Pihamaan puuhastelua

Äitienpäivän aamuna heräsin jo auringon noustessa pikkunaperon höpöttelyyn. Sängyssä pötköttelimme ja maha kurnien mietin, milloinhan mahtaa koululaiset herätä että saisin aamupalaa :)
Lopulta sainkin kupposen teetä ja kaksi leipää, pahvisen ruusukimpun ja korttien kera.


Muuten päivä menikin meillä siivoillessa, veljen perheen vierailun jälkeen siirryimme pihamaalle ja monta tuntia menikin suurten puiden juurilla olleen pikkurisukon leikkaamiseen, haravointiin, istutuksiin ja ihan vain päivän paistatteluun kiviportailla istuskellen.

Kyllä tuo aseman puisto aiheuttaa päänvaivaa tällaiselle ummikolle, kun ei tiedä mikä puu on mikäkin, mitä uskaltaa leikata ja milloin, mitä tänne ylipäätänsä pitäisi istuttaa yms.
Pitäisi ihan ottaa ja perehtyä Museoviraston korjausohjeisiin koskien asemarakennuksien piha- ja puistoalueita, mutta tuota ei löytynytkään sähköisenä versiona.
Ainakin ostin pari orvokkiamppelia roikkumaan aseman pääovien eteen, jos se toisi edes pikkipikkiriikkisen kodinomaisuutta asemalle lisää ja vähentäisi taas hitusen näitä jotka kävelee pihassa ja istuu rappusilla. Jos halvat amppelit saa olla siinä rauhassa, uskaltanen siirtää portaille enempikin kukkaruukkuja. Vaikka pikkuhiljaa lisäilee, lopulta siihen ei enää mahdu pyllyänsä parkkaamaan ;)

Tänään luvassa: Trampoliinin kasausta. Saas kattoo, miten akan käy.

Note to self

Opin juuri kantapään kautta, että näitä vanhoja tapetteja ei saa mennä pyyhkimään..
Koitin pyyhkiä seinässä olevaa läiskää kostealla pyyhkeellä ja kun kerran pyyhkäisin, seinästä lähti ihan kaikki rätin mukaan. Tai no, eihän se likaläntti tietenkään liikahtanut, mutta tapetin kuviolle sai sanoa heippa :(

 

Vappu oli ja meni, meillä on osa porukkaa sairastanut kuumetta, osa oksennustautia. Vappupäivänä pääsimme kuitenkin mummolaan savusaunaan ja maistelemaan mummon paistamia munkkeja. Vanhin poika söi 9 munkkia, huh.. 
Me saimme vihdoin talon vallatuksi kokonaan vain itsellemme. Ei enää vuokralaista. On mukavaa kun ei tarvitse ottaa muita huomioon ja voi hiippailla ympäriinsä haaveilemassa. Kirppiksen käytössä olleita tiloja tänne jo aiemmin postailin, mutta saikohan niistä mitään tolkkua kun tilat olivat täynnä tavaraa.

Tuonne ison toimiston tiloihin kaavailimme paria makuuhuonetta ja odotussaliin lisää oleskelutilaa/työhuonetta.
Nuo lastulevy-tuulikaapit on karmeat, kieltäydyn pitämästä niitä mitenkään kauniina ja säilyttämisen arvoisena juttuna.
Pitäisi keksiä miten nuo aseman pääovet saataisi säilytettyä ulkopuolelta sen näköisenä kuin ne on olleetkin, mutta niistä ei saisi tulla vetoa sisätiloihin, niiden ei tarvitsisi enää olla aukeaviakaan, koska meillä on neljä muutakin ulko-ovea.
Helpoin, ja varmaan halvinkin, ratkaisu olisi vain vaihtaa nuo tuulikaappien ovet kauniimpiin.

Todella toivomme, että noiden muovimatto-/linoleumilattioiden alta löytyisi vanha lautalattia.
Purkaminen alkaa varmaan heti kun kelit vielä lämpenee. Olen itse aina tosi malttamaton, mutta mies onneksi ajattelee järjellä niin ei tule tehtyä hätiköityjä siirtoja :)
Jos ei lautalattiaa olekkaan tallella, niin mitäs sit? Jaa-a...

Lopuksi kuva yhden lastenhuoneen nurkasta, missä nököttää minun äitini vanha sänky <3

Sänky toimii satunnaisena istumapaikkana ja odottaa, että tämä meidän nuorimmainen syliapina (joka juuri nukahti syliin) kasvaa pari vuotta.

Väri on alkuperäinen 60 vuoden takaa, äitini piti sitä rumana mutta minusta se on kiva, erilainen.

Ruudullisen viltin äiti neuloi minulle äitienpäivälahjaksi, ovessa roikkuvat taidonnäytteet on pojan omat koulutyöt.