Kaikki pois

No niin, hoidetaanpas talven käsityöt alta pois kerralla.

Joululahjoiksi syntyi kaksi satsia Stephen Westin Windschief pipo-kauluri -settiä. Kuvassa oikeassa yläkulmassa on ruskea pienemmän pojan setti. Vanhemmalle pojalle tein mustan. Molemmat setit on tehty Cascade 220:sta, joka on kyllä ihan loistava lanka. Neuleiden käyttö: vähäinen. Minä olen käyttänyt ruskeaa kauluria ja erittäin hyväksi havainnut. Pojat eivät jostain syystä ole niihin koskeneet. Pipo on kuulemma liian ohut, kauluri nähtävästi liian paksu verrattuna kankaisiin Buffiin. Mutta tekijä itse tykkää.

Virkattu isoäidinneliöpeitto syntyi mannerten välisenä yhteistyönä Knitternutterin Lotan kanssa yhteisen ystävämme 50-vuotislahjaksi. Homma sujui kuin rasvattu: ehdotin peiton tekoa syksyllä. Lotalla olikin jemmassa vino pino tilkkuja noin 7-veljeksen paksuisesta langasta vain odottamassa inspiraatiota. Totesimme niiden olevan sopivan värisiä juhlakalun mieltymyksiä ajatellen. Vakoilin tilkkujen värisävyjä ja kerrosten määrää Raverlyssä ja ryhdyin tekemään tilkkuja minäkin. Joulun alla sain paketin Amerikasta ja totesin omien tilkkujeni olevan hiukan pienempiä kuin Lotan tilkut. Sommittelin Lotan tilkut keskelle, tein pari riviä keskitilkkujen kokoisia tilkkuja itse lisää ja virkkasin aiemmin tekemiini tilkkuihin kuhunkin kerroksen lisää (joulun välipäivät menivät siivillä). Ne sijoitin peiton reunakerrokseksi. Ainoana johtolankana pidin punaista väriä: keskitilkuissa ei ole punaista lainkaan, vain reunalla olevissa tilkuissa. Valmiin peiton koko on n. 80cm X 130 cm. Peitto luovutettiin tammikuun puolessa välissä. Käyttö: olen kuullut, että siitä tykkää sekä lahjan saaja että ihanainen mäyräkoiraneito Viivi.

Vasemmassa alakulmassa on helmikuun juhlakalun tämän vuotinen syntymäpäivälahja: Annikaisen Siiri-sukat Nallesta. Ohjetta muutin sen verran, että loin vain 48 silmukkaa 64 sijaan ja käytin puikkoja 3. Sukat sopivat ja värisävy miellytti saajaa. Käyttö: olivat tarpeen ainakin itse synttärikemuissa koko päivän ulkoilun jälkeen.

Kuvassa keskellä oleva oranssi pipo on miehelle joululahjaksi aiottu tekele omasta päästä. Taisin ennen joulua uhkailla miestä oranssilla pipolla ja päätinkin sitten toteuttaa uhkaukseni. Lankana Cascade 220. Puukuviot otin Melanie Falickin Handknit holidays -kirjan pussukasta. Kavennukset tein omasta päästä ja kyllä näkyy. En ole tyytyväinen, mutta silti käyttö: runsas.

Ja sitten päästäänkin jo YP:hen eli ystävänpäivään. YP:n jälkeisenä ensimmäisenä tiistaina nuorempi poika inspiroitui pilalle menneestä kääretorttulevystä (leivinjauhe loppui kesken, ei oikein kohonnut), sulatteli mustikat, vatkasi kerman ja vaati suklaakuorrutetta päälle. Syntyi aika mielenkiintoinen kakku. Makuyhdistelmä suoraan 8-vuotiaan käsikirjasta. Mutta mun tarttee sanoa, että mustikat suklaapohjaisen kakun ja suklaakuorrutteen kanssa oli mielenkiintoinen eikä ollenkaan ikävä tuttavuus. Käyttö: syöty loppuun.

Tässä on sitten uusin lempparini tentenknitsin 5th Avenue Infinity Scarf. Lankana Malabrigon merino worsted väri 118 tortuga 2 vyyhteä, puikot nro 5. Tästä piti tulla joululahja, mutta en ehtinyt edes aloittaa tekemistä ennen joulua. Purevat pakkaset saivat minut sitten toisiin ajatuksiin: tämä tuli minulle todella tarpeeseen.

En ole pingottanut kauluriani lainkaan. Nyt kun katson tentenknitsin kuvaa samasta huivista ymmärrän, miksi se kannattaisi tehdä. Ehkä sitten kevväämmällä. Langasta voin sanoa, että se on suloisen pehmeää ja väri on kaunis harmaan-violetti. Tässä työssä ei haittaa, vaikka kudoin vyyhdit peräkanaa, en siis vuorotellen kahdelta kerältä. Näiden kahden kerän värjäyksessä on kuitenkin todella suuri ero, joten jos tästä langasta jotain isompaa aikoo tehdä, kannattaa tosiaankin kutoa kahdelta kerältä vuorokerroksin.

Onnittelut kaikille maratonpostauksen loppuun asti jaksaneille!