Joka ilta, kun lamppu sammuu...

...ja saapuu oikea yö...

Sulkeudumme unen suloiseen syliin! Yön hämärinä tunteina pienet varpaat hipsuttavat äidin ja isin peiton alle ( ja isäntä siirtyy kiltisti sohvan puolelle ;)

Kammarimme värimaailma on yllätys, yllätys: Valko/ beessi/ tummanruskea! Vanha naulakko sängyn päällä on myös mummolan peruja, ja ystävän tekemä rautalankasydän on päässyt aitiopaikalle! Sängynpäätynä toimii isoisän ullakolta löytynyt vanha ovi :)

Iida Emilia

Oloilua!

Talvea odotellessa on ihana pysytellä sisätiloissa, lämpimän viltin suojassa sohvannurkassa sisustuslehtiä selaillen. Juuri kun kerkesin vouhottaa syksyn ihanuudesta, onkin ilmat kylmentyneet ja pimentyneet entisestään. Esikoinen totesikin, että "ulkona haisee jo talvi" :) Ensilunta siis odotellaan! Pimeän kaamoksen yli selviää suklaan voimalla ;)

Laitan muutaman kuvan olohuoneestamme, jossa rakkain aarteeni on tuo mummolan vanha, kulunut pöytä.

Iida Emilia

Kurkkaus eteiseen!

Kaksi nallukkaa toivottavat vieraat tervetulleiksi pikkuruiseen eteiseemme :)
Tuulikaappi koki melkoisen muodonmuutoksen pari vuotta sitten, kun maalasin valkoiset seinät beigen sävyisiksi, ja isäntä kiinnitti puolipaneelin luomaan "vanhanajan" tunnelmaa. Entiset naulakot saivat kyytiä, ja tilalle laitoimme Ikean hyllykön koreineen, sekä ostamani rautanaulakot. Myös ulko-oven sisäpuoli sai valkoista maalia pintaansa ( oli siis aiemmin kellastuneen männyn värinen ). Pienellä rempalla saatiin eteisestä paljon viihtyisämpi :) Harmi, kun en löytänyt kuvaa vanhasta lookista! Tervetuloa kurkistamaan :)




Iida Emilia

"Omenavarkaissa"

Olimme eräänä kauniin kuulaana syys-sunnuntaina kyläilemässä muorin ja vaarin makoisien lihapatojen äärellä. Muorilassa on aivan iki-ihana suuri puutarha täynnä omenapuita ja marjapensaita. Saimme kotiinvietäviksi korillisen punaposkisia pulleita omppusia, joita siskokset kilvan keräilivät :)

Iida Emilia

Pilvenhattaran avajaiset!

Julistan täten blogini avatuksi :)

Jonkin aikaa olen taustalla seuraillut kauniita blogeja, ja hetken mietiskeltyäni päätin kokeilla bloggaamista itsekkin. Tämähän voisi toimia itselläni päiväkirjana, jossa kaukaiset sukulaiset ja ystävät voisivat käydä kurkkaamassa kuulumisiamme! Olen nuorempana ollutkin innokas "päiväkirjailija", mutta innostus on yleensä loppunut lyhyeen! Joten nähtäväksi jäänee, kuinka usein saan postauksia tehtyä ;)

Elämän pienistä ja suurista kauniista asioista: Lapsista, luonnosta ja oman kodin onnesta tahdon teille palan paljastaa :)

Iida Emilia