Kolmas kerta toden sanoo

 ja voi sanoa että nyt mä tän osaan. Pussukan päällikankaana on Imatran tilkkupäiviltä keväällä ostettu FQ-kangas, sisällä vuosia marinoitunut pikkukukallinen ja keväällä hankitut pitsivetskarit. Päällisen ja vuorin välissä on bambuvanu (sisäpussukan osaan sitä en laittanut) jonka tikkasin suorilla ompeleilla pystyyn FQ-ruutujen välistä, tuli kiva ja pystyssä pysyvä. Tähän muuttaa kurssilla mukana kuljetettavat ompelutarvikkeet yksilokeroisesta pussukasta.

 

 

Vetoketjun päihin tein nappikukat ykkösen koukulla, isompi ei mahtunut napin rei´istä läpi.

Nappikukista löytyy ohjeita ainakin täältä.

Viime viikonloppuna hankitut Isoveli-langat on nyt sukkina, koot ovat 42 ja 43.
Oikeanpuoleisessa kuvassa on jo aikaisemmin valmistuneet mv-sukat kokoa 38-39 ja parit pienet lastensukat.

***************************************

Ja sitten ihan asian vierestä paitsi että tähän sitä varmaan itsekin sekaannun, diat kortille.
Aikaa säästyy kun ei tarvitse skannerin kanssa toimia vaan kuvaa lasittomat diat suoraan kameran kortille.
Mies on harrastanut luontokuvausta jotain 50 vuotta ja kuvia dioina oli erilaisissa säilytys- systeemeissä pitkälti yli 10.000. Olisipa siinä ollut skannaamista!

Kameran objektiivin päähän on tehty lisäjatke jossa "parveke" dialle, taaempana on valkoinen styrokspala josta salamavalo heijastaa valon dialle.

Kunhan mies saa omat maisemat - linnut - ym. ötökkänsä kuvattua kortille niin taidan antaa siihen jatkoksi omat vuosien takaiset tilkkudiani samaan käsittelyyn.

*************************************

Mukavaa marraskuun alkua ja kiitos kivoista kommenteistanne.

Kierrätystä ja muutakin kivaa

 Viikonloppuna oli jälleen perinteinen kierrätystapahtuma Kaapelitehtaalla,  Marijämätilkku-peittoni oli Työviksen osastolla seinää koristamassa. Ostoksia tein Kierrätyskeskukselta, pellava- ja silkkivillalankoja sekä trikoota ja marikangasta.

 Piirsin t-paidan kaavan vanhasta lempparipuserosta, trikootilkku oli sen verran pieni että hihoja jouduin jatkamaan. Nyt pitäisi vain langoittaa saumuri mustilla langoilla niin pääsisin jännäämään tuleeko puserosta sopiva.

 Kässämarttaystäväni Leena on laittanut myös ompelukoneensa hommiin ja tekeillä on ainakin kaksi tilkkupeittoa Marikankaista. 

Kässäillassa oli aiheena korjausompelu (jota myös tehtiin ja opeteltiinkin) ja mukana sai olla myös muita tekemisiä. Eräällä martalla oli työn alla vauvanpeitto johon tulee söpöjä nallenkuvia, ohje peittoon löytyy Dada´s Place-sivulta. On siellä paljon muutakin ihanaa. 

Itseltä on valmistunut (hitaasti) sukat, kaksisukkaakerralla-systeemillä (pyöröpuikko). Täytyy paljastaa että kärkikavennukset kyllä tein ihan vanhanaikaisesti sukkapuikoilla.
Tyyne-patalappu on ollut kauan kesken mutta nyt sain senkin valmiiksi. Ohje löytyy täältä.
Myssy kuulu sarjaan sytomyssy.

Sancha-koiruli kiittää ylimääräisistä rapsutuskäskyistä ja on onnellinen kuivista keleistä.

Mukavaa viikonalkua!

Näpertelyä

 

Tänään on tullut harrastettua näpertelyä ja tuloksena on silmukkamerkkejä, pääsivät nuo Elma-messuilta hankitut lankakerät vihdoinkin omiin hommiinsa. Taidan tehdä niistä myös korvikset.

