Jakkara tai kaksi

Lueskelin tässä yhtenä päivänä sisustuslehteä, jossa oli kauniilla kankaalla verhoiltu, leveä jakkara ja siinä valkoiset jalat. Sehän piti sitten eilen kerhossa toteuttaa minikoossa. Tein jakkaroita sitten heti neljä kappaletta eikä vieläkään tunnu, että olisi tarpeeksi. Jakkaran istuinosan leikkasin kirjankannesta, pehmusteen liimasin vanulapusta ja jalat varrastikuista.
Kyllähän näihin taas hupeni suuri määrä retrotilkkujani. ;)

Peppi tahtoi pölyistä pyyhittyyn ja raikastuneeseen kotiinsa heti pari jakkaraa. Suloinen virkattu ankka on Mirelin käsialaa.

22.12.

Kaksi yötä jouluun on ja Peppiä jännittää jo ihan kamalasti. Armin kalenteripaketista ilmestyi pieni säkki, jonka sisältö mietityttää Peppiä. Pipareitakin on leivottu ja joulumatto levitetty lattiaan. Peppi lainasi tonttulakkia leijonapojalta, saisikohan se oman lahjaksi? Kiitos matosta Annalle!

17.12.

Vielä yksi päivä ja sitten alkaa loma! Lomalla aion askarrella kyllä, mutta nyt on kaikki nukkekotiaskartelutarvikkeet pakattu laatikkoon ja vaatehuoneeseen piiloon, sillä joulu on saatava myös isoon kotiin. Onneksi voi paketeista ottaa esille näitä suloisia lahjoja, toisten tekemiä aarteita. Mollamaijan on tehnyt Armi ja se pääsi Pepin sängylle pötköttämään. 

9.12.

Katsohan, mitä Peppi on saanut! Taas valitan huonoa kuvaa. Nyt piti valita sumea Peppi tai sumea taulu. Valitsin vähemmän sumean taulun ja sumean Pepin. Taalainmaaheppataulun on pistellyt Armi. Ai, kun tykkään. Ja Peppi se vasta tykkääkin, mahdottomasti, hopsula hei.

Pepin marraskuuta

Tällaisina päivinä olo voi olla vähän haikea, jos oma iskä on jossain kaukana. Peppi ei murehdi, se ottaa omenan kulhosta ja patongin omenakulhon takaa ja syö vähän. Ja jos kurkkua vielä kuristaa niin aina voi istua sohvalle ja rutistaa hetken tyynyä sylissään.

Huomaatkos Pepin uuden olohuoneen pöydän? Se on vanhaa Lundbyä ja nurkassa on kaappikin samaa sarjaa. Tahtoisin myös keittiöön pari pyöreää, puista pöytää. Nuo Jean-kalusteet ovat ihania, mutta hiukan liian pieniä Pepin mitoille.

Löytökoira

Jos on viikon ajatellut hirveän suuria ajatuksia niin viikonloppu on hyvä aloittaa miettimällä ihan vaan pikkuisia asioita.

Peppi löysi juuri sopivasti suttuisen koiran kotioveltaan vinkumasta ja pääsin kuvaamaan Pepin ja koiran kylpyhetkeä. Herra Tassuvainen on kiltti kaveri, mutta tassuissa asuu ikilika - sepä ei huoletonta Peppiä haittaa.

Hyvä koira, nyt pestään sinusta kirput ja korput pois!

Hei, heiii, stop! PLUMPS!

Joo, nyt olet kyllä hieno ja haiset niin hyvältä!

Peppi on tullut kotiin!

Tervetuloa, Peppi Vappu Josefiina Katajanmarja Pitkätossu! Täällä on kaikki valmiina sinua varten.

Pikkusisko jäi vilkuttamaan, kun Peppi Vappu lähti. Nyt ollaan jo perillä uudessa kodissa.

No, mitäs täällä on tapahtunut? Siivotaan hetken päästä. Ihan kohta.

Kädet pitää pestä ensimmäisenä, kun tullaan kotiin.

Jotain voisi kyllä syödäkin.

Paistan vähän lisää lättyjä. 

Ihan pistää tanssijalka vispaamaan, on täällä niin ihanaa!

Peppi osaa soittaa kitaraa, ihan oikeasti. "Sula hopsula hopsula..."

Hihhiiihhh!

"Mä hetken tässä huilaan."

Maailman rohkein tyttö uskaltaa olla ihan lähellä hiirtä. "Ota pannaria, hiiri Pullero."

