Pientä tilpehööriä

Tähän postaukseen ei ollut laittaa kun näita pieniä piperröksiä..

Tämä Memory Wire-rannekoru menee yksiin taannoin tehdyn, romanttisen puoleiseksi arvostellun,

kaulanauhan kanssa.

Korvakorujen väkertäjä en oikeen oo koskaan ollut, mutta noi punaiset menee (ja on ajateltu) jo aiemmin postattujen punaisten puuhelmien kanssa.

Ja tässä vielä yksi kirjanmerkki vierasvaraksi - näitä ei voi olla koskaan liikaa varastossa :)

PS. Odottelen täällä geelikysi-aloituspakettia saapuvaksi :)) Vähän pelottaa, miten aika riittää jatkossa kaikkeen haluamaani näpertelyyn... Jos suurempia mutkia ei ilmaannu matkaan, niin kynnetkin tulee jatkossa olemaan "omaa tuotantoa"!!

Hulppeasti

Rohkealle värien käyttäjälle kiva, pehmyt, huovutettu kaulakoru / -nauha päivien piristeeksi pimenevän vuodenajan hiipiessä aina vaan lähemmäs ja lähemmäs...
Huovutettujen pallukoiden väleissä loivaa mutkaputkea ja niiden päissä metalliset välihelmet. Taakse tein irrallisen ja tarvittaessa lisättävän jatkoketjun - pituus siis säädettävissä tilanteen ja asun mukaan.

Yksinkertaista ylle

Taas tulee todettua, että ihan simppelit jututkin voi olla oikeen asun kanssa varsin toimivia ja näyttäviä kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Tässä ekassa versiossa ihan rautakaupasta metritavarana ostettua kettinkiä, jonka sisään pujottelin mustaa organza-nauhaa. Pujottelin pariinkin otteeseen kun ei ekaks oikein näyttänyt jämptisti etenevältä.. Onnistui lopulta hokien "alta-päältä-alta"... Nauhojen päitä en ole vielä pätkäissyt - mietin kovin josko sittenkin solmisi rusetiksi, jota voisi sitten asetella sivulle jos toiselle. Kettingin nikkelipitoisuuksistakaan en tiedä tuon taivaallista, joten itse ainakin miettisin pariin kertaan käyttäisinkö suorassa ihokosketuksessa.





Löysin tuolta yhdestä kaapista, myöskin koruilun alkuajoilta, pienen laatikollisen puuhelmiä. Tässä kivat neutraalit värit pitkässä pötkössä - ei mikään mielikuvituksen riemuvoitto, mutta jotenkin luonnonläheisen oloinen. Ite nään taas nää killuttimet poolon kaverina - onneks tulee syksy ja saa taas mielipaidat päälle leukaperistä huolimatta :))

Tässä viimeisessä kappaleessa Kiitän teitä kaikkia korukavereita saamistani kivoista kommenteista ja mielipiteistä - teidän kanssanne on ilo käydä "keskusteluja"! Samalla myös toivotan mun uudet lukijat tervetulleiksi joukkoon mukavaan :)

Sinisistä kivimolluskoista

Avainnauhalinjalla jatketaan.. Siemenhelmiä, simpukkasiruja ja noita turkooseja kivimolluskoita.
Tää on varmasti makuasia, mutta mun mielestä helmien sommittelu / ryhmittely ei oo oikein onnistunut..  Ensin ajattelin purkaa - Kovasti Kommentoiva kuitenkin sanoi, että "Ihan OK".  Siis - tietävätkö miehet sittenkin jotain vaiko eivät??

Huokeista materiaaleista

Edelleenkin tuhoan näitä alkuaikojen muovihelmiä... Avain-/ kulkukorttinauhoja ajatellen materiaali on oiva, koska painoa ei juurikaan itse koruun tule - vaikkakaan säihke ei yllä lasihelmien tasolle. Ja jos joku itselleen haluaa, niin ymmärtää varmaan, ettei hintakaan näillä matsuilla päätä huimaa ;)

Vaaleanpunaiset kuutiohelmet

Vielä löytyi noita vaaleanpunaisia kuutioita eri kokoisina... Pujautin ne vaijeriin ja väleihin tuikkasin kirkkaita lasiprismoja ja metallisia välihelmiä. Lopputulos on...näkymättömän näkyvä!

Tunnustus

 

KIITOS Eija ja Eijan korukoppa 

Käykääpä kurkkaamassa tätä osaa Eijan elämästä :))

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.

2. Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.

3. Kopioi post it - lappu ja liitä se blogiisi.

4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it - lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

On tää niin pal´ vaikeeta valita, ketä tunnustuksella heittää...!! Monesti oon jättänyt tunnustuksen blogiini vapaasti napattavaksi, mutta tällä kertaa ajattelin kuitenkin nimetä tunnustuksen kehoittamat 5 blogia;
Koruja by helyes
Meketys
Kuparikukka
NINIkorut
With Pearls
Ja tän listan jälkeen aattelen, että olisin vielä halunnut lisätä listaan sen ja sen, koska ihania blogeja kuvineen ja tarinoineen on niiiiiiiin paljon.. Mutta Iloinen silti oon :))

Musta monitoimikoru

Mieleenpainuva lomaviikko kaikkine kommelluksineen alkaa olla takana (HUH!) ja arki kuuluu jo aloittelevan kolkutteluaan porstuassa...

Tänään esittelyvuorossa kauheen simppeli monitoimikoru simpukkakukkasista, rondelleista ja siemenhelmistä - menee siis sellaisenaan ja/tai alakukkaseen voi kiinnittää henkilökortin sopivanlaisella kiinnikkeellä.

TERVETULOA
Blogiani on "siunattu" useammalla uudella lukijalla - Viihtykää vieraina ja kommentoikaa kovasti! Tullaan tutuiksi :))

Helmilusikka

Nyt on nelistyttänyt sen verran paljon, että ei ainuttakaan killutinta ole "ehtinyt" tekemään ;) Ja oikeestaan en taida edes tietää tällä hetkellä (taaskaan!), mitä haluisin tehdä.. Kokemuksen perusteella tätä kestää hetken - ehkä kaks -  ja johan näpertely taas maistuu. Parit edelliset rävellökset on kuvausta vaille valmiina julkaistavaksi, joten päivityksiä pitäis tulla...

Mutta toi mun lusikka; teinpäs kirpparilöydön :)!! Joskus kun sormia oikein kangistuttaa (ja kynnet on päässyt ylimittaiseks!) niin on tosi hankala kaivella pienimpiä helmiä lokerikosta. Kahvilusikka on ollut kiinteä osa mun väline valikoimaa -tässä siis esittelen mun uuden helmilusikan: Var så god! (Kuva ei sitä kerro, mutta se on tosi siro ja pieni.)

Se miksi teen tästä postauksen on toi lusikan puhdistaminen. Työkaveri kertoi, että alpakkalusikan puhdistaminen käy helposti. Neuvojen mukaisesti (vai mukaillen?) toimin seuraavasti:
1) Tiskialtaaseen folio (käärin sen verran, että sain reunat), suolaa folion päälle ja lusikka kyytiin.
2) Lämmintä vettä niskaan - vaalentuminen tapahtui melkein silmänräpäyksessä! (Tosi asiassa, kun tää reaktio tapahtui, siitä tuli aikamoinen...."viemärin" haju!!)
3) Suolaa kostean lusikan päälle - hieroin sillä yltä, päältä ja alta
4) Valmis, kiiltävä lusikka :)

Tosin, nyt kun katson, niin ehkäpä toi patinoitunut versio olis ollut kuitenkin kivempi..