Saaduista 3 erilaisesta ohuesta sukkalankajämästä tein sukat varpaista varteen tyylillä, puikot oli 2,5mm hiilikuidut ja koko omiin jalkoihin sopivat.

Tilkkukurssikin alkoi ja opettajalla oli kiva pussukkaohje johon tässä on kankaat leikattuina.

Ensi sunnuntaina se toivottavasti esiintyy pääkuvassa valmiina.

Mukavaa viikonalkua!

Joulukalenterit valmiina

Viime sunnuntain joulutoivotuksessa olleita lankoja on neulottu näihin joulukanlenterisukkiin joihin vinkkasinkin, ja sain myös ystävältäni vaalean vihreää lankaa kuvaamaan ns. herkkujätskiä. Päärynäjätski ei kylläkään ole ihan se paras mutta nougatlankaa kun ei ollut niin sitten sitä.

Muutenkin hiukan tein vähän sinnepäin noiden väritysten kanssa, joihinkin raitoihin tein raitojakin useammalta kerältä, esim. haavematkakohteeseen Havaijille ei valmista lankaa ollut.

Kiva näitä oli tikutella 2,5 mm hiilikuitupuikoilla, lankojakin on tallella vielä. 

Näistä tuli minulle uudet unisukat, saapaskäyttöön näitä ei laiteta.

 Kantapään tein toisin kuin ohjeessa ja loppusilmukoinnissa sain vääntää aivojani hommiin useamman kerran ennenkuin se onnistui.

 Jos haluat katsoa ohjeesta värimäärityksiä niin sukka A on punaisilla varpailla ja sukka B harmaankirjavilla.

Toivotan teille kaikille mukavia harrastushetkiä ja onnea uudelle vuodelle 2014.

Hyvää Joulua!

Oikein mukavaa jouluaikaa kaikille toivottelen tämän lankakopan kanssa.

Olen keräillyt tähän kaikenlaisia jämiä ja keriäkin ohuita sukkalankoja tarkoituksena neuloa itselleni lahjaksi yösukat tämän hauskan projektin ohjeilla.

Saas nähdä minkälaiset minun sukistani tulee.

Luulen että värejä pitää vielä keräillä lahjuksina tutuiltakin.

Monen joulun jälkeen uskaltauduin leipomaan torttuja näin että hillo on tuolla sakaroiden alla. Olen yleensä painanut sakarat peukalo valkoisena ensin tuohon pohjaan kiinni ja siihen päälle laittanut luumusoseen. Aika hyvin pysyivät tortut ojennuksessa noiden hammastikkujen avulla, vinkin nappasin blogista jonka nimeä en nyt kuitenkaan mistään löydä.

Koppakuvasta varmasti huomaa että mökillä on lunta, no, ehkä n. 10 cm ja vettä ripottelee.
Saas nähdä onko aatto ihan musta täällä Kiteen korkeudella.

Mukavaa joulujuhlaa lukijoilleni ja kiitos kommenteistanne.

LuKSusmatkailua ym!

Viikko alkoi luKSusmatkalla Tallinnaan.  Oma matkaseuralaiseni sairastui ja Kristiina lähti pikavaroituksella seurakseni päiväristeilylle.  Aikaa oli vain niukat 5 tuntia eli ihan liian vähän käydä kaikissa paikoissa joihin olisi ollut kiva mennä oman oppaan kanssa jolla on tiedot kaikista lankahurmiopaikoista Tallinnassa.  Ensivuoden puolella maissaoloaika päiväristeilyllä onneksi pitenee.  Kristiinalta löytyy osoitetiedot Tallinnan lankapaikoista omasta blogistaan, käykääpä kurkistamassa.