"Oisko täällä mitään hyvää?"

"Mä syön nyt näitä. Nähdään taas!"

Kiitos Elina <3 Peppi on mainio, suloinen ja iloinen, juuri toivotunlainen.

Niin, Pepin röttelöhän syntyi alussa lasten leikkitaloksi muovisine kalusteineen. Olen kuitenkin tykästynyt tähän värikkääseen projektiin niin kovasti, että halusin taloon muovisen Pepin sijaan ihan "oikean" tytön. Onneksi on taitavia kavereita! Pepin villatakki ja sukat ovat Raijan käsialaa.

Ystävänpäivää Pepin röttelössä

Kuvissa vilahtelee ystävänpäivävaihdosta saatuja suloisuuksia Armilta ja Saijalta. Kiitos! <3

Lätyt on itse Fimosta taputeltuja. Niitä on Peppi ystävineen syönyt jo viikkokaupalla ennen ystävänpäivääkin. Näissä juhlissa leikittiin "Ei saa koskettaa lattiaa" -leikkiä. Ovettomassa talossa on vasta yksi valeovi, vielä viisi pitäisi askarrella, mutta eikö vaan sovikin tuo Armilta saatu kranssi Pepin tapettiin?

Koko talo, osa 3: Pepin röttelö

Niin, niin, röttelö tämä on eikä Huvikumpu, sillä tällä ei ole mitään tekemistä sen Pepin elokuva-talon kanssa. Värien kanssa ei ole pihtailtu ja lisää on tulossa pikkuesineistön muodossa. Talohan on kovasti keskeneräinen, mutta nappasin tänään muutaman kuvan samalla, kun siirsin talon oikealle paikalleen tyttären huoneeseen. Tämän talon kanssa ei ole käytetty jiiriä, ei mittanauhaa eikä värisilmää, vaan "antaa mennä" -meininkiä. Keittiössä ja olohuoneessa on alkuperäiset tapetit, muut pinnat on maalattu tai tapetoitu. Lattiat on tehty Bilteman sytyketikuista. Kalusteet ovat pääosin muovisia, hiukan Lundbyn vanhoja ja muutama omatekoinenkin mukaan mahtuu. Tällä talolla on lupa leikkiä. Eikun heikun keikun!

Pepin melko alkeellisessa kylpyhuoneessa vesi juoksee mehupillisuihkusta
 

Kaikki on vinksin vonksin.

Pepillä on ikuinen herkkuhetki. Keittiöstä tuli vahingossa hiukan tupamainen, hyvä niin

Kalustotuunausta

Löysin Huuto.netistä pari Lundby-kalustesettiä, joissa oli enemmän tai vähemmän hyväkuntoista tavaraa.

Pepin keittiöön tarvittiin oranssi tiskiallas ja Henkireikään sininen, joten vaihdoin huonokuntoisesta, sinisestä allastasosta pöytälevyn oranssiin ja toisinpäin, sillä Pepillä ei ole niin nuukaa tavaroiden kunnon kanssa. Oli muuten aika tiukkaan liimattu tuo oranssi mööpeli. Vanhat Lundbyt ovat kyllä loistavaa laatua! Onnistuin tietenkin lommottamaan siistin tiskipöydän kannen sitä irti kangotessani. Sinisestä kaapistosta puuttuu toinen ovi, joten sellainen täytyy vielä ähertää.

Pakkausten mukana tuli myös vanha hella, josta saadaan maalaamalla upea ja toimiva peli!

 

Olin jo aikaisemmin hankkinut ystävältäni Henkireikään vessakaluston, jonka wc-istuin oli haljennut. Huutis-ostoksen mukana tuli myös ehjä pytty, josta puuttui taustaseinä. Vanha pönttö siis irrotettiin  ja uusi liimattiin tilalle. Taas osasin halkaista puisen taustan, hyvä, hyvä, olen oikein tyytyväinen ja yritän olla varovaisempi ja vähän malttamattomampi!

 

Allaskin löytyi vessaan, mutta siitä puuttuu jalka. Liimasin altaan suoraan seinään kiinni ja näperrän pilleistä siihen vain putket alapuolelle.

 

Paketteihin kuului myös jokunen huonekalu, jotka kuvaan, kun kameran akku on lataantunut. Vanhat Lundby-kalusteet ovat niin hienoja! Niin hienoja!

