Syrjähyppy skräppäysmaailmasta

Osallistuin ensimmäistä kertaa Jehkottaren korttihaasteeseen. Tarvitsin onnittelukortin juuri muuttaneelle perheelle, ja koska viime aikojen onnittelukorttini ovat olleet aika urautuneita, halusin kokeilla jotain uutta. Niinpä tein kortin annetulla layoutilla ja se oli vaihteeksi hauskaa!

Käytin aivan samoja materiaaleja kuin skräpätessänikin, mutta tällä kertaa en pyrkinyt runsaaseen tekstuuriin tai kolmiulotteisuuteen. Koristeet ovat hillittyjä ja hyvin litteitä. Tämä on siten helppo lähettää kuoressa ilman kuplamuovia tms. suojausta. Kortti on skannattu vihreän taustapaperin päällä, eli vihreä ei enää ole korttia.

Kuva josta tulen iloiseksi

Uusimmassa haasteessa piti antaa jollekin lempivalokuvalle arvoisensa kohtelu. Valinta oli helppoa, sillä muutamat uudet tarvikkeeni sopivat erityisen hyvin tämän valokuvan kanssa. Sitä paitsi kuva tekee minut aina iloiseksi, sillä kuvaustilanne oli mukava.

Olin joulukuussa jo hyvin viimeisilläni raskaana ja oloni oli epämukava. Niinpä oli sitäkin ylellisempää, kun harvoin tapaamani ystävä tuli kiireettömästi yökylään! Ehdimme keskustella kaikessa rauhassa tuntikausia ja lisäksi hullutella. Maalasimme Jack Skellingtonin minun mahaani, ystäväni pienimahaisena tarvitsi stuntiksi tyynyn.

Teksti on tällä kertaa otsikkolapun toisella puolella. Kiekuraiset ja hupsut tarvikkeet kuten huopanauha, tylli ja luurankonauha sopivat aiheeseen. Lisäksi muokkasin mainoksen mukana tulleesta ruusukkeesta omiin tarkoituksiini sopivan. Tämä oli nopeaa ja iloista skräppäystä! Terveisiä Anksulle, jos näet tämän :)

Vastoinkäyminen

Tämän sivun piti oikeastaan tulla parin kerran takaiseen inspiroitumishaasteeseen, jossa aiheena oli vastoinkäyminen. Ainoa keksimäni aihe, josta oli valmiiksi edes jotain kuvamateriaalia, tuntui liian synkältä. Tässä se nyt kuitenkin on. Aiheena on siis esikoiseni pitkäaikaissairauden alku, ja otsikko G40.9 on kansainvälinen tautiluokituskoodi. Tunnelma on synkkä kuvien takia, koska silloin oli vaikeat ajat ja kuvatkin ovat hyvin pimeitä.

Sittemmin elämä on kuitenkin asettunut uomiinsa, ja samasta aiheesta voisi skräpätä hilpeämmin ja käytännönläheisemmin. Ihanteellisinta olisi tehdä sivuja yhdessä lapsen kanssa, jolloin niillä voisi olla myös voimauttava funktio!

Koristelu tuntui banaalilta tällaisessa yhteydessä. Siksikin ihmiset varmaan skräppäävät mieluiten mukavista ja kevyistä aiheista? Ainoa kaunis turhuus tässä on samettinen polvekenauha kuvien ylä- ja alareunoissa.

"Oroa dig inte. Det ordnar sig aldrig."

Uusi vuosi on alkanut, ja monet bloggaajat ovat jo tehneet uudenvuodenpäätöksiä ja valinneet teemasanan. Itse olen juuttunut lasketun ajan ja lapsen syntymän väliseen limboon, enkä siis osaa suhtautua kovin päämäärätietoisesti vuoteen 2009.

En valinnut teemasanaa, vaan asenteen joka on jo otsikon lainauksessa (en kuollaksenikaan muista mistä). Haluan ottaa mahdollisimman rennosti ja nautiskella ilman turhaa huolehtimista. Tämä pätee sekä elämään sinänsä että askarteluun: liika nyhertäminen vie ilon.

Niinpä aion nauttia arjen pikku omituisuuksista - mukaanlukien perheeni, ja tietenkin askartelun! En jaksanutkaan tehdä joulukortteja, joten teen muutamia kirjanmerkkejä joihin samalla kirjoitan hyvän uuden vuoden toivotukset. Toivottavasti ne sulostuttavat hiukan läheisteni arkea!