Matkaneuleena minulla oli tietenkin sukat ja tarkoituksena selättää tapa tehdä ne varpaista varteen pyöröpuikolla. Tällä kertaa en onneksi neulonut niitä yhteen vaikka sekin melkein tapahtui. Homma eteni sutjakkaasti tuonne jalkapöydän lisäyksiin asti ennen maihinnousua kotisatamassa. Mutinoita kuulin seuralaiseltani pari kertaa siitä että lanka on ihan liian hieno sukkiin (sopis paremmin myssyyn kun on täyttä villaa ja kaapelikierteistä ja paksua) ja puikkoni kaapeli liian jäykkä ja pahasti kierteellä. Totta tyttö tuumasi ja ihan sekunnin harkinnan jälkeen kotona sitten purin tekeleet, eikä harmittanut yhtään. Ennenkuin uusia aloitan lämmitän puikon kaapelin kuumassa vedessä ja vetelen sen suoraksi sekä etsin ihan virallista sukkalankaa puikolle.

Ostokseni olivat maltilliset, mahtuivat hyvin tilkkulaukkuuni kutimeni ja karkkituliaisten kanssa.

Alkuperäiselle seuralaiselleni toin laukkuihin tarvikkeita, vetoketjuja ja hihnalukkoja ja lahjana sormustimen. Loput tärkeät ostokset olivatkin sitten minulle. Nuo harmaat sormikkaat tuossa etualalla ovat nyt sitten ne ihmehanskat joita tarvitaan kun tikataan koneella tilkkutöitä. Kunhan joku päivä pääsen niitä kokeilemaan niin kerron mikä oli näppituntuma tikkaushommassa ;D.

Norokerä on Wool&Woolist-kaupasta, hiilikuitusukkikset Lian&Löng-kaupasta ja loput Karnaluksista.

 Tiistaina oli kässämarttojen tapaaminen tölkkinipsujen merkeissä. Ihan vieriopastusta sai jokainen yli 20 kurssitettavasta ja silti onnistuin tekemään innoissani kummankin aloituksen väärin vaikka kuinka luin ja tiirailin ohjetta, opettaja vain lohdutti ettei se niin haittaa, tulee uusia tyylejä.

 Keskiviikkona päivällä olin Ogelissa tilkkukurssilla ja koko aika meni harsiessani peiton pintaa, vanua ja taustakangasta yhteen.  Sitten onkin edessä tikkausurakka, aion-meinaan-ehkä-tikkaan keskiosan eli nuo kolmio-ruudut käsin ja ulkoreunat sitten koneella. En edes kuvittele saavani yli kaksimetriä pitkää ja leveää peittoa mitenkään rullattuna mahtumaan koneeni koloon ja sitten vielä jotenkin järkevästi sitä siinä liikuttelemaan.

Tässä peitossa on hyvin vähän uusia kankaita, etupäässä nuo reunan kankaat ja puuvilla-polyesterivanu, taustakangas on vanha lakana jota olin kaventanutkin ennen käyttöönottoa n. puolimetriä ja jostain kumman syystä löysin sen vielä ihan ehjänä tilkkukankaitteni joukosta ja ompelin sitten takaisin paikoilleen kutistamisen jälkeen.  

 

 Keskiviikkoiltana oli sitten oman marttayhdistykseni tapaaminen jossa valmistimme porukalla tonttuja myyjäisiin. En tiedä mistä johtui mutta nuo tonttujen päät (ohjaajamartta oli tehnyt ne etukäteen) olivat niin hauskan näköisiä pöydällä että sain ihan nauruhepulin niitä katsoessani.  Ison porukan saimmekin valmiiksi illan lopuksi. Tuo millä on sininen helmi otsallaan on minun kokoamani taikuritonttu. Pituutta näillä on n. 16-17 cm.

Jotta näprääminen ei loppuisi niin sain ystävältäni lahjaksi ihanan puuvillakangas-värimallikirjan, kankaita on varmaan yli sata tässä värisuorassa. Näissä jokaisessa on liimattuna paperireunus joka näkyy hiukan tuossa vasemmalla ja ne pitää sitten poistaa kaikista jotta kankaat saisi joskus ommeltaviksikin. Hamsteri mikä hamsteri - myönnän olevani.

