Väsynyt, onnellinen ja odottava

On aina pieni elämänmuutos palata pitkän "kesiksen" jälkeen takaisin arkeen. 

Se, että muuttaa mökkimaisemista takaisin kaupunkiin, päivärytmin muutos ja aikaiset heräämiset töihin joihin pitää alkaa taas totuttelemaan.

Tunne on hieman sama kuin ennen koulujen alkaessa kesän jälkeen.

 Samalla tapaa jännittää ja odottaa, että näkee tutut kasvot ja kuulee kuulumiset.

Mutta on ihan parasta, että kesä jatkuu vielä loman jälkeenkin.

Herkulliset marjat, hedelmät ja sienet odottavat poimijaa.

Ja jo kohta päästään nautiskelemaan pimenevistä illoista takkatulen ääressä :-)

Katja

Raikkaita värejä sateen jälkeen

Tosi harmaan ja sateisen päivän jälkeen saapui tyyni ja kaunis aurinkoinen ilta. 

Aurinko lämmitti maata ja sai järvenpinnan höyryämään satumaisesti. 

Sadepisarat kimaltelivat kasvien lehdillä ja ilmassa tuoksui vihreys.  

Saunan jälkeen jäin hetkeksi terassin riipputuoliin, 

puin jalkoihin viikolla valmistuneet uudet lämpöiset villasukat, 

kietouduin isoon vilttiin ja nautiskelin ihanasta kesäillasta. :-)

Kaunista tulevaa viikkoa toivotellen.

Katja

                                                                                                                    

Pörinäbileet maksaruoholla

Tänään seurasin hetken mielenkiinnolla ja huvittuneena kimalaisten mesikekkereitä maksaruoholla.
Joka vuosi kun kukat alkavat avautumaan alkaa kallion kupeesta kuulua melkoinen pörinä ja surina. 

Tuolloin kaikki lähiympäristön kimalaiset taitavat suunnistaa kukkien kimppuun,

sillä kauniilla säällä yhdestä kukkatertusta voi laskea jopa kymmenkunta pörisijää yhtä aikaa.
Olen myös pistänyt merkille, että kimalaiset eivät malta jättää mesibaariaan edes yöksi tai sadesäällä vaan nuokkuvat märkinäkin kasvilla ja

odottavat, että aurinko taas lämmittämään ja herkuttelu voi jatkua. 

Tänään kaikki olivat taas täydessä työntouhussa eivätkä paljoa kuvaajasta häiriintyneet. 

Kun tarkemmin katsoin huomasin miten erikokoisia kimalaiset ovat. 

Oli pieniä noin sentin mittaisia ja jopa kolmen sentin mittaisia jättiläisiä.
Pienet yksilöt näyttivät olevan ketteriä ja isot melko kömpelöitä liikkeissään.
Jotkin törmäilivät kuvaajaan kun seisoin niiden lentoreitillä.
Onneksi mehiläiset eivät ole mitään hanakoita pistämään.

Tällaisia pieniä luontohavaintoja halusin teille tänään kukkamaan hoidon lomasta kertoilla :-)
Välillä on ihanaa pysähtyä tarkastelemaan mitä kaikkea ympärillä tapahtuu.

Aurinkoista keskiviikkoa pörriäisten kera toivoen ja toivotellen.

Katja

Täpläkelloja ja sateen ropinaa

Sadepisaroita kukkien lehdillä. Aurinko pilkistää pilven takaa. Lämmin tuuli. Märkä kallio. Itikka pörräämässä naaman edessä. Kahvikupponen ja toinen. Tuumailua, katselua ja suunnitelmia. 

Omaa aikaa.

Ensimmäinen lomaviikko on mennyt, sateinen sellainen. 

Täpläkellot kukkivat nyt täyttäpäätä. Nämä kukat eivät tunnu sateista piittaavan. 

Somia vaaleanpunaisia kelloja aukeaa kymmenkunta yhteen kukkaoksaan. Kukintaa kestää jopa kolme viikkoa. 

Kasvi on ihanan helppo. Se viihtyi jopa niin hyvin, että sitä piti alkaa jo lopulta kitkemään pois kukkamaalta. Keväällä siirsin sen kokonaan oman penkiin kun kyllästyin "paimentamiseen".

Kertokaas mistä erottaa pisamakellon ja täpläkellon? Minulle on kerrottu, että nämä olisivat täpläkelloja, ken tietää? 

Ihanaa tulevaa viikkoa sateista huolimatta :-)

Katja

Puutarhan kukintaa ja lomafiilistelyä

Tervetuloa kurkistelemaan minun kesäparatiisiini. 

Kauniin kesäsään ja alkaneen kesäloman kunniaksi innostuin räpsimään kuvia sieltä täältä mökkipihaa. 

Vaikea talvi verotti kukkia, pensaita ja hedelmäpuita meilläkin rankalla kädellä ja keväällä jännäsin sormet ristissä mitkä kasvit selvisivät ja mitkä ei. Kasvu oli pitkään tosi kituliasta.
Mutta onneksi osa selviytyi ja kevätlannoitus antoi lisää puhtia kasvuun, 
joten nyt selviytyneet kasvit valloittavat kilvan tyhjää tilaa.

Joidenkin kasvien kukinta näyttää jäävän kaikesta huolimatta vaisuksi.
Laitoin teille tänne kuvia pihan tämän hetken parhaimmasta kukkaloistosta.

Sain muutaman kuvan myös meidän lähes käsikesystä oravatytöstä (Purreliinista) joka parhaillaan hoivailee jälkikasvuaan ja vierailee ahkeraan ruokintapaikalla.  Kurretyttö on nyppinyt tuuhean häntänsä poikasille pesän pehmikkeeksi.
Bloggailen tänne kesän mittaan lisää puutarhastani aina sitä mukaa kun puutarhatöiltä ja muulta kesäpuuhastelulta ehdin.
 (Pahoittelen tämän postauksen massiivista kuva määrää kun en vaan raaskinut jättää mitään pois.)
Haluan näiden kuvien kera toivottaa teille kaikille oikein ihanaa kesää olitte sitten lomalla, töissä tai muuten vain vapaalla. Nautitaan siitä :-)
Terkuin Katja