta kaikki lahjat ehtivät lopulta paketteihin! Aina harmittaa kun näitä lahjoja ei voi julkaista ennen joulua, mutta ottakaa vinkit talteen ensi vuotta ajatellen! Tässä esittelyssä muutamia ompeluksia.

Nalletyyny
(tosin lahjan saaja kutsui kissaksi :D). Ihanan pehmeää karvaa ja etupuolen kasvot huopaa. 
 Jätti-P!
Kummitytön nimikirjainsarja alkaa tästä. Ohje kirjaintyynyihin löytyy täältä

Helistin
Suvun pienimmälle värikäs helistin. Tosin kulkuset sisällä eivät paljon helise, mutta onpahan ainakin värikäs! 

// Roosa

Pariskuntavillasukat


Tässä kaksi tämän syksyn villasukkakauden tuotosta. Yhdistetyksi kihla- ja läksiäislahjaksi ystäväpariskunnalle. Miehen sukkiin olen erityisen tyytyväinen, kerrankin jotain muuta kuin perinteistä joustinneuletta. (Toivottavasti ovat vain oikean kokoiset!) Löysin Pinterestistä samantyyppiset mutta koska ohjetta ei ollut, sovelsin omasta päästä. Jalkaterän oikeaa oikealla-kuvion sain nostamalla joka toisella kierroksella silmukan neulomatta. Ehkä perusjuttu jollekin mutta olin ylpeä kun kerrankin oivalsin jotain itse. Toivon mukaan pääsevät lämmittämään varpaita tänä talvena. En ihan kenelle tahansa vaivaudu sukkia neulomaan. ;)

Petra

Sirkuspeitto


Suvun uusi tulokas sai tervetulolahjaksi kolmiopeiton, minkäs muunkaan! Tästä alkaa tulla jo melkein virallinen vauvalahja. Tällä kertaa värit valikoituivat vauvan sukupuolen ja sen hetkisen Miami-langan saatavuuden mukaan. Tästä tuli ihanan pirtsakka ja värikäs, siksi kutsunkin tätä sirkuspeitoksi. Virkkasin kolmioita pitkin kesää, ja peitto onkin ollut valmiina odottelemassa jo muutaman kuukauden. Eilen se kuitenkin pääsi ilahduttamaan uutta omistajaansa

Peitto on kooltaan n. 100x100 cm (muistaakseni, unohdin mitata), kolmioita tähän meni 54 + 6 sivukolmiota suoristamaan reunaa.  

Edelliset kolmiopeittopostaukset:
Virkatun kolmion ohje
Jättikolmiopeitto
Kolmiopeitto vauvalle

// Roosa


Uudelle tulokkaalle


Sukuun syntyy muutaman viikon päästä uusi tulokas, joten pitihän sitä tulevalle äidille ja neidille tehdä jotain pientä ja söpöä. Piposta tuli ehkä hieman iso, mutta parempi niin kuin liian pieni! Ohje on Novitan kypärämyssy, mutta ilman otsakolmiota ja solmimisnauhoja. Lisäksi neuloin pikkuruiset junasukat. Neulomukset pakkasin kolmmikerroksisen vaippakakun yläkerrokseen. Kakkuun kivan idean sain täältä.


// Roosa

Loputtomat sohvatyynyt


Tässä värisuora joka miellyttää silmää juuri nyt. Mustaa, valkoista ja lämpimiä kirkkaita sävyjä. Kolme ylimmäistä tyynyä ovat uusia ja esittelinkin niitä Facebook-sivuillamme viikonloppuna.


Tämän pienen tyynynpäällisen kanssa mielessä oli ensin jotain pilkullista, mutta sitten satuin löytämään tekstiilitussin omista varastoistani. Toimivan sellaisen! Yleensä kaikki tussini ovat päässeet kuivahtamaan, mutta ilmeisesti tämä ei ollut koskaan päässyt varsinaisesti käyttöön. Lähdin siis piirtelemään aina yhtä ihania kiemuroita. Rentouttavaa puuhaa!


Eräänä päivänä jokin aika sitten sain pakkomielteen keltaisesta siksak-kuvioisesta kankaasta. Nykyaikana kun mitä tahansa saa tilattua netistä, niin myös tässä tapauksessa Ebay tuli avuksi. Ommellessa olisin kyllä voinut ehkä vähän paremmin ottaa selvää miten tuollainen reunus tehdään oikeaoppisesti.. 


