Erakkojen kokoontumisajot
Citizen Kane. Howard Hughes. Kate Bush. Minä. Mitäkö tein suurena valkoisena kautena?
No rumasukkia tietenkin! Kiitos Ilu alkuperäistuotteesta. Kiitos Laura enabloinnista.
Pipariksi menneet vuoteni
Muotit hukassa. Koristeet ei kelpaa. Assistentti hermostuu. Hopeanomparellit leviää pitkin lattiaa. Hyvää joulua! Ehkä. Ehkä. Ehkä tapaamme vielä.
It's been so long
Ehtoolla
Kukot humppatuokiolla
Hauskalintuja tanssittaa
Näin laulaa lapsonen. Isänsä poika. Viettää laatuaikaa mummolassa. Mitäpä sitä lapsi muta kaipaa kun puutarhaletkun, porakaivon ja kurahousut.
Onpahan ollut kaikkea. Pitkä aika mutta vähän aikaa millekään. Kameran päälläkin pölykerros. Sisällä talvisia hautajaiskuvia.
Luulin jo lopettaneeni bloginpidon, mutta en kai sentään. Eiköhän pidetä taas hauskalintujen tanssit.
Berliini eilen tänään
Berliini. Mies, matkaseurani, on muinoin viettänyt kuusi viikkoa pinohiirileirillä Puolan rajalla ja laihtunut kymmenen kiloa, kun ruokaa ei vain ollut. Nukkunut metroasemalla uudelleenyhdistymisbileissä. Nyt se jutteli kaihoisasti Kaufhofin (mikäs sen nimi olikaan derkkuaikaan...) myyjättären kanssa ossien puuromakkarasta, mustanmakkaran itäveljestä.
Punkkarit ovat kadonneet Alexanderplatzilta. Poliisit passissa lentoasemalla konepistoolit (?) tanassa. Baareissa katsotaan screeniltä Tatortia.
Meillä oli vähän haikea ja surumielinen olo. Varmasti nyt on paremmin, mutta ennen oli toisin. Ei Berliinikään ole vielä täysin uudistunut. Joutomaita löytyy keskeltä kaupunkia. Kukaan ei ole ehtinyt rakentaa kaikkea vielä.
Parasta pizzaa ja paskinta palvelua saa punkkareiden pitämästä pizzeriasta. Parasta currywurstia Curry 36:sta. Kaupungilla näkee paljon iäkkäämpiä pienten lasten vanhempia (lohdullista). Ja pareja, joissa mies on parikymmentä vuotta vanhempi kuin nainen (kuin Vanhasta ketusta konsanaan).
Mies kertoi pettämättömän baarivinkin: aina kun hän bongaa Pilsner Urquell -kyltin, kyseessä on homobaari. Niin näemmä nytkin.
Jos olet taiteilija Berliinissä, sinun pitää tehdä jotain rujoa. Yli-ikäisten punkkareiden ite-taidekeskus on just niin huono. Mutta siinä ihan kulman takana on
handmadeBerlin. Ainoa lankakauppa, jossa kävin.
Intermezzo
Minensaa mitään aikaan. Eiku ompelinhan minä itselleni pihatoppiksen. Väri sensuelli Ruotsin armeijan vihreä. Takki on miehen mielestä kuin RA:n makuupussi (ääs if he njuu), lapsen mielestä ihan miestakki. Kiitos. Lisäksi olen ommellut muutamat kalsongit jämätrikoista. Ei mitään kotiin kirjoitettavaa.
Nyt on valmiina lapselle villahousut ja niille pariksi tulossa villatakki. Lapsi katseli mun neulomustani sakean epäluulon vallassa ja totesi sitten, että en mä TARVI enää villatakkia, mulla on jo kaks. No onhan sillä juu.
Onneksi lapsella on garderoob management hallussa. Mulla ei niinkään. Siivosin lapsen vaatekaappeja ja vein kirppikselle eräätkin käyttämättä jääneet hyvään tarkoitukseen jemmatut vaatteet. Parissa vielä hintalaputkin kiinni. Opetus: lapsi voi kasvaa kevään 86 koosta syksyksi 98/104 kokojen käyttäjäksi. Kesällä kasvua ei vain huomaa. Lyhyet hihat ja vilkkuvat nilkat kun ikään kuin kuuluvat asiaan.
Päivän asu
Lapsi pääsi hengailemaan yliopistolle.
