Vauva on yli kaksi kuukautta vanha ja ensimmäiset vaatteet alkaa käydä pieniksi. Aidot 70-luvun lastenvaatteet ovat meillä kovassa käytössä vauva aikana. Saa nähdä mitä pojat tykkää isompana, kun katselevat omia vauvakuviaan..
Suurin osa vaatteista on löytynyt joko kirpputoreilta tai netin myyntipalstoilta. Harvemmin enää löytyy edullisia 70-luvun vaatteita kirppareilta, mutta välillä käy tuuri. Nämä vauvan kasvua vielä odottavat froteiset haalarit ja potkuhousut olen löytänyt äskettäin Hakaniemen Fidasta ja Kirpun Torilta:
Ennen vaatteet tehtiin kestämään kulutusta. On uskomatonta miten hyvin näissä vanhoissa vaatteissa on värit säilyneet. Sääli miten halpaketjujen vaatteet tuskin kestävät yhdellä lapsella! Kaatopaikat ovatkin pian täynnä vaatelumppua. Ymmärrän kyllä myös hyvin, kuinka nämä vanhat retrot ovat kauhistus hillitymmän tyylin ystäville.
Minä sitten vuoden päästä haikeudella kierrätän näitä meidän vaatteita jollekin toiselle retrovauvalle. Ehkäpä kuitenkin rakkaimmat säästän vielä muistona poikien vauva-ajasta..
Sinisiä ja vihreitä retroja:
Punaisia:
Keltaisia:
Ruskeita:
Tämä ihana yöpuku löytyi äskettäin Arabianrannan kierrätysryhmän kautta, mutta on jäämässä jo pieneksi:
torstai 28. helmikuuta 2013
tiistai 19. helmikuuta 2013
Kolme arvoitusta
Olisin kiinnostunut tietämään näiden kolmen kirppislöydön alkuperästä jotain. Ehkäpä joku joskus osaa näistä minulle kertoa.. Löysin tämän keraamisen kulhon Kääntöpaikan sunnuntaikirppikseltä viime viikonloppuna. Myyjä ei osannut muuta sanoa, kuin että kulho oli hänen vanhempien peruja ja pelastettu vanhasta rintamamiestalosta, jonne myös muut sukulaiset olivat vuosien varrella tavaroita jättäneet. En yleensä kerää mitään keramiikkaesineitä, mutta tämä kulho oli minusta todella kaunis ja toi mieleen jostain syystä 50-luvun. Maksoin tästä kaksi euroa ja olisi hauska tietää onko tämä kenties matkamuisto maailmalta, vai mikä mahtaa olla alkuperä:
Pohjassa on tällainen teksti:
Sitten toinen arvoitus tuli minua vastaan eilen Sörnäisten Fidassa. Meiltä puuttui parvekkeelta lämpömittari ja tämä erikoinen japanilainen? lämpömittari muutti meille. En ole koskaan nähnyt tällaisia ennen:
Vaapukka blogin kirjoittaja oli löytänyt kirpputorilta tälle kangastontulle selvästi samaa sarjaa olevan kaverin. Olisi hauska tietää kangastonttujen valmistaja ja aikakausi, milloin näitä on tehty. Nämä taitavat olla sellaisia "tee se itse" pehmoleluja, joita on saanut itse ommella ja täyttää. Oma tonttuni löytyi viime kesänä Savonlinnan kirpputorikierrokselta, siitä johtuu tämä kesäinen kuva:
Kannattaa muuten tutustua Vaapukan blogiin! Minusta on niin mukava lukea myös muiden kirppistelyistä. Vaapukalla ja minulla näyttää olevan hyvin samanlainen maku löydöistä päätellen...
Pohjassa on tällainen teksti:
Sitten toinen arvoitus tuli minua vastaan eilen Sörnäisten Fidassa. Meiltä puuttui parvekkeelta lämpömittari ja tämä erikoinen japanilainen? lämpömittari muutti meille. En ole koskaan nähnyt tällaisia ennen:
Vaapukka blogin kirjoittaja oli löytänyt kirpputorilta tälle kangastontulle selvästi samaa sarjaa olevan kaverin. Olisi hauska tietää kangastonttujen valmistaja ja aikakausi, milloin näitä on tehty. Nämä taitavat olla sellaisia "tee se itse" pehmoleluja, joita on saanut itse ommella ja täyttää. Oma tonttuni löytyi viime kesänä Savonlinnan kirpputorikierrokselta, siitä johtuu tämä kesäinen kuva:
Kannattaa muuten tutustua Vaapukan blogiin! Minusta on niin mukava lukea myös muiden kirppistelyistä. Vaapukalla ja minulla näyttää olevan hyvin samanlainen maku löydöistä päätellen...