Pientä ja isoa raitaa. Tässä tyynyssä yhdistyi Ikean loistava mustavalkoinen sekä Eurokankaan kirkas ohutraitainen kangas. Toisella puolella raidat kulkevat vinosuuntaan. Ehkä joskus vielä teen jonkun vähän monimutkaisemman tilkkutyön. Tätä ei ehkä sellaiseksi lasketa kun kyse on vain kahdesta palasta per puoli. :)

Petra

Pieni koulujakkara

Kävin lomalla Turun suunnilla sisustusmatkalla ja yhtenä kohteena oli Wanhan Wallankumous. Wanhan Wallankumous myy suurelta osin vanhoja ovia, ikkunoita ja muita rakennustarviketta. Joukossa oli kuitenkin myös tämä söpö tuoli, joka oli pakko napata mukaan! Luultavasti se on viettänyt suurimman osan elämästään koulunpenkkinä.



Tällä hetkellä se asustaa makkarissa yöpöytänä. Tuolin alkuperäinen väri oli oranssi, mutta halusin kuitenkin jotain harmonisempaa ja ylläripylläri, tuolista tuli valkoinen :D Maalina käytin Jeanne d'Arc Living Vintage paint -maalia, joka jättää maalatun pinnan ihanan mattapintaiseksi päälle laitettavan vahan ansiosta. Maalauksen jälkeen hion tuolia vähän kuluneemmaksi ennen vahan laittamista. Lisäksi maalasin jalkojen kuluneet ja likaiset muoviset osat spraymaalilla valkoiseksi.

// Roosa

Kaapin valkoiset vaatteet

Etsin pitkään tämän kaapin paikalle uutta kaappia, kunnes tajusin että vanhaa vähän tuunaamalla siitä tulee kuin uusi! Yritin etsiä kuvaa vanhasta kaapista paikoillaan tuossa nurkassa, mutta sen rumuuden takia olen näköjään hyvin vältellyt sen kuvaamista :D Eli ei siis löytynyt, mutta jutun alaosassa löytyy lähtötilanne nopeasti kännykällä kuvattuna.


En tykännyt kaapin päällisen pyöritetyistä kulmista, en sen väristä, en sen lasiovesta. Ainut mistä pidin on sen näppärä koko: asunnossani tämä kaappi toimittaa baarikaapin virkaa, ja siihen tarkoitukseen se on ihan täydellisen kokoinen! Ostin kaupasta puulevyä, josta sirkkelöitiin uusi ovi. Rikkinäisestä vanhasta kaapista sain tähän uudet saranat, ja koko komeus hiottiin ja maalattiin valkoiseksi. Kannen reunat sirkkelöitiin pois ja pääsinpä samalla eroon niistä pyöristetyistä kulmistakin. Oven kiinni pitämiseksi tarvittiin vielä lukko, ja siihen sopi loistavasti tuo lankahaka.



Näin vanhasta rumiluksesta tuli juuri sopiva, pieni ja nätti kaappi.

// Roosa

Väriä parvekkeelle

Syksy alkaa tehdä tuloaan ja eiköhän ne villasukkalangatkin kohta löydä tiensä puikoille :) Nyt kuitenkin vielä muutamia kesäprojekteja mitä tuli tehtyä auringonoton lomassa.

Ystäväni kiikutti luokseni kankaan ja tilasi päälliset parvekkeen lavoista rakennetun sohvan vaahtomuovipatjoihin.


Ylläriksi ja päällisten lisäksi ompelin ylimääräisestä kankaasta pari irroitettavaa tyynynpäällistä helpolla ohjeella, jossa kankaat menevät toiselta puolelta hieman päällekkäin ja vetskareita tai muita systeemejä ei tarvita. Onko tämmöiset päälliset kaikille tuttuja vai kaipaisitteko tutoriaalia?

Parvekkeesta tuli uusien päällisten kanssa aika kiva, eikö?

// Roosa

Majan tupaantuliaislahja





Eräs päivä kävin majan avajaisissa, vein tupaantuliaislahjaksi viirin! Kankaina käytin Annon ja Pirtan vahapäällysteisiä kankaita, helppoja ommella ja kestävät hyvin vähän pientä sadettakin. Nauha on kanttinauhaa kaksinkerroin käännettynä, kolmiot ommeltuna sen väliin.

// Roosa

Merellinen siksakpeitto

Isot viltit ovat aina suuria projekteja. Ne vaativat aikaa, kärsivällisyyttä, inspiraatiota ja mieluusti paljon hyviä tv-sarjoja ja elokuvia joita katsellessa voi virkata menemään. (En kyllä kuulemma keskity tarpeeksi jos virkkaan samalla kun katson, mutta väitän pystyväni tekemään kahta asiaa yhtä aikaa! Toisaalta tässä oli kyllä totuuden siemen: If a woman watches a movie alone, who answers all of her questions?)