Maailmaa parantamassa alakuppilassa.
Hieman voimailua.
Ja uraputkessa.
Kuvat: Lapsen äiti
Styling: Lapsen äiti
Asu: pillifarkut ja lippis Lindex, Kengät Viking (joku geneerinen kenkäkauppa), neule Pikkuveli by äiti (lankana Rowanin Handknit Cotton)
Lähettäkää pianoitisheti lisää kässypussukoita
Sillä:
Ja samaan aikaan 60 astetta oikealle:
Ja tilttaus ylös:
Ja pussukoista puheenollen:
Ikäneidon iltojen ilo
Kuten kuvista (valosta) ehkä huomaa, kuvat ovat kesäkerrostumaa. Sain virkkauspistoksen ja sitten tuli vähän väsy. Illalla nukahtelen sohvalle, päivisin ajatus karkaa ja on keskittymisvaikeuksia ja väsyttää. THL, tutkiiko tätä kukaan?!
Ennivei. Kesän toinen valmis torkkupeitto. Näitähän tarvitaan, jos hysteria yhtään laajemmalle leviää. Tässä on käytetty kaikki omistamani luonnonvaaleat suomenlampaan villat. Laput eivät ole ihan tasasävyisiä, mutta kaikissa on taatusti yhtä maanläheinen haju. Keskustan olisi pitänyt olla jotakuinkin pyöreä, mutta ei se nyt ihan mennyt niin.
Tämä menee ystäväni synttärilahjaksi, sitten joskus liki talvella.
Vaahtokarkki-kermavaahto-kinuskivohveli (juu, söin sellaisen Särkännemessä)
Muinoin kyselin lukijoiltani kivoja blogivinkkejä. Sain niitä. Monta. Jossain vaiheessa sain aikaiseksi kerätä ne kaikki samalle word-dokkarille. Sitten tah-mi. Sitten hups vain kävin ne läpi ja kevyesti luokittelin ja kopion ne tänne bloggeriin. Joka ei sitten tee niistä automaattisesti linkkejä. Kovasti pahoittelen. Mutta en kyllä kykene niitä yksitellen linkeiksi väsäämään. Vähän niin kuin suhtautumiseni neulottuihin palmikoihin: Life is too short.
Elämäntapaa/designia/tuunailua/fiilistä/vaatteitahttp://satupee.blogspot.com/
http://vihreatalo.blogspot.com/
http://pisarapilvi.blogspot.com/
http://mellyandme.typepad.com/
parolanasema
http://virkkis.blogspot.com
http://pikkuvarpunen.blogspot.com/
http://tunnelmaa.blogspot.com/
http://puhti.blogspot.com/
http://ulla-kristiina-kattojenyli.blogspot.com
www.littleredcaboose.ca
http://loretablog.blogspot.com/
http://www.sitruunapuu.net/blog/
http://www.visuaalisestivaativa.blogspot.com
http://merruli.blogspot.com/
http://vinttikamarista.blogspot.com/
http://dosfamily.com/
http://mitatekis.vuodatus.net/
Kässyä/puuhaa/näpräystähttp://kytkenjakokeilen.blogspot.com/
http://attic24.typepad.com/weblog/
http://pujoliivi.blogspot.com/
http://yellowbirdknits.blogspot.com/
knit&tonic
jotainvanhaa.blogspot.com.
http://notebookdoodles.blogspot.com
http://tilkkis.vuodatus.net/
http://www.bitsofyarn.blogspot.com/
http://miniasiat.vuodatus.net/
http://ompeluinto.blogspot.com/
http://tillim.vuodatus.net/
http://justsomethingimade.blogspot.com
http://maskerade.blogsome.com/
http://chezbeeperbebe.blogspot.com/
http://foldingtrees.com/
http://blog.craftzine.com/
http://sudrana.blogspot.com/
http://hupsistarallaa.blogspot.com/
http://www.pickles.no/
http://u-handbag.typepad.com/
Kirppistähttp://www.vuolanne.net/kirpputorit/
http://vaihtori.blogspot.com/
Muuta kuin edellisiähttp://tuusaaja.blogspot.com/ (ei ole päivittynyt aikoihin, mutta on kyllä hulvattoman hauska)
http://yoe.iki.fi/
http://kemikaalicocktail.blogspot.com
http://ostolakossa.blogspot.com
Nuo olivat siis teidän suosituksianne. Kiitti. Tässä vaihtarina muutama oma suosikkini:
http://www.70-luvulta.blogspot.com/
http://www.madebyjoel.blogspot.com/
http://helenainen.blogspot.com/
http://ruttu-nuttu.blogspot.com/
Mulla on kyllä nyt joku tavaraähky. En jotenkin jaksa kaikkia ihania lifestyle/design/sisustusjuttuja yhtään. AA koska mun kotini ei ikinä tule olemaan mitään sellaista ja BEE koska mua vaan ottaa päähän, että aina pitäisi vain ostaa ostaa uutta uutta.