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Nimijuhlahumua
Tämä viikko on mennyt monen pienen projektin parissa vauvan nimijuhlaa valmistellessa. Lähinnä nimijuhlien lähestyminen sai minut valtavan sisustus- ja siivousvimman valtaan.Tarjoiluihin saimme paljon apua ihanilta isovanhemmilta, joten niistä ei tarvinnut juurikaan huolta kantaa.
Reilu viikko sitten löysin Kirpun Torilta hauskan lokerikon, jonka halusin ostaa kahvikuppiaarteilleni. En vain ihan hirveästi pitänyt lokerikon ulkonäöstä:
Lasten nukkuessa päiväunia lokerikko saikin täysin uuden ilmeen viikon mittaan maalilla ja paperilla, jota olen ostanut viime kesänä Kööpenhaminasta:
Vaikka hyllyt on vähän vinot, niin kyllä ne näitä kevyitä kuppeja kannattelee:
Olen hulluna Mäkisen kuvastimen kukkapeileihin ja facebookin lumppulasta (Rättei, Lumpui ja Retroi) huusin itselleni pikkuvikaisen peilin lempiväreissäni. Nyt sain pukeutumisnurkkaani peilin. Punaisen naulakon ostin ihan uutena sille kaveriksi. Näitä 70-luvun kaunokaisia on myös uustuotannossa, mutta ei ihan näin ihanissa väreissä!
Huutonetistä löysin liian tyhjälle ja valkoiselle olohuoneen seinälle tämän Tampellan ihanan "talot" kankaan. Tätä olen etsinyt kauan!
Yhtenä iltana innostuin askartelemaan Sarviksen kuluneisiin keittiöpurkkeihin vähän uutta ilmettä erilaisilla tarroilla. Nämä purkit sain suklaata vastaan Arabianrannan kierrätysryhmästä:
Pari purkkia sai jäädä alkuperäiseen asuunsa, koska kuvat olivat hyväkuntoisia. Noissa tuunatuissa sen sijaan lähes kaikki perhoset olivat jo kuluneet pois.
Torstaina tein reissun vauvan kanssa Artekin myymälään ja ostin joululahjaksi saamillani rahoilla String pocket hyllyn. String hyllyn on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Nils Strinning (1917-2006) jo vuonna 1949. Hyllyä olen yrittänyt kirpputoreilta metsästää, mutta vastaan ei ole ikinä tullut. Olisin kelpuuttanut vaikka saman henkisen, mutta en ole löytänyt. Hylly pääsi keittiön seinälle ja veikkaan, että asetelmat tulevat vaihtumaan siinä aika usein:
Vauva sai nimen lauantaina nimijuhlissa. Juhlat juhlittiin läheisten ja kummien läsnäollessa ja tyypilliseen tapaan meidän kattauksessa käytettiin paljon väriä ja eripariastioita:
Vauvalle lahjaksi ostin Huutonetistä ihanan 70-luvun peiton, jossa on A-M Netterdagin suunnittelema kangas. Nämä 70-luvun lastenkankaat ovat vaan aina niin sykähdyttäviä! Ann-Marie Netterdag on suunnitellut myös monia muita uskomattoman kauniita kuoseja!
Nimjuhlat sujuivat mukavasti, päivänsankari hoiti osansa hienosti nukkuen ja muuten vain ihmetellen. Onpa meillä sekin ihme nyt nähty, että vauva ei ole kahtena yönä peräkkäin herännyt syömään. Saa nähdä tuleeko hän isoveljeensä, joka alkoi nukkua kokonaisia öitä juuri kahden kuukauden iässä.
Lopuksi laitan vielä kuvan tästä kauniista esineestä, jonka yksi kummeista antoi vauvalle lahjaksi. Munan sisälle voi pienokainen piilottaa pieniä aarteita:
Reilu viikko sitten löysin Kirpun Torilta hauskan lokerikon, jonka halusin ostaa kahvikuppiaarteilleni. En vain ihan hirveästi pitänyt lokerikon ulkonäöstä:
Lasten nukkuessa päiväunia lokerikko saikin täysin uuden ilmeen viikon mittaan maalilla ja paperilla, jota olen ostanut viime kesänä Kööpenhaminasta:
Vaikka hyllyt on vähän vinot, niin kyllä ne näitä kevyitä kuppeja kannattelee:
Olen hulluna Mäkisen kuvastimen kukkapeileihin ja facebookin lumppulasta (Rättei, Lumpui ja Retroi) huusin itselleni pikkuvikaisen peilin lempiväreissäni. Nyt sain pukeutumisnurkkaani peilin. Punaisen naulakon ostin ihan uutena sille kaveriksi. Näitä 70-luvun kaunokaisia on myös uustuotannossa, mutta ei ihan näin ihanissa väreissä!