Peittoprojektia suunnittelevalle ensikertalaiselle suosittelen aloittamaan pienemmästä peitosta ja tekemään mieluummin raitoja kuin pieniä paloja. Vaikka kolmioista tai isoäidinneliöistä tehdyt peitot ovatkin hienoja, voi palasten virkkaus tuntua loputtomalta. Lankojen päättelyssä ja palojen yhteen ompelussa on aikamoinen homma. (Kokemusta on.) Onko teillä kaapin perälle päätyneitä peitonalkuja?



Keväällä tein tällaisen viltin lahjaksi. Näitä kuvia katsellessa tekisi melkein mieli pitää se itse sillä pidän kovasti tästä väriyhdistelmästä. Ihastuin aaltovirkkaukseen jo vanhassa Sateenkaaripeittoprojektissa mutta nyt tein aalloista vähän leveämmät, kavennukset ja lisäykset ovat 30 pylvään välein. Langat ovat kaikki 7 veljestä ja yksi raita vastaa yhtä kerää lankaa. Kooltaan viltti on n. 120 x 170 cm.


Ongelmiakin ilmeni. Alussa tein vähän huolimattomasti rivien lopetuksia ja työ pääsi levenemään liikaa. Tein korjausliikkeen kahden ensimmäisen raidan jälkeen mutta tämän takia peitto ei ole täysin tasainen suorakulmio. En kuitenkaan usko että sitä käytössä huomaa. Peiton reunat pitää myös vielä silittää suoriksi.



Seuraavaksi haluan virkata maton!

Petra

Seinäystävällistä


Puoli vuotta siihen meni, nimittäin saada taulut seinälle uudessa asunnossa. Kiviseinään ei noin vain edes tehdä reikiä, eikä vuokrakämpän seinää viitsi muutenkaan ylenmäärin rei'ittää. Sitten muistin että tähän tarkoitukseen tehtyjä tarralla kiinnitettäviä taulukoukkuja on olemassa. Osoittautuivat oikein oivaksi ratkaisuksi! Lupaavat kestää 2,3 kg:n painon. (Nämä nimenomaiset löytyi Clas Ohlsonilta.) Liitutaulussa sattuu olemaan ripustus sillä tavalla että koukku vähän tuolta näkyy, mutta antaa näkyä. Puinen &-merkki on kiinni sinitarralla.


Kuvassa myös kellon pikainen uudistusoperaatio washi-teipillä. Yllättävän moneen noista teipeistä on ollut, vaikka ostin niitä vain muutaman rullan aikanaan häiden askartelua varten.



Sellaista sateiseen sunnuntaihin. #suomenkesä

Petra

Perunatyyny




"Siis kato nyt, tää näyttää ihan kuin jonkun 8-vuotiaan tekemältä."
"Nojoo mutta toisaalta se voisi myös ihan yhtä hyvin olla vaikka Marimekkoa."

Kiitos insinöörini, sillä mennään! Kivaa oli tehdä, ja eikös se ole oikeastaan yhtä tärkeää kuin lopputulos. (Ellei joskus jopa tärkeämpää.) Leimasimena toimi tässä siis perunanpala. Haaleammat kohdat tuli siitä kun en jaksanut joka kerta levittää perunaan uutta maalia, mutta oikeastaan ne tuo ihan kivaa elävyyttä kuosiin. Ehkäpä ensi kerralla kokeilen kaivertaa perunaan jopa jotain vähän haastavampaa kuviota.



Parvekkeelle pääsi myös häihin tekemäni viirinauha, tosin lyhyempänä versiona. Illalla tulee ystävät kylään, lomalla joka päivä tuntuu lauantailta, ihanaa!


Petra

Avaimet talteen

Hei pitkästä aikaa. Postaustahtia on hidastanut asia nimeltä elämä, johon liittyy tällä hetkellä töitä, kuntoilua, reissusuunnitelmia ja kaikkea sellaista. Tänään on kuitenkin kesäloman ensimmäinen päivä ja sain tehtyä pienen eteisen uudistuksen jota olin jo hetken miettinyt. Yksi tuskainen avaintenetsintäoperaatio käytiin jo läpi, joten tarkoituksena oli saada avaimille jokin järkevä säilytyspaikka pöydällä kasassa pyörimisen sijasta.


Nämä koukut oli kai tarkoitettu kylppärikäyttöön eikä niiden ulkonäkö ollut ihan täydellisesti ehkä sitä mitä hain, mutta olivat sentään metallia, silti kevyet ja tarrakiinnityksellä. Uhrasin siis taulun lasipinnan ja liimasin koukut suoraan siihen. Toisentyyppinen koukku päätyi lipaston sivuun laukkua tai muuta sellaista varten. Sekin oli tarrakiinnityksellä mutta pidon luvattiin olevan hyvä! 

Jonkinlainen kori tuohon pöydälle voisi vielä olla sopiva, mutta niistä tulee vähän liian helposti sellaisia romunkerääjiä.



Petra