Vappua

Vaikka kuva on vanha, niin toivotus on kuitenkin uusi :)
 Hyvää ja railakasta Vappua!!

Äänestä sinäkin

Käy tutustumassa Tuhanteen ja yhteen tarinaan ja äänestä sinäkin Mineä voittamaan paras kuva kilpailu

 

http://www.supersaver.fi/kilpailu/blog-awards/valokuvablogi

Mitä tuli laitettua?

Ei minkäänlaista muistikuvaa. Varmaan jotain kaunista kuitenkin :)

Näitäkin ihmettelin, että kummallisesti narsissit kasvaa matalaan varteen ;)

Esikoissa on jo kunnon kukan alut.

Iirikset kukkii komeesti.

 

Kirjaimet NEN

Tällä viikolla loppukirjaimet, jotka ovat NEN

 

Muistoja

Muistupa tuosta edellisestä postauksesta meilee. Mä olen saanut elää, kuin elopellossa veräjät auki. Olen ollut noin 4v kun olen päättänyt, että en mene enään "Nunnulle" hoitoon. Me asuttiin kyllä sellaisessa talossa, missä oli monta perhettä ja yleensä äidit kotona. Kait ne toiset äidit ovat katsoneet minunkin perään. Lapsia oli talossa paljon, niin kun siihen aikaa oli joka talossa. Me yks lapsiset oltiin harvinaisia.
Äiti laitto mulle voileivät päiväksi ja niillä sen päivän pärjäsin. En muista, että oisin missään naapurissa käynyt syömässä.
Tää pentulauma kävin porukalla uimassa ja kaikki oltiin uimataidottomia. Kukaan ei hukkunut, mitä minä kerran meinasin. Omin avuin kuitenkin siitä selvisin. Varpaat vaan satutin johonkin.

Haminassa silloin asuin. Yks kerta päätettiin  porukalla lähteä Vilnimen Pitkillehiekoille uimaan. Kenenkään äidille ei asiasta kerrottu. Kait sinne Pitkillehiekoille on Haminasta liki 10km. Äiti kertoi, kuinka kaikki äidit alko jossain vaiheessa jälkikasvuaan kaipaamaan. Kukaan ei tienny missä ollaan. Etsintäpartiot siinä oli sitten perustettu. Pihan pojat olivat tienneet kertoa, että ollaa lähdetty "Kantosaaren" rantaan uimaan. Jossain vaiheessa meidät sitten on nähty, kun tää konkkaronkka on kulkenut "Pappilansaaren" silloilla. Me asuttiin ihan toisella puolen kaupunkia. Reilu lenkki meille on tullut siitä uimareissusta. Silloin ei kyllä tullut, kun toruja vissiin, en ainakaan muista saaneni selkää.
Tänä päivänä ei onnistuis, että noin pieni jätettäis yksin kotiin. Ei ois tullu itsellekään mileen. Samoin omaa poikaani vahdin rannalla, kun ei osannut uida.

Tuosta Nunnulla olosta mulla on ihanan tuoksuva muisto. Mulla oli leikeissä sellainen vaaleanpunainen kukallinen puuterirasia, missä oli aivan ihana tuoksu. Muistan sen tuoksun paremmin, kun mitään muuta tuoksua.