Huutonetistä löysin liian tyhjälle ja valkoiselle olohuoneen seinälle tämän Tampellan ihanan "talot" kankaan. Tätä olen etsinyt kauan!
Yhtenä iltana innostuin askartelemaan Sarviksen kuluneisiin keittiöpurkkeihin vähän uutta ilmettä erilaisilla tarroilla. Nämä purkit sain suklaata vastaan Arabianrannan kierrätysryhmästä:
Pari purkkia sai jäädä alkuperäiseen asuunsa, koska kuvat olivat hyväkuntoisia. Noissa tuunatuissa sen sijaan lähes kaikki perhoset olivat jo kuluneet pois.
Torstaina tein reissun vauvan kanssa Artekin myymälään ja ostin joululahjaksi saamillani rahoilla String pocket hyllyn. String hyllyn on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Nils Strinning (1917-2006) jo vuonna 1949. Hyllyä olen yrittänyt kirpputoreilta metsästää, mutta vastaan ei ole ikinä tullut. Olisin kelpuuttanut vaikka saman henkisen, mutta en ole löytänyt. Hylly pääsi keittiön seinälle ja veikkaan, että asetelmat tulevat vaihtumaan siinä aika usein:
Vauva sai nimen lauantaina nimijuhlissa. Juhlat juhlittiin läheisten ja kummien läsnäollessa ja tyypilliseen tapaan meidän kattauksessa käytettiin paljon väriä ja eripariastioita:
Vauvalle lahjaksi ostin Huutonetistä ihanan 70-luvun peiton, jossa on A-M Netterdagin suunnittelema kangas. Nämä 70-luvun lastenkankaat ovat vaan aina niin sykähdyttäviä! Ann-Marie Netterdag on suunnitellut myös monia muita uskomattoman kauniita kuoseja!
Nimjuhlat sujuivat mukavasti, päivänsankari hoiti osansa hienosti nukkuen ja muuten vain ihmetellen. Onpa meillä sekin ihme nyt nähty, että vauva ei ole kahtena yönä peräkkäin herännyt syömään. Saa nähdä tuleeko hän isoveljeensä, joka alkoi nukkua kokonaisia öitä juuri kahden kuukauden iässä.
Lopuksi laitan vielä kuvan tästä kauniista esineestä, jonka yksi kummeista antoi vauvalle lahjaksi. Munan sisälle voi pienokainen piilottaa pieniä aarteita:
sunnuntai 10. helmikuuta 2013
Colorina aterimet
Pikainen käynti Kirpun Torilla tuotti tänään iloisen yllätyksen. Olen jo pidemmän aikaa etsiskellyt Nanny Stillin 1970-luvulla suunnittelemia Colorina aterimia kirpputoreilta ja tänään vastaa tuli neljä oranssia ruokalusikkaa! Ihan ilmaiseksi en näitä saanut, mutta kohtuu hintaan kuitenkin. Colorina aterimia on valmistettu myös ainakin punaisilla ja vihreillä varsilla. Näitä kun löytäisin lisää!
torstai 7. helmikuuta 2013
Retrokukkasia
Olen ihastunut 70-luvun kukkatarroihin. Joskus Huutonetistä ostin itselleni keltavihreitä tarroja kolme kappaletta melko kovaan hintaan. Kirppiksillä näitä ei ole tullut vastaan enempää. Innostuin tänään askartelemaan kukkatarroja keittiön piristykseksi. Käytin mallina alkuperäisiä, jotka ovat päätyneet kuvan peltipurkkien koristeiksi. Kukat leikkasin punaisesta kontaktimuovista ja keskustat eri värisistä tapeteista. Kiinnitin nuo kaakeleihin kaksipuolisella teipillä, joten ne on helppo irrottaa ja vaihtaa tarvittaessa.
lauantai 2. helmikuuta 2013
Lenita ja Maire
Kävin tänään hoitelemassa asioita ja huomasin, että Fidassa on Mylläkkäpäivät, eli kaikki tuotteet on alennettu -50 %. Juuri kun yritän karsia tavaraa, niin sitten tulee tällaisia houkutuksia. Kävin sekä Hakaniemen että Sörnäisten Fidassa. Ja en todellakaan löytänyt mitään tarpeellista, vaan jotain pientä kivaa ja söpöä.
Lenita ja Maire paperinuket ovat veikkaukseni mukaan 50-60-luvulta. Nimet olivat kirjoitettu kuulakärkikynällä nukkejen taakse. Nämä päätyivät toistaiseksi ompeluhuoneen oveen, mutta käytän nämä varmaankin yhteen tulevaan projektiin:
En saa ostaa enää yhtäkään apinaa tähän taloon. Miksi ne tulevat minua vastaan kaikkialla! Ihmisellä voi olla paljon outoja pakkomielteitä ja minulla yksi lukuisista on pelastaa vanhat apinaressukat. Kewpie kylpynukkejakaan en raaski jättää ostamatta, jos edullisesti saa. Nämäkin lähtivät mukaan Hakaniemen Mylläkkäpäiviltä:
Tässä vielä tuiki tärkeät söpö lasten kastelukannu 0,50 e ja pieni helisevä pehmonorsu 0,10 e Sörnäisten Fidasta:
Lenita ja Maire paperinuket ovat veikkaukseni mukaan 50-60-luvulta. Nimet olivat kirjoitettu kuulakärkikynällä nukkejen taakse. Nämä päätyivät toistaiseksi ompeluhuoneen oveen, mutta käytän nämä varmaankin yhteen tulevaan projektiin:
En saa ostaa enää yhtäkään apinaa tähän taloon. Miksi ne tulevat minua vastaan kaikkialla! Ihmisellä voi olla paljon outoja pakkomielteitä ja minulla yksi lukuisista on pelastaa vanhat apinaressukat. Kewpie kylpynukkejakaan en raaski jättää ostamatta, jos edullisesti saa. Nämäkin lähtivät mukaan Hakaniemen Mylläkkäpäiviltä:
Tässä vielä tuiki tärkeät söpö lasten kastelukannu 0,50 e ja pieni helisevä pehmonorsu 0,10 e Sörnäisten Fidasta:
perjantai 1. helmikuuta 2013
Punahilkka ja jotain sinistä
Eilen vein Vekarakirppikselle lastenvaatteita ja leluja myyntiin. Samalla reissulla ihan pikaisesti vilkaisin muihin pöytiin ja mitä löysinkään! Tampellan Punahilkka kangasta kaksi isoa palaa vain 1,50 e:
Sininen ei ole suosikkivärini, mutta en sitä toisaalta inhoakaan. Silloin tällöin kirpputoreilta tarttuu myös jotain sinistä mukaan. Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta ostin kaksi palaa ihanaa sinistä tapettia hintaan 2 e. Kukkalautanen maksoi 0,50 e ja pieni kannu 2 e. Sininen puolalainen emalikaadin oli 1,50 e ja ihanat tulppaanit entinen työkaveri toi minulle kyläillessään. Tulppaanit pääsivät mummiltani perittyyn maljakkoon:
Vekarakirppikseltä löysin viime viikolla hauskan vanhan pyykkipussin viidellä eurolla. Sininen tämäkin:
Ja vaikka tarkoitus onkin taas vähentää lastenvaatteiden määrää, en voinut eilen vastustaa näitä jonkun itsetekemiä neulehousuja eurolla. Ovat niin kauniin värisetkin!
Sininen ei ole suosikkivärini, mutta en sitä toisaalta inhoakaan. Silloin tällöin kirpputoreilta tarttuu myös jotain sinistä mukaan. Kyläsaaren kierrätyskeskuksesta ostin kaksi palaa ihanaa sinistä tapettia hintaan 2 e. Kukkalautanen maksoi 0,50 e ja pieni kannu 2 e. Sininen puolalainen emalikaadin oli 1,50 e ja ihanat tulppaanit entinen työkaveri toi minulle kyläillessään. Tulppaanit pääsivät mummiltani perittyyn maljakkoon:
Vekarakirppikseltä löysin viime viikolla hauskan vanhan pyykkipussin viidellä eurolla. Sininen tämäkin:
Ja vaikka tarkoitus onkin taas vähentää lastenvaatteiden määrää, en voinut eilen vastustaa näitä jonkun itsetekemiä neulehousuja eurolla. Ovat niin kauniin värisetkin!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)