Tänään pesin aarrearkkuni-ompeluhuoneeni ikkunan ja samalla sitten järjestelin kankaitakin ja muita tilpehöörejä. Kaksi isoa I...n sinistä kassia sai sisuksiina kankaita, nauhoja, lankoja ja pikkusälää jotka lahjoitin erään koulun open mukana menemään heidän kässäopelle. 

Kiitos kommenteistanne edelliseen ja mukavaa uutta viikkoa!

Beatles-kukkaro!

 Kässämartoissa askarreltiin keskiviikkona napsautuskukkaroita, minulla oli mukana mustavalkoista Beatles-kangasta (Wexleriltä Lahdesta) josta ompelin ensimmäisen ja tuo toinen valmistui sitten perjantaina. Mustavalkoisen lahjoitin Kristiinalle jolta reilu vuosi sitten sain lahjaksi Elvis-laukun.

Teko-ohjeita voi kurkkia täältä.

Minun Sukkasadon Hillokellariin neulomani sato on tässä, kaikkiaan 13 paria aikuisten sukkia. Eipä nuo langat paljoa hävinneet alkuperäisestä määrästä kun sain lahjuksina lankoja joita sitten käytinkin näihin. Kiitos Marle lankalahjuksesta.
Edellisen postauksen sukankutomiseen pyöröllä kaksi yhtäaikaa aion ottaa aikalisän eli yritän opetella tekniikan vaikka ensialkuun hankalalta tuntuikin. Täytyy varmaan jossakin seuraavassa neuleillassa laittaa itsensä taitavamman viereen ja matkia.

 

Marraskuu on jo niin pimeää aikaa että nyt voi varmaan jo alkaa harrastamaan torttujen paistoa, tällaisten omenaisten ainakin.

Mukavaa viikonalkua!

Sekaisin puikossa!

 Käväsin Kiisseli2'n luona kakkukahvilla ja aloittelin siellä sitten hyvässä Sukkasatoseurassa elämäni ensimmäistä kertaa sukkia metrin pyöröllä tarkoituksena neuloa ne yhtäaikaa. No eihän siitä mitään tullut kuten ensimmäisestä kuvasta vasemmalla huomaa, yhden kerroksen sain ensin ihan oikein hoidettua mutta seuraavalla kävikin niin että samalla langalla siirryin hyvin sujuvasti siihen seuraavaan sukkaan. Voihan vihne! Kiltisti purin ja jupisin, neuloin pari kerrosta alkua ja kaivoin mukana olleet sukkispuikot esille ja siirsin alut niille. Johan alkoi sujumaan neulominen.

Tässä alla on valmiit putkisukat (ei kantapäätä) jotka neuloin saman kerän eri päistä.

(Hauskasti väri muuttuu päivän- ja lampunvalossa.)

Silmukoita oli 56 ja puikot 2,5mm bambut.

Tämän sukkaparin aloitin varpaista koska lankaa oli vähän, kokoa riittää 39-40 jalkaan.

Päättelin sukat Sukkasadon Hillokellaria varten mutta varsiin saattaa tulla myöhemmin lisää pituutta kun lankojen lahjoittajalta kuulemma löytyi vielä lisää samaisia lankoja.

Kiitos kommenteista edelliseen ja toivottavasti vähän kuivempaa tulevaa viikkoa!
(Koiruli ei tykkää pesuhommista kolme kertaa päivässä, ei edes tassujen.)

Neulikset valmiina!

Neulatyynyt ovat nyt valmiina, yksi niistä muutti jo muualle ja muut lähtevät lahjalaatikkoon odottamaan uutta kotia ja neuloja .

 Sukkasadon Hillokellariin olen myös säilönyt satoa, vasemmanpuoleiset 15.9. ja nuo 

suffelisukat tänään. Sieltä muuten löytyy ihania sukkia kanssaneulojilta, käykääs katsomassa.

Nämä taitavat olla tämän syksyn viimeiset kantsuni, jos viikolla olisi ollut kunnon sateita niin painoa olisi ollut varmaankin kilo, nyt nämä kevyinä käppänöinä painoivat vain 724 grammaa.

Osan pistin pannulla käynnin jälkeen pakkaseen ja osasta tein sienipiirakan ja hyvää oli.