Kyl mä ihmettele

Ihan kauheesti kyllä ihmettelenkin. Kuin mun ikäluokka ja +- 10 tai 15 ollaakaan ikinä selvitty hengissä?
Nyt en tarkoita, ettäkö tämä nykyinen systeemi ei ois oiken. Kenenkään ei tarvi vetää hernettä nenään. Kunhan ihmettelen.
Tän päivän lehdessä oli uutinen, että ei oo koulukuraattoreja ja psykoloogeja tarpeeksi. Ei ollut mun aikana kuraattoreja. Opetajaa on pelätty, sen verran että siinä on ollut kuraaattoria tarpeeksi. Jos minä oisin haistatellut opettajaa ja siitä olis tullut viesti kotiin, oisin saanut vielä isältä selkää kaiken hyvän lisäksi. Jos joku on saanut risua enemmän kun minä, niin se on ollut tosi paaaaljon. Sitä on tiennyt ihan tasan tarkkaan, jos näin teen ja jään kiinni, niin selkää tulee. Yks hyvä esimerkki tähän kohtaan. Mä en tykännyt käyttää sauvoja hiihtäessä. Äiti oli moneen kertaan sanonut, että niitä ei saa jättää mihinkään. Pelkona ei kuitenkaan ollut, että niitä ois joku pöllinyt, mutta... Kerran ne taas oli mun tiellä, enkä muistanut korjata sauvoja talteen ennen kun äiti tuli kotiin. Piiskaa sain ja tiesin kyllä sen vaaran olevan olemassa. Vaikka olenkin nauttinut siitä koivunimen herran veirailuista, en kyllä ole estoja siitä saanut, enkä ole katkera vanhemmilleni. Eli selkää on saatu mennen tullen ja siinä välissäkin.
Nykyjään perustetaan kriisiryhmiä, jos jossain on tappelu, niin koko seutu on saamassa terapiaa. Miten ihmeessä mun sukupolvi onkaan selvinnyt elämään, kun kotona on ollut isä, joka on kokenut sodan. Ei ole isät saaneet kriisiapua, vaikka silloin olis varmasti monessakin perheessä ollut apu todella tarpeen. Sitä on vaan ollut pakko selvitä ominpäin. Ihan meistä on täyspäisiä noin kaikkinensa tullut.
Hengissä on selvitty, vaikka ei oo apupyöriä ollut fillarissa. Toki ne on hyvät ja omalla lapsellakin oli sellaiset, mutta itse oon joutunut harjoittelee isän pyörällä tangon välistä. Täytyy myöntää, että oli se hemmetin vaikeeta. Ei oo ollut kypärää luistelemaan opetellessa.  No josko tää mun omituisuuteni johtuukin näistä asioista, mitä mun lapsuudessa on ollut, mutta hengissä on kuitenkin selvitty ja hyvin eletty. Voihan se olla, että huomena olen tahtomassa jotain kriisiapua, mutta tähän asti on mennyt ihan hyvin.

Kevään korvalla

Niin se vaan alkaa olemaan nallekarkit kohta jaettu ja pilkkijät jää toiseksi :) Tänään on varmaan jotku kilibailut, kun on niin monta pilkkijää jäällä.
Mä en vaan ymmärrä, että jotku uskaltaa veilä mennä tuonne jäälle, kun rannat alkaa olee sulan, tai ainakin meidän kohdalla on. Mua ei sais tuonne millää.

No nauttikoovat niin kauan, kun pystyvät. Minä odotan, että loputkin lumet sulaa ja pääsee jotain tekemään.
Tietysti jos ois oikein tekevää sorttia, niin kyllähän pihalla vois vaikka harvoida lunta ohuemmaksi. Ihan niin tekevää en kuitenkaan ole :)

Krookukset kukkii jo :)

Aurinkoista viikonloppua.

Ihan pihalla

On se kevät tullut meillekin. Tänään olen juonut ensimmäiset "rapputeet"! Sitä vaan siinä nautiskellessa ihmettelin, mihin on pikkulinnut menneet? Yhtää sirkutusta ei kuulunut :(

Lokit on kyllä tulleet ja kauhee kirkuminen oli käynnissä. Voi miksi mulla ei ole sellaista kameraa, missä ois joku 300mm putki. Ois tullut hienoja kuvia siitä niiden lokkien touhusta.

Ei ihan vielä olla tässä vaiheessa kevättä, mutta ei se kaukanakaan enää ole.
 

Täyty oikein laitaa paksunnusta tuohon tekstii, että en anna väärää tietoo :)

Kirjaimet IL

Tällä viikolla välikirjaimet, jotka ovat IL

Moni on kakku päältä kaunