Kuvia kaupungista Cadiz

Genovesen hyvin hoidettu puisto

Kaupunki sijaitsee niemen kärjessä ja on pinta-alaltaan n. 12 km2, asukkaita on n. 135 000. Se on yksi euroopan vanhimpia. Foinikialaiset perustivat sen n. 1100 v ennen ajanlaskumme alkua.

Asuntomme on kuvan kartan oikeassa kulmassa Sagasta-sanasta noin 1 cm oikeallepäin

Santa Catalinan linnoitus

La Galetan rannalta

Mandariinit vielä puussa

Asuinrakennuksemme ulkoovi oikealla puolella juuri ennen vihreää ristiä, eli apteekin merkkiä

Keittiömme on ehtinyt tuotaa tähän mennessä yleensä iltapaloja, sillä päivällä olemme syöneet kaupungilla lounaan. Lounasaika alkaa täällä n. klo 13:30 ja päätyy n. 16:00, sen jälkeen on vaikea saada ruokaa kuin vasta illalla n. 20:00 alkaen. Yleensä lounaan hinta on alle 10 €.

Ensimmäinen iltapala asunnossamme oli portugalilaista lampaanjuustoa, jonka kannen kun leikkaa auki ja kääntää sivuun ja sitten mikrossa lämmitää vähäsen niin herkkua saa. Lissabonin Pingo Doze marketista ostimme sardiinipateeta, kuivaleipää ja Emmental-juustoa. Täältä ostimme Carrefourista patonkia. Viini on ostettu Helsingin lentoasemalta yli viikko sitten ja konjamiini taasen Lissabonin lentokentältä.

Torstaina 21.02 kävimme El Corte Inglesin Hipermerkadossa ja ostimme tuoreita katkarapuja. Illalla laitoin vettä kiehumaan kattilaan ja ravut lävikössä veden yläpuolelle, jolloin höyry kypsensi ne. Lopuksi karkeaa merisuolaa ja avot .....

Tässä kuva, jonka syömiset on kerätty kaupungilta: Chicharones lautasella hyvää ja yksinkertaista, sian kylkeä pinnalla karkeaa suolaa ja sitruunaa. Chicharones de Chiclanan ostimme kauppahallista samoinkuin sitruunan ja muut hedelmät. Halpaa täällä on chiharones: 250 g ja 3 €, erilaisia hedelmiä 1,5 kg 2,20 €. La Guita on kuivaa sherryä ja maksaa n. 5 €.

Carrefourin herkkusieniä, valkosipulia, persiljaa ja karkeaa merisuolaa iltapalaksi 23 p lauantaina

Tässä aivan ehdoton herkku on Pimentos de Padron  paistinpannulla, paistetaan vaan pannulla ja karkeaa suolaa. Jotkut sanoo, että tämä on espanjalainen ruletti, eli ei venäläinen, jotkut paprikat voivat olla aika tulisia :-), kuvassa tietenkin chicharanones, (myyjä kauppahalissa jo tunnistaa minut ja hymyilee) sekä Bergaderin sinihomejuustoa. Tuossa saksalaisessa meijerissä on jo 2 meidän jäävesisiiloa. Pöydässä myös oliiveja, joissa on mantelitäyte ja portuglalilaista lampaan juustoa.

Keittiömme on pieni, mutta tuotaa hyviä ruokia

Pirjon työpiste

Matin työpiste :-)

Yhteinen työpiste : Pirjo lataa pesukoneen ja Matti avaa kannen, Matti käynnistää suihkun lämpöisen veden tuotannon, Pirjo nauttii lämpöisestä suihkusta ja Matti sammuttaa liekin

Nuestro dormitorio

Madridin lentoasemalta menimme taksilla rautatieasemalle. Taksi oli Toyata Prius ja hybridi. Auton näytöltä oli mielenkiintoista seurata miten mootori pyöritti eturenkaita sitten latasi akkua ja aina välillä sähkömoottori pyöritti etupyöriä. Kuljettaja oli hyvin tyytyväinen autoonsa ja matkan aikana näkyi muitakin Prius hybridejä. Keskikulutus oli vähän yli 5 L/100 km. Täytyy panna harkintaan josko Toyota Corola Verson korvaisi hybridillä.
Atotchan rautatieasemalta ostimme liput El Puerto de Santa Mariaan. Sevillassa olisi junanvaihto.
Juna oli ns. AVE eli Alta Velosidad Espanola, juna joka pystyy 300 km nopeuksiin. Ave tarkoittaa espanjankielellä myös lintua. Matka Madridista Sevillaan kesti 2,5 h. Sitten vaihdoimme hitaampaan paikallisjunaan ja olimme sopivasti illansuussa El Puerton hotelissa.


http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Renfe_clase_100.JPG/512px-Renfe_clase_100.JPG

Maanantaiaamuna lähdimme sitten junalla Cadiziin etsimään vuokrakämppää. Juna oli AVE ja maksoi meiltä n. 8 euroa. Alle puolessa tunnissa olimme Cadizin keskustassa josta kävelimme tapaamaan yhtä asuntojen välittäjää, joka näytti meille yhden vaihtoehdon. Päivä meni kaupungissa ja tapasimme vielä toisen asunnonvälittäjän, illalla palasimme tavallisella junalla Puertoon.
Aamulla lähdimme taas asunnonhakuun ja kävimme katsomassa kahta asuntoa ensimmäinen oli suhteellisen uudessa kerrostalossa ja toinen 200 vuotta vanhassa 3-kerroksisessa talossa 1-kerroksen asunto. Vanhoihin asuntoihin mieltyneenä vuokrasimme sitten tuon jälkimmäisen.
  

 

Olohuoneen ikkuna valokuiluun ja ovi toiseen makuuhuoneeseen, ruokapöytää ja sohvaa näkyy vähän

Sohva ja astiakaappi

Sunnuntaina 17.02. 2018 heräsimme aikaisin ja oli lähdön hetki kohti lentoasemaa. Ystävällinen Filippa tuli vielä hyvästelemään meidät ja toi mukanaan portugalilaisia leivonnaisia. Muiskautukset molemmille poskille ja sitten kadulle laukkujen kanssa. Minuutin päästä tulikin taksi alas mäkeä ja pääsimme kyytiin.

Filipa ja Pirjo

.

Junaretken Cascaisiin teimme viimeisenä Lissabonin päivänämme eli lauantain. Matka sinne junalla kesti noin 50 minuuttia. Cascais on enemmänkin kesänviettopaikka mahtavine hiekkarantoineen.

Rantakatua, hienot talot, ja rapumertoja laituri täynnä

Rapumertojen yleisin ehkä viimeisin tyyppi

Sataman veneitä ja erikoista arkkitehtuuria taustalla

Thai-ravintolan katelautanen ....... mietitään

Rannan tapahtumia: melontaa märkäpuvut päällä

Ketkähän allekirjoittivat Lissabonin Sopimuksen

Taisi Mattikin tuon allekirjoittaa

Lissaonista teimme retken 14.02. 2013 junalla luoteeseen. Junamatka kesti noin puoli tuntia. Perillä oli valtava palatsi, jonka keittiön kaksi kartiomaista savupiippua hallisevat näkymää.
Palatsi on rakennettu maurien hallintorakennuksen paikalle ja Portugalin kuninkaalliset pitivät sitä kesäpaikkanaan 1880-luvulle saakka.

Palatsin taidetta, nimi voisi olla en vino es veritas

Oviaukossa kaakelien huoneeseen

Kaakelien huone

Sisältä kaakeloitu keittiön savuhormi kuvattuna alhaata ylöspäin

Savupiipun alla olevan keittiön tulisijat kattiloineen ja grillin vartaat. Lattialla halot sytyttämistä vailla.

Valmiille ruuille sitten lämpökaappi :-)

Seuraavan päivän retki oli  Casilhasiin Alameedaan laivalla joen yli. Joki on tuolla kohtaa noin 4 km leveä.

Elevador de Casilhasin yläsillalta otettu kuva. Hissin varjo näkyy joessa ja alapuolella olevalla laiturilla näkyy 2 ravintola Ponto Finalin valkoista pöytää. Söimme kuitenkin sisällä kun lämpötila oli n. 15 astetta ja tuultakin oli.

Istuutumassa pöytään varmana kuten aina :-)

Perinteinen portugalilainen ruoka : sian sorkkia ja korianterinen liemi

Matti ja selkälokki, taustalla ravintola Ponte Final, hissi ja silta yli joen

Mitähän myytiin oviaukon takana ? Mentyämme ohi ovi heti sulkeutuikin

Elevador de Santa Justa on rakennettu 1874, jotta ihmiset voisivat helpommin päästä Baixan kaupunginosaan.

Puolipilvinen päivä, iltapäivällä + 13 C

Katutaiteijan elämä ei ole helppoa

Kaupungissa oli paljon graffitteja, tässä melestäni paras, joka oli 5 m asunnomme ovelta. Kun portaat kiipesi ylös löytyi yksi kaupungin parhaista ruokapaikoista.

Ehdottomasti paras hinta/laatu-suhde. Söimme yhdessä Gambas a' la' Planche vain 12 euroa ja älyttömän hyvää :-). Paikaa hoiti 3 ihmistä. Eusebio, joka oli ainakin 70 v, toimi tarjoilijana.

 

 

 

.
 
Lähdimme matkalle 09.02. 2013 kello 09:26 junalla, seuraavana päivänä oli lento Madridista Lissaboniin. Aamulla vähän ennen kymmentä olimme asuntomme ovella, jossa ihastuttava Filipa otti meidät vastaan portugalisittain suukolla molemmille poskille :-)
Kuvassa asuntomme keittiönurkkaus.

Viereisessä  kuvassa asuntomme kaksi ikkunaa parvekekerroksen yläpuolella.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                              










 Lissabonissa on 7 kukkulaa joille kaupunki on aikanaan rakennettu.
Asukkaita on noin 2 miljoonaa, joka on noin neljäsosa maan asukkaista.


Allaolevassa kuvassa raitiovaunu on kiivennyt Graca:n kukkulalle.

Raitiovaunun kuljettajalla on yksi vipu, jota kääntämällä lisätään nopeutta ja myös jarrutetaan.
Koska kaupunki on niin mäkinen on lisäksi Funicular, joka nousee raidetta noin 30-45 asteen kulmassa.