Tää menee kyllä ohi. Olen vain äskettäin siivonnut kellarin ja siivouskomero/sotahätätilavarmuusvaraston. Niin paljon turhuutta.
Mut aina voi ostaa kankaita ja lankaa. Jotkut jopa matkustavat ulkomaille asti ostelureissulle... Siitä ehkä ensi kerralla.
Kaikki haekelöimään tanskaksi!
Ohje on oma käännös tanskasta. Mutta näillä koordinaateilla sain ainakin itse kukkaneliön aikaiseksi. Ohjeessa oli käytetty Dropsin Alpakkaa, koukku 3,5. Minä virkkasin pääasiassa kaksisäikeisellä villalangalla, koukku oli 3,5. Kukkaan voi käyttää melkeinpä mitä tahansa lankaa. Oiva tapa tuhota jämälankapalleroita. Virkkaaminen aloitetaan kukasta.
KUKKA
4 kjs, liitä ympyräksi piilosilmukalla
1 kjs, 9 kiinteää silmukkaa, 1 ps kjs:aan
Terälehdet: *1ks, 1 pp, 3 p, 1pp, 1 ks, 1 ps seuraavaan ketjusilmukkaan*, toista *-* yhteensä 5 kertaa, lopeta virkkaamlla 1 ps takapuolelle
*4 kjs, 1 ks ensimmäiseen kiinteäsilmukkakerrokseen*, toista *-* kolme kertaa = yhteensä 4 lenkkiä; lopeta virkkaamalla 1 ps ensimmäisen lenkin ensimmäiseen ketjusilmukkaan
RUUTU
Virkkaa 1. lenkkiin [3 p (1.p korvataan 3 kjs:lla) 3kjs, 3p]. Jatka seuraavaan lenkkiin ja virkkaa 3 p, 3klj, 3 p. Jatka näin kaikkiin lenkkeihin ja lopeta krs virkkaamalla 1 ps 1.pylvääseen.
Seuraavat kerrokset: 3 kjs, 1 p jokaiseen seuraavaan kahteen pylvääseen, kulmiin virkataan aina 3p, 3 kjs, 3 p
Vuoden turhake
BitterrootLanka: Jezebell, 100 g (riitti justjajust, oli jopa vähän jännää, mutta jäi palleroinen)Puikot: 4,5Ei tästä tämän enempää. Tylsä neulottava, huonosti pingotettu, liian löysä ja malliton. Lankakin liian lilahtavaa ollakseen kunnolla farkku. Ei tee kyllä yhtään oikeutta ohjeelleen eikä mallilleen.
Aina ei voi voittaa. Ei edes olla toisena.
Ja koska olen maanosani huonoin jälkikäsittelijä, aloitan kesälomaneuleena Harunin. Sitähän en tule saamaan mitenkään kuosiin.
Eikä mulla ole vielä lomaakaan.
Yritys graafisuuteen
Ikeassa käyty ja kankaita osteltu. Mutta myös ommeltu. Työ/vierashuoneen varatyynyille uudet päälliset.
Ja virkkausmania sen kun jatkuu. Nyt päätin tuhota jostain mystisestä syystä hamstraamiani valkoisia lampaanlöyhkäisiä lankoja.
En mä näitä tälleen aio jättää. Ne tekee terminaattorikolmoset ja yhdistyy itsestään tilkkupeitoksi kaverin synttäreille. Kerrankin ajoissa liikkeellä. Synttärit marraskuussa.
Niin ja
Terhille kiitos huomionososituksesta. Oon laiska/saamaton/kiireinen enkä jatka. Luen mooonia, arvostan useimpia, kadehdin muutamia.