Mukavaa syksyistä viikkoa!

Pino tilkkuruutuja!

Joskus keväällä ompelin näitä tilkkuruutuja innoissani ja sainkin ne valmiiksi. Nyt vain pitäisi jostain keksiä järkevä yhdistämisohje niille.

Tässä äskeinen pino silitettynä, näitä on 254 kpl ja kokoa on n. 11,6 cm kanttiinsa. 

Värit ovat mökkimäiset, punaista-sinistä ja valkoista,  hyvin vähän muita värejä häiritsemässä.

Seuraavaksi pitäisi varmaankin löytää ohjelma jossa voisi helposti suunnitella jonkinlaisen asettelun näille peittoa varten. Mikähän siinä on että näitä peittoja tekee aina lisää vaikka entisiäkin on valmiina ja keskeneräisinä peittoina ja blokkeina kaapin kätköissä.?

No, ei ainakaan tule tekemisen puutetta ;D

Taidankin ottaa nämä mukaan tilkkukurssille, sieltä varmaan tulee monia hyviä ehdotuksia 

näiden käyttöön.

Sukkasadon Hillokellariin sain valmiiksi ensimmäisen sekahilloni eli sukat rikotut jyvät/siemenet mallilla. Koko 38-39, silmukoita 48 ja puikot 2,5 mm. Lankana ikivanhaa Rondo Marimbaa ja uutta Dropsin Fabelia. Käykääs katsomassa mitä kanssaneulojatkin ovat saaneet aikaiseksi.

Mukavaa viikonalkua!

Aina ei voi onnistua!

Piti olla ihania mansikkakuvia,  kuva suloisesta pikkiriikkisestä sisiliskosta ja monta kuvaa Puhoksen perinnepäiviltä, ei oo kun mämmäsin kuvat jäämään stadiin kotikoneelle. Vielä on oppimista että osaisi ottaa kuvat tikulle ja tuoda ne tähän läppäriin maalle jolla olen oppinut niitä muokkailemaan.

No, saattaapi olla että syksyllä on sitten yksi vähän kesäisempi postaus harmauden keskellä.

Kaupunkikodissa lähdin käymään perussiivouksen merkeissä. Koko talvikauden kestänyt remonttirupeama putkien pinnoituksen ja sen jälkeisen pintavetojen ja kylppärirempan (+ uudet sähköt ym. antennit) jälkeen oli tarpeellista saada nurkat siisteiksi ennenkuin syksyllä kantaa puhtaat matot lattioille. Pölyillä oli hyvää aikaa itsekseen laskeutua lattiatasoon  useamman viikon ajan ennen puhdistusvimmaisen naisen kotikäyntiä. Siivouksesta selvisin onneksi nopsasti koska kotikaan ei ole liioilla neliöillä pilattu, miehelle jätin kyllä kirjahyllyjen imuroinnin ihan suosiolla hoidettavaksi.

 

Stockan alennusmyynnissä piti tietenkin käydä, mitään muuta tarpeellista en ostanut kuin pienen lukukausikalenterin ja kävin kahvilla ja jädellä juhlistamassa prinssin syntymää Englannin hoviin.

Kaupunkikäyntiin mahtui myös mukava vierailu Jätkäsaareen muuttaneen neuleystävän uuteen kotiin.

 

Keskiviikkona huristelin junalla sitten takaisin mökkimaisemiin ja tais se kesäkin tulla mukana kun ilmat ovat lämmenneet huomattavasti. Ulkoruokailua pihalla on vihdoinkin voinut harrastaa.

Ja sitten minä retkahdin, lankoja en ole ostanut naismuistiin (paitsi Perinnepäiviltä kaksi vyyhtiä Kainuunharmasta neulakintaita varten) mutta paikalliselta Tokmannilta alesta piti ostaa kolme Sädekerää ja kaksi Pikkusiskokerää. Näillä on kavereita Hesan kodissa odottamassa.

Kirja löytyi kirpparilta eurolla.

 

Kässärintamalla on ollut hiljaista, sukkia miestenkokoja on valmistunut kolme paria, siniset on Novitan Polkua ja jotain muuta ohutta sukkalankaa varpaista varteen ja harmaa-punaiset Novitan Woolia.

 

Viime viikonloppuna oli täällä kuulemma sadellut ja kanttarellit ja tatit vihdoinkin nousseet jonkin kokoisiksi. Hyvää soossia sain aikaiseksi. Vadelmat jo melkein tippuvat pensaista.

Kanttarellipaikkani on lähellä pientä lampea ja keskeltä metsää polun varresta löysin tämän.

Miehen kanssa tuumailtiin että saattaa olla sorsan koska niitä uiskentelee lammella siellä pesivien joutsenten kanssa.

Mukavia sienestys- ja marjastuspäiviä kaikille!

Kesä, kesä ja mansikat!

Kesä on silloin kun ahomansikat ovat kypsiä, päivänkakkarat ja sinikellot kukkivat. Toistakin mieltä saat olla ;). Vielä kivempaa olis jos digiboxi ei olis sanonut sopimustaan ukkosen kera irti, nyt se on paikallisessa huoltofirmassa syynättävänä ja ensi viikolla ehkä tiedetään korjataanko vai pitääkö hankkia uusi tallentava vempain. Onnistuukohan tallenteiden siirto entisestä, kas siinäpä kysymys!

 Jotain olen neulonut parin viikon aikana, pipot ovat woolia ja vauva-lapsikokoa, sukista suurimmat mahtuvat 39-40 jalkaan, lilat sukat on jalostuneet kahdesta ohuesta pätkärääkäkystä langasta. Kummankin, lilan ja harmaamustan olen saanut ystäviltä lahjuksina, kiitoksia, keskenään niistä tuli ihan kelpo sukat ja pipoa vielä neulon samoista jämistä.

 Salaperäinen pihapupumme käy päivittäin aterioimassa voikukan ja ratamon lehtiä, syömisistään johtuen olen edelleenkin sitä mieltä että se on metsäjänis vaikka sille rusakon pukuakin on soviteltu.

Kaupunkimatot on pesty ja kuiviksi saatu vaikka välillä ukkosilmat pistivät juoksemaan ja peittämään mattoja.  Ystäviemme (matonpesu)mökillä oli näin ihana kerrottu petunia ihan läkähdyksiin asti kukassa joten laitoin sen lukijoittenkin ihasteltavaksi.

Tässä olisi sitten seuraava projekti tehtäväksi, kaikista on saumat ja hulpiot poistettu ja nyt pitäisi sitten ommella ne ympyröiksi tiheällä kolmenpiston siksakilla.  Melkein kaikki on puuvillaa joten repiminen menee sukkelaan, tarvitsee vain nipsaista saksilla sauman yli.

Lämmintä, ei niin helteistä heinäkuuta toivotellen LeaP.

Lahjuksia!

Sain aivan ihanan lahjuksen kotitalon naapurilta, ihanat peltipurkit ja paljon vanhoja nappeja (kaikki ei ole tässä), puuvillalankaa ja sukkien parsintalankaa, kultasilmäisiä neuloja ja karhunlankoja.  Neulatyynyt, joista pieni samettinen on täynnä hienoa hiekkaa, ovat käsinkoristellut. 

Olenkin ollut ilman neulanteroittajaa ja nyt minulla on sellainen.

 

Olen edelleenkin juuttuneena Jämäkuuhun mutta sain sentään valmiiksi ensimmäisen ikinä tekemäni lautanauhavyön johon sain oppia kässämarttojen kurssilla.  Pituutta nauhalla on n. 1,70 cm.
Kullerot kukkivat mökin päädyssä ja nauha on sidottu sähkötolpan pystyssäpitovaijeriin (vaimikäseonnimeltään).

Mökkimatkan jämälangoista tein tossut virkkaamalla ja tarinaa on täällä.



Viikon viileinä päivinä valmistui nämä jämätyöt joista voit lukea tästä.

Mukavaa ja lämpimämpää viikkoa toivoen Lea P.