yli kaks viikkoa on tässä keppien kanssa kolisteltu,
vajaat neljä vielä jaljellä.
sen verran yllätystä oli mukana,
että tuolle vasemmalle jalalle ei saa varata painoa ollenkaan,
vain jalan oma paino "balleriina-askelella"
- ja tuo on kirurgin ilmaus, ei minun :D
muuta balleriinamaista minusta ei sitte löydykään ;).
viime viikon alussa tuskailin keittiöhommissa,
kun kädet on kiinni kepeissä niin ruuanlaitto
ja kaikki muukin on niin saakutin hidasta ja hikistä hommaa.
alkoi tehdä mieli apurattaita ;)
tuumasta toimeen, tytär hakemaan
naapurissa sijaitsevasta huonekaluliikkeestä edullinen
(tai melko ainakin) satulatuoli äitille apurattaiksi,
keittiöstä matot pois ja emäntä hurruuttelemaan :DD
helpottaa elämää huomattavasti.
mutta käsien levottomuus ei oo helpottanu ollenkaan,
pikemminki päinvastoin.
puikkojen ja koukkujen kanssa heiluin
- niin tai no, paikallani kai minä sentään istuin -
ensimmäisen saikkuviikon, ja tämmöstä tulosta sain aikaiseksi.
ekaksi tein tuolle paremmalle puoliskolle isänpäivälahjaksi
oman muunnelmani
kainuun maakuntasukista.
ja uudessa kässärissä oli muutamat tossuohjeet joista yksiä piti heti kokeilla (ja vähäsen muunnella ).
sitten teki mieli itelle tulppaanisukkia,
mutta enhän minä niitäkään ihan justiin ohjeen mukaan saanu tehdyksi :D
halusin opetella tekemään uudenlaisen kantapään.
itseasiassa koko sukka tehdään kantapään kautta,
ohje löytyy
täältä. tai oikeastaan vain ruutupiirros, nyt kun asiaa tutkailen :D
ja vielä kun en justiis tämmösiä haitarisukkia tehny,
niin kokeilinpa nämäki. haitaria oli niin mukava tehdä,
että näistä tuliki polvarit. tai ehkä jopa yli ;)
ja nämäkin tein kantapään kautta...
(tähän yritin linkittää myös ohjeen, mutta kun löytyi vain kommenttina facebookissa niin ei sitte.. laitan kommenttiin tuohon alapuolelle)
kaveri pyysi virkkaamaan tossut. - joo, kyllä onnistuu.
tein pikkusen muhkeat ruusut näihin, ruusun
ohjeen löysin alkusyksystä jostain blogista, kiitos siitä.
ja kun lankaa tossuista jäi, piti kokeilla helpon oloista
ja kivan näköistä rannekeohjetta. osoittautui tosi helpoksi :) ihan oikeasti.
en kuitenkaan halunnut ohjeen mukaisia piiitkiä rannekkeita
vaan lyhensin mallia.
ensimmäiset tein ohjeen mukaan tasona,
mutta kun inhoan saumojen ompelua,
tein toiset ihan normaalien lapasten tapaan pyöröneuleena.
keittiön työpöydän on nyt suht. pysyväisluonteisesti vallanneet helmilaatikot,
niiden edestakaisin kanniskelu kun ei nyt oikein onnistu.
minä raukka kun en semmoista työpöytää omista,
missä nuo harrastusvermeet saisi olla koko ajan esillä,
vaan valtaan yleensä ruokapöydän muutamaksi tunniksi kerrallaan
milloin millekin värkkäykselle.
ja sitte kerään kamppeeni pois,
kun pöytää tarvitaan ruokahuoltoon.
no sehän tietysti hillitsee hiukan innostusta,
ja tää ratkaisu mikä nyt on vallalla
on vaikuttanut oikein toimivalta,
ainakin minusta.
siis korurintamaltakin on nyt uusia kuvia.
sisko pyysi tekemään siniset korut sinistä jakkuansa varten.
yhdessä valittiin helmiä ja niistä sitten pujottelin tällaista.
sinisiä kristallihelmiä, sinisiä lasihelmiputkia,
hopeanvärisiä rosopintaisia helmiä ja mustia biconeita.
olikohan tuossa vielä muuta... no onhan siellä mustia välihelmiä ;)
kristallihelmiä jäi kaksi kappaletta yli sen jälkeen
kun olin kaulakorun, rannerenkaan ja yhdet korvikset tehny,
joten tein sitte vaihtokorvikset,
jos joskus haluaa vähän enemmän tai vähemmän bling-blingiä.
ja sitten kun olin sinisiin päässyt käsiksi
- se on mun lempiväri, oon vissiin vähän hillonnu sinisiä :D -
niin teinpä pari muutakin settiä.
sinisiä lasihelmikuutioita, lasihelmiputkia, kivoja valkoisia soikeita lasihelmiä,
kirkkaita välihelmiä, mustia välihelmiä, mustia biconeita,
hopeanvärisiä rosopintaisia helmiä, sinistä koruvaijeria
ja hopeanväristä ketjua. ja näistäkin toiseen settiin piti tehdä kahdet korvikset,
kun ei oikein tienny kummat on kivemmat :)
jobin postia tuli yhden kurssin osalta :(
olin jo olevinani ennakkoluuloton
tai aivan päätön ja vaikka mitä,
ilmoittauduin kahden viikonlopun kurssille,
joista ekana olisi tehty hopeasavesta riipus
ja toisena sille riipukselle ketju.
ei saatu tästä käpykylästä
kahdestatoista osallistujasta kuin neljä kasaan,
eikä ilmoittautumisia muuten odoteltu kuin muutama päivä...
vähän pikaiseen peruttiin koko kurssi.
no, järjen kanssa ajateltuna,
olisi se varmaan ollutkin aika haasteellista
noiden keppien kanssa kolistella siellä portaissa ja muutenkin.
toivottavasti kokeilevat keväämmällä uudelleen saadaanko kurssi aikaan.