Han Kangin The Vegetarian on räväkkä, väkivaltainen ja harvinaisen häiriintynyt romaani ja yksi alkuvuoden parhaista teoksista. Eteläkorealaisen Kangin juhlittu romaani ilmestyy maaliskuussa Gummerukselta Sari Karhulahden suomennoksena Vegetaristi.
Kolmessa osassa kerrottu tragedia esittelee lukijalle normaalilta ja vähän tylsältäkin vaikuttavan Yeong-hyen, joka elää tavallisen miehen kanssa turvallisessa avioliitossa. Eräänä päivänä siippa saa huomata vaimonsa seonneen pahemman kerran. Yeong-hye kertoo nähneensä pelottavan ja väkivaltaisen unen, joka on saanut tämän heittämään kaikki huushollin lihatuotteet roskikseen ja ryhtymään kasvissyöjäksi pelastaakseen henkensä.
Vegeily osoittautuu kuitenkin vaaralliseksi ratkaisuksi ennen kaikkea The Vegetarianin päähenkilön kannalta. Mitä vähemmän Yeong-hye syö pysyäkseen hengissä, sitä pahemmin tämän lähipiiriin kuuluvat ihmiset tuntuvat sekoavan – naisparka joutuu niin perversseillä ja julmilla tavoilla hyväksikäytetyksi, että oikein pahaa tekee.
The Vegetarianissa Yeong-hyen toimia ja huonommaksi menevää terveydentilaa seurataan keskushenkilön läheisten näkökulmista: oman katsauksensa naisen edesottamuksiin tuovat Yeong-hyen sisko, lanko ja aviomies. Vaikka romaanin keskiössä olevan, ongelmien alkulähteenä toimivan Yeong-hyen pään sisälle ei missään vaiheessa päästäkään, se ei yllättäen juuri haittaa. Kolme erilaista hahmoa tuovat mielenkiintoisesti oman näkökulmansa The Vegetarianin tärkeimpiin tapahtumiin, eikä osittain samojen juonenkäänteiden käsitteleminen ehdi tuntua puisevalta missään vaiheessa.
The Vegetarian paljastuukin edetessään varsin feministiseksi romaaniksi, jonka kantavana teemana on naisen oikeus omaan kehoonsa ja itsenään olemiseen. Provokatiivinen teeman käsittely tuo mieleen Laura Lindstedtin Oneironissa itseään taiteen nimissä nälkäkuolettaneen Slomithin.
Kangin romaani on eriskummallinen ja maailmankuvaltaan vääristynyt kokonaisuus, jonka ahdistavimmat kohtaukset pysyvät lukijan mielessä todella kauan. Kasvissyöjäksi ryhtyminen kuvataan ainakin Kangin maailman aasialaisessa kulttuurissa paheksuttavaksi takinkääntötempuksi, joka pistää Yeong-hyen vanhoillisten vanhempien pakan täysin sekaisin – perheen isä pahoinpitelee tyttärensä ja pakottaa sukulaisensa pitelemään ituhipiksi ryhtynyttä jälkeläistä paikallaan, jotta saa tämän maistamaan herkullista possua.
On kuitenkin hienoa, että Kang osaa pitää omituisen romaaninsa hienovaraisen tunnelman yllä myös ällöttävämpien kohtausten ulkopuolella. Hitaimmissa kohtauksissa hahmojen väliset jännitteet tulevat hienosti esille, ja oivasti kirjoitettu dialogi avaa harkitun etäiseksi jäävän Yeong-hyen ajatusmaailmaa pelottavalla ja jännittävällä tavalla. Kangin mutkaton ja suora kerronta korostaa kaikessa paljaudessaan The Vegetarianin tapahtumien häiriintyneisyyttä luontevasti halki romaanin.
”People are always telling me to eat… I don´t like eating; they force me to. Last time I threw it up… yesterday as soon as I´d eaten they gave me an injection to put me to sleep. Sister, I don´t like injections, I really don´t like them… please let me out. I don´t like being here.”The Vegetarian on armoton kokonaisuus, joka vie lukijan matkalle unenomaiseen, julmaan ja ennennäkemättömään maailmaan. Kangin romaani on niitä lukuelämyksiä, joiden unohtaminen tuntuu varsin epätodennäköiseltä.
In-hye had held Yeong-hye´s wasted hand and said, ”But you can´t even walk properly any more. It´s only now that you´ve got this IV that you are managing to keep going… If you come home, will you eat? If you promise to eat I´ll get you discharged.” She couldn´t fail to notice how light went out of Yeong-hye´s then. ”Yeong-hye? Answer me. All you need to do is promise.”
Yeong-hye twisted away from her sister. ”You´re just the same”, she whispered, her voice barely audible.
”What are you talking about? I …”
”No one can understand me… the doctors, the nurses, they´re all the same… they don´t even try to understand… they just force me to take medication, and stab me with needles.”
Yeong-hye´s voice was slow and quiet, but firm.
In-hye couldn´t hold herself back any longer. ”You!” she yelled. ”I´m acting like this because I´m afraid you´re going to die!”
Yeong-hye turned her head and stared blankly at In-hye, as thoug the latter were not her sister but a complete stranger. After a while, the question came.
”Why, is it such a bad thing to die?” [s. 156 – 157]
Petter on ollut yli neljännesvuosisadan ajan hyvinkin kaikkiruokainen.
Alkuteos: 채식주의자 / Chaesikjuuija
Alkuperäinen ilmestymisvuosi: 2007
Englanninkielinen käännös: Deborah Smith
Kustantaja: Portobello Books
Sivumäärä: 183
Kansikuva: Getty Images / Siede Preis
Lajityyppi: psykologinen romaani
Mistä saatu: kirjastosta lainattu