Geometrian ihmeitä
Mua on koko aamun naurattanut sähköpostiin tullut tarjous:
Neliskulmaiset pyöröpuikot -15%
Kiitos virkkuutorkkuukehuista. On se ihana minunkin mielestäni. Vähän voisi olla pehmeämpi ja kevyempi. Niinpä tässä olen jo katsellut perusvillavarantojani sillä ja tällä silmällä. Että yhtä massiivista ja kutiavaa ehkä tulossa. Joku kysyi käyttämistäni langoista: kotimaista 2-säikeistä lampaanvillaa, kukissa satunnaisia jämälankoja laidasta laitaan. Yhdistäminen ohuella Pirkka-langalla virkaten.
Mulla taitaa olla jossain viitteellinen ohje tuolle kukkapalalle, jos kuka sen haluaa. Mä nappasin sen jostain tanskalaisesta lehdestä, mutta niin kuin Solveig kommenteissaan totesi, on tainnut olla joskus Pirkassakin.
Ihmiset: olen tullut siihen tulokseen, että palojen virkkaus on The Hiekkalaatikonreunakäsityö.
Tuleva Seppo Taalasmaakin täytti jo kolme.
It's been a long time since I rock-and-rolled
Olo on kuin näkymättömyystaian keksijällä.
Mutta on mulla jotain.
Tällainen virkkuutorkkuu.
Monta killoo villailloo juuri parahiksi helteille.
Edit-täti lisää: Olen näköjään virkannut peittoa aika liekeissä
toukokuussa ja
kesäkuussa 2008. Sitten tuli joku anti-wiedervereinigungissimus ja yhdistely jäi ja jäi. Sitten meni hermo nurkissa pyörivään pussiin ja hiiiitaaaasti ne sitten liittyivät yhteen.
Piiiiitkästyttääää-ääää
Nyt alkaa täälläkin olla talvi- ja lumikiintiö jotakuinkin täynnä. Ilmasto sallisi vielä ehkä hetken paksut villatekeleet, mutta mieli on jo jossain muualla. Esimerkiksi eilen pohdin paluuta
suolakaivokselle.
Lapsikin on jotenkin puutunut jatkuvaan talveen. "Viihtyisi" sisällä. Mutta pakkohan se on joskus ulos raahata. Tehdään lumitöitä (sic) ja käydään katselemassa kuuden junat rautatiesillalla.
Kun et tiedä, mitä kutoa, kudo sukkia. Näitä on valmiita...
...puolikeskeneräisiä...
...ja langanpäättelyitä vaille valmiita. Sukat odottavat, että jaksaisin jonain päivänä kurottautua sohvan toisesta päädystä neulan. Ja kakkospikkuveli odottelee nappeja ja/tai napinläpilistan muutostöitä.
Some call it päiväpeite, I call it mun suosikkiompelustekele
Pitemmittä puheitta. Takki on valmis ja hyväksi todettu. Mähän tein tän tavallaan kahteen kertaan. Muistan käyttäneeni tätä joskus ennen joulua, kun emännöin niitä yksiä korealaisia... Sitten hermostuin villakanttinauhan mutkailuun ja puri koko pari-kolmemetrisen hässänderin tosta takkia kiertämästä. Ja siihen se olis sit varmaan jäänytkin ellei olis tullut kevät. Nyt on.
Kangas jotain Nansoa Tritexiltä (silloin kun ostin, oli vielä maa sula ja viiden aikaan illalla ihan valoisaa - eli syksyllä). Kaava sinnepäin yhdestä takista riipusteltu.
Mullon raitisilmamyrkytys. Koko viikonloppu ulkoiltu ipanan kanssa. Meiltä suoritus, kun emme kumpikaan (minä/ipana) ole ulkoilmaihmisten top notchia.
Hei ja lopuksi miehen otos eiliseltä puistoretkeltä:
Kaupunkivaris.
Että sellainen pikkuveli
PikkuveliLanka: Cascade 220Puikot: 4Muuta: ehdottoman kiva ohje, vähän pitkähkö tuli noilla mitoilla meidän natiaiselle, mutta toi korjaantunee. Mulla on jo toinen versio melkein valmis, tällä kertaa puuvillasta ja ilman kennoja ja kuvioraitoja; kun mun makuuni tossa on sit ehkä kuitenkin liikaa tapahtumia noin pieneen neuleeseen. Mut tää on tätä: en mä voi ostaa edes lompakkoa, jos siinä on joku niitti kun - well, too much happening. Ihanaa oli ihan vain suoraan ohjeesta lasketella menemään.
