olisinkohan 3-4 vuotias tässä isäni ottamassa valokuvassa jossa ompelen ensimmäistä kertaa. Tuosta tilkusta löytyy myös dna-näytteeni ja itku on saattanut olla suuriääninen.
Tässä alemmassa kuvassa tuo samainen äitini säästämä tilkku on hiukan isommissa sormissa. Kangas on pistelty kaksinkertaisella puuvillaompelulangalla ristiin-rastiin. Tämän jälkeen on tullut tehtyä kaikenlaista niin neulalla kuin puikoillakin joista nappasin blogini nimen.Tätä blogin aloittamista on mietitty vuosia ja vihdoin sain sen aikaiseksi. Koskaan en ole pitänyt päiväkirjaa, mutta sitten sain itseni puhuttua ympäri, voisin arkistoida tänne kaiken valmiin, keskeneräisen ja haaveet joskus tehtävistä projekteista. Vielä on paljon kuvamateriaalia skannattava ja käsiteltävä sitä varten.
Tervetuloa lukemaan kuulumisiani ja kiitos mukaville kanssaneulojille ja -tilkkuilijoille jotka tuuppasivat minuun vauhtia tämän aloittamiseen. Kiitokset myös tyttärelleni joka toimi mikrotukihenkilönäni opetellessani kuvien käsittelyä ja tallentamista sekä tämän blogin rakentamista.
