N o r s u h a a l a r i

No niin. Tällainen haalarikokonaisuus siinä oli taustalla, kun taannoin kerroin ensimmäisen kokoharharetkeni lopputuloksena syntyneestä villatakista. Villatakista tuli siis sopivan kokoinen yksivuotiaalle, tämän haalarin pitäisi varovaisen arvion mukaan olla noin 3-6kk ikäiselle. Vauvat nyt ovat sellaisia kokotaulukoissaan, että tiedä sitten minkä ikäisenä tämä mahtuu, mutta onpahan nyt. Pienelle marraskuun poikavauvalle lähti tämä Etelä-Suomeen. Värit ihastuttivat minua jo ensikokeilulla, joten tähän versioon en lähtenyt muuttamaan mitään.

Malli on yhdistelmä Ella Funt norsutakkia ja Pepita haalareita. Jälkimmäinen toimi lähinnä hyvänä mittaosviittana lahkeiden leveyttä ja pituutta täsmätessäni. Hulluinta Hauskinta tässä projektissa on se, että se on aloitettu vyötäröltä. Buah! Aloitin siis koko homman väliaikaisella aloituksella ja neuloin ensin ylös-, sitten alaspäin. Ai miks? No emmää ees tiiä! Jotenkin tämä projekti kehittyi koko ajan sitä tehdessä ja se vain tuntui yksinkertaisemmalta näin... Tulipahan ainakin opittua taas uusi tekniikka, tuo aloitus.

Myös tässä haalarissa tein tuon nappilistan steekkaamalla (näin sen tein). Tällä kertaa nappilista onnistui lähes täydellisesti. Muistiin merkittäköön, että sopiva määrä silmukoita nappilistaan oli 2/3 etureunan kerrosten määrästä.

Haalari Ella Funt by Pamela Wynne sekä Pepita by Martina Behm
Yläosa neulottu pyörönä ja lopuksi steekattu keskeltä edestä 
Siksak-myssy esim. täältä
Lettisukat by Marjo Knuutinen
Tumput omasta päästä

Lanka Cascade Yarns Heritage (75% merino 25% nylon)
Puikot 2 1/2 ja 3

..tuo lanka oli muuten unelma ihanaa, pehmeää, mukavaa. Pelottaa vain hurjasti miten se kestää, vaikka sukkalankana sitä myydään. Tuntui, että se nyppyyntyi jo pingotuksessa. Mutta ah miten ihana sitä oli neuloa.. :)

N o r s u t a k k i

Ella Funt by Pamela Wynne
Lanka Cascade Yarns Heritage (75% merino 25% nylon)
Puikot 2 1/2 ja 3
Menekki 100g
Neulottu pyörönä ja lopuksi steekattu keskeltä edestä villatakiksi.

Tässäpä näette edellisellä kerralla kuvailemani urhoollisen ensisteekkauksen lopputuloksen :) Sovituskuvat ovat mitä ovat, koska marraskuu ja yksivuotias, mutta kuvitelkaa loput.

Tästä piti alunperin tulla jotain aivan muuta jollekin aivan toiselle, mutta pienen kokoharharetken jälkeen tästä tulikin takki omalle neitokaiselle. Tarinan varsinaisen lopputuloksen näette varmasti vielä myöhemmin tässä kuussa. Ja niin, piti vielä sanomani, että kyllä tuo steekkauksen opetteleminen oli sen arvoista. Kirjoneuleen neulominen nurjalla on jo sekin varsin tympeää puuhaa, mutta lisäksi tällä tavalla sileänkin osuuden saa neuloa ainaoikein, halleluja.

Steeking eli neuletta leikkaamassa

Ajattelin jakaa kanssanne tämän ensimmäisen steekkauskokemuksen (josta alkaa jo tovi olla aikaa, mutta koska itse villatakki sai nappinsa vasta eilen, en ole aiemmin rohjennut tästäkään täällä puhua). Syyskuussa jo esittelin teille aiettani tämän neuleen saksimisen suhteen. Koska löysin netistä monenmoisia ohjeita, sitä sun tätä sieltä sun täältä ja vähän tuoltakin, ajattelin, että jokunen voi nappasta vinkkejä minun kokemuksestani. Näin sen tein.

Ompelukoneen suoraompeleella ompelin KE-silmukan (nurja) molemmin puolin kolminkertaisen ompeleen. (Ja ehkä vielä neljännen varmistusompeleen sen päälle?)

Tätä tietysti varoin aloituksessa, mutta sinnehän se kone syöpötteli neuleen alareunan. Onneksi sain näprälöityä sen tuolta vielä talteen...

Ompelukoneommelten jälki nurjalla ja oikealla puolella.

Nips ja naps. Huolellisesti ommelten välistä terävillä saksilla leikaten. Sydän löi tässä kohtaa pari ylimääräistä.

Toinen leikatuista reunoista nurjalta puolelta.

Aukileikattu takki etupuolelta.

Tämän jälkeen poimin etureunoista silmukat nappilistaa varten. Silmukoiden poimiminen sujui yllättävän hyvin (olin vähän jänskännyt sitä etukäteen) ja leikattu reuna taittui tosi nätisti nurjalle puolelle. Ompelin taittuneen reunan vielä myöhemmin ohuella ompelulangalla näkymättömästi nurjalle puolelle. Jälkiviisaan vinkki muille kokeilijoille: neule olisi kannattanut kastella ja pingottaa ennen tätä leikkausoperaatiota. Sehän ei nimittäin tuosta ommelkohdasta enää jälkikäteen anna sitten milliäkään periksi.. No mutta lopputuloksen näette sitten seuraavassa postauksessa.