Casacade on ihanaa lankaa neuloa, ja värit on musta ihan munnäköiseni. Lapsihan haluaisi varmaan punaisen, jos kysyttäisiin. Se puikoilla oleva on vihreä. Mulla ei juurikaan ole punaista lankaa (ja sehän näkyy...).
I-cordnappilista on innostanut Superräpeltäjää napituskokeiluihin. Tosin nappien konsepti tuntuu olevan vielä vähän hakusessa: "Äiti miksi sinä ompelit nämä napit
kiinni?"
Päiväni /viikkoni/liki kuukauteni murmelina
Olen kadonnut päivien luuppiin. Eipä sieltä pääse pois kuin tietoisella päätöksellä. Life is what you make it. Eli täällä taas.
Mies tuijotti olohuoneen lattialla pari viikkoa lojunutta paperisilpuilla täytettyä hattua, ja totesi että haiskahtaa pahasti blogiarvonnalta. Sitäpä se.
Superräplääjän avustuksella arvoimme seuraavat nimet (arvonnasta on kuviakin, mutta sit hoksasin, että lapsi oli kotiasussaan eli t-paidassa ja pikkupöksyissä - niin perusasu, ettei sitä edes ajattele - joten iski pieni kuvasensuuri):
Sini
Amelie
Laittakaahan mulle yhteystietojanne, niin postin tuo postin tuo Pate teidän luo. (neuletiheysätgeemaili)
Outoja kassiuspuita Pyynikillä. Voi olla, että näistä jokin liittyy johonkin arvontalahjaan.
Kiitos kaikista ihanista blogivinkkauksista! Lupaan koota ne omaan posataukseensa. Lupaan.
Approved by Aulis
Vuonna 2005, toinen toista, ruotsalaisuuden päivän (eehhe-he) iltana mää neulebloggasin ekan kerran. Sillä tiellä ollaan - välillä sulavammin, välillä räpiköiden. Aina hieman huonolla omallatunnolla kun ei ehdi kommentteihin vastata tai kun ei ole talvella päivänvalon aikaan koskaan kotona niitä laadukkaita kuvia ottamassa. Ja sitten kun sitä tekee ännännettä sukkapariaan, niin ei koe mitenkään mielekkääksi siitä avautua. Mutta toisaalta tää on vaan edelleen kivaa.
Niin kivaa, että järkkään arpajaiset. Ihan vain omaksi ja teidän iloksi. Tehdään vaikka näin:
Jätä kommentti ja mielellään vinkki johonkin kivaan seuraamaasi näperrys/kirppis/ompelus/lifestyleblogiin, koti- tahi ulkomaiseen. Saa niitä linkkejä olla useampiakin. Ja voi vinkata neuleblogiinkin, toki.
Vastalahjaksi lupaan arpoa päräyttää jotain kivaa (omasta mielestäni ainakin).
Saako kolmiohuivin vaikutuksen alaisena blogata?
Keksin hyvän tavan tuhota varastoissa pyörineet paksuhkot villalanganjäänteet. Kauneus on katsojan silmissä, mutta on lämmin.
Lahjoitin tän työkaverille. Ihmisraasu on noin 175 cm pitkä ja painaa ehkä kolme kiloa, Ei ihme, että palelee.
Sitten kävin käsiksi epämääräiseen kasaan sukkalanganjämiä.
.
Näistä olisi ehkä lapselle saanut vielä sukkia. Ainakin varsia. Tai vaikka yhdistelemällä jotain. Mutta ei. Kolmiohuiviksi mars.
Arvaattekos jo, mihin suuntaan tää mania on johtamassa? Niinpä. Nyt on työn alla kolmiohuivi ihan korkkaamattomasta sukkalankakerästä. Seuraava askel? Marssiminen lankakauppaan?
Ja mihin ihminen tarvitsee enempää kuin yhden komiohuivin?
Onnea!
Hyvää nimipäivää, mun Visa! Tässä kuussa onkin jo hurviteltu, mutta ehkä illankähmässä vielä jossain viihteellä käydään. Ei kerrota Luottokunnalle...