 

Nyt menen syömään omenapannaria ja toivon teille aikaa askarrella nukkekotijuttuja ja aurinkoista

viikonloppua sekä syyslomaa niille, jotka sellaisen saavat!

Peppi keittiössään

Peppi Pitkätossu tarjosi tovereilleen aamupalaa, sillä iltamyöhällä oli keittiöön ilmestynyt pöytä, tuolit ja ruokakaappi sekä suloinen sinipilkullinen astiasto. Poikani muovaili Fimosta ison kakun.

Pepin keittiössä ei uusinta tekniikkaa ole, joten mietiskelen puuhellan rakentamista, hmm. Sitä sietääkin miettiä, hmmm, hmm.

Mallailua ja maalailua

Peppi on ahertanut Röttelönsä kimpussa. Hän on valinnut seiniin tapetteja kaikissa lempiväreissään ja maalannut lattiat seiniin sopiviksi. Luulen, ettei yksikään maalipurnukka jää tässä rempassa avaamatta.

 

 

Myös kalusteita on hiukan soviteltu paikoilleen, posti on tuomassa niitä lisää. Onnistuin kuin onnistuinkin löytämään edullisia Jean-kalusteita.

Keittiöön askartelin muutaman värikkään purkin jättikokoisista Hama-helmistä, origami- ja Tigerin papereista ja nastoista. Ohje on täältä, kiitos! Alkuperäinen vinkki on sitten taas täältä, kiitokset sinnekin! Kuviolliset, värikkäät askartelupaperit ovat intohimoni ja tämä askarteluidea oli siksi todella mieluisa.

Hyllyllä oleva kahvipannu on ollut kotonani aina, se on aarteeni! Muistaakohan sisko, veli tai äiti mistä se on peräisin? Sininen kattila löytyi kirpputorilta viikonloppuna.

Annalta tilasin yhden täkin ja sain kaksi. Nämä peitot ovat niin suloisia ja aidon tuntuisia, että tekisi mieli nielaista kutistuspilleri ja käpertyä peiton alle nukkumaan. Ja nuo kankaat, oioioi! Kiitos toisenkin kerran!! Peiton reunaa kiertää rautalanka, joten peiton voi muovailla haluamaansa asentoon. Samassa kirjekuoressa oli myös kirjallisuutta, johon palaan, kun paperiaskartelusormet innostuvat. Kuva on perjantailta, jolloin syystuuli puhalsi myrskyn lailla ja Peppi kömpi Tossavaisen kanssa iltapäiväunille. Olen vähän kahden vaiheilla, maalatako tuo makuukammarin lattia valkoiseksi vai saako jäädä tuollaiseksi.

 

Tämä on eri kivaa! Peppi Pitkätossu on niin rento tyyppi, että koko Röttelö-projekti on leikkisä ja lystikäs ja värikäs, eh, sanoinko sen jo? VÄRIKÄS!

 

"Pitäisikö tässä olla ovi", miettii Peppi.

 

Sohva ja Tossavaisen sänky

Eilen oli nukkiskerhossa "teemitälystäät-ilta" ja minä tein sen, mitä olen muutamana iltana kotona meinannut, mutta Nukkumatti on vienyt mennessään ja askarteluvärkit ovat jääneet niille sijoilleen.

Henkireiän olohuoneeseen syntyi sohva, versio 2. Se ensimmäinen on niin hirveän ruma, että sen voi unohtaa. Käsinojat revin ykkösversiosta tähän, joten mitat jäivät hiukan kapeiksi. Olisin halunnut tehdä käsinojat tuosta samasta kankaasta, mutta se ei riittänyt. Jalat maalataan ruskeiksi myös, jos jaksetaan. Sohva on tehty vaahtomuovista, leipäpakkauksen puulevystä, verhoilukankaasta ja jalkoina on puuhelmet. Taustalla näkyvä nojatuoli on omatekoinen myös, samoin jalkalamppu.

Pepin röttelöön tekaisin Herra Tossavaiselle pienen sängyn jäätelötikuista, balsasta, puuhelmistä ja Tiimarin puisesta talokuviosta. Peitto puuttuu. Ajatus Jean-kalusteista alkaa karisemaan, kun Tori ja Huuto.net -tarjoukseni ovat menneet puihin. Itse tekemällä saa halvalla, mutta ei niin leikinkestävää.

 

Röttelön keittiön lattia on kuvaamisen jälkeen maalattu räikeän oranssiksi. Remontti on siis hyvässä vaiheessa.