Socks thät vesirocks
Niin alkaa vuosi kuin se päättyikin. Vesirokkoillen (KUINKA voi yks lastentauti kestää käytännöllisesti katsoen kolme viikkoa - yhdellä ja samalla itiöllä?!) ja sukkia mehustellen.
(Takapalli-lankaa, ihkupihku-kässypussukka joulupukilta)
Jouluksi lähetin kotipuoleen laatikollisen villasukkia. Oikeasti: kuusitoista paria. Postissakin virkailija päivitteli, että noinko paljon. Tuli vastaanottajiltakin vähän kuittailua, että enemmän sukkia kuin jalkoja. Ihme: onko ne kaikki muka yksijalkaisia? Ehkä sitä joulumieltä pitää sit ensi jouluna jakaa muuten kuin neulomalla Pohjois-Suomen vähävaraisille. Mut toisaalta, jos ne kaikki on invalideja...
Varmaan neljäs tai viides Baktus. Tällä kertaa omaan käyttöön. Tynn alpacaa. Mun mistälöytäisinruskeetavinonauhaa-takkiini. Siitä sit joskus jotain, kunhan valmistuu. Toiseen kertaan... Ompeluksiakin voi näemmä purkaa melkein alkutekijöihinsä ja takaisin.
Amurinsukat luontaisessa ympäristössään... Voi Lorna, kun tietäisit, mihin sun leissejäs käytetään!
Punaista joulua
Kovin on ruuhkaista kuusen alaoksilla. Ja pallot kimmeltelevät punaisina. Yhtä punaisina kuin lapsosen vesirokkokellukat.
Hyvää joulua!
Me and my monkey
Jotenkin tämäKIN juhlakausi tuli takavasemmalta ja lujaa. Olis pikkujouluja ja itsepäisysluhlia oli kertaa kaksi ja kohta on joulujuhlat. Tiistaina keksin, että villakangasta. Ja kyllä. Perjantaina oli setti valmis. Pik-ka-sen kapoista mallia (kun jätin saumanvarat pois enkä jaksanut vetoketjua askarrella). Kiltisti kuitenkin noi on pysyneet päällä - tosin housut on niin tiukat, ettei lapsi niitä taida itse pois saadakaan. Kaava Ottobre jotain 2007. Ruutupaita Tuttaa. Mä rrrrakastan ruutupaitoje pikupojilla.
Pienemmän apinamiehen kanssa sit myös leikittiin ruoalla.
Mun pitää vain oikeasti muistaa, että toi on vasta 2,5 vee. Ja mies. Minähän olen ollut askartelun suurmestari jo pienestä pitäen (nyt en enää niinkään). Taituruudestani kertokoon tämä: mua neljä vuotta vanhempi sisko ulkoisti kaikki saksileikkuut
aina mulle.
Kestävyyslaji
Monessakin mielessä kestävyyttä vaativaa touhua. Olin oikeastaan vähän yllättynyt, kuinka pitkään lapsi jaksoi helmihommissa. Jopa siiman ja ohutreikäisten helmien parissa. Kovasti kysyy myös kielen kestävyyttä...
"Määä (totisesti tämä lapsi on tamperelainen) teen ukillekin (ukki taas on savolainen). Ukki on kiva, se kyllä tykkää helmistä." Varppina.
Nyt kun on vähän treenattu, voidaan viikonloppuna aloittaa joulukorttitalkoot. Perunaleimasinta luvassa.
Totuuden nimissä on todettava, että helmihommatuokiomme päättyi Reino-tossujen ja helmien levittäytymiseen lapsen huoneen lattialle.
Ja päivän uhmis: lapsi harjoittelee joulujuhlaan laulua "Tässä EI OOOOOO vesimalja..." Eikä kello ollut vielä aamuseitsemääkään. *tää huokaisisi*
Ilmastotalkoot: hiilidioksidinieluja
Sain muinoin (2006? ennen lasta kuitenkin) joululahjaksi tee-se-itse-joululahjan: pussillisen nappeja, valmiiksi leikattuja kappaleita ja (tää on musta hienointa) jopa joka puuhun oman pienen hernepussukan pohjapainoksi. Pehmopuita. Olipas ihana vain ommella, mulle kun leikkaaminen on ompeluhommien epäinspiroivin vaihe.
Tänks!
Ohje on
Soft tree. Mieli alkoi kehitellä kaikenlaista samettiversiota koristenauhoin koristeltuna. Mutta kuka leikkais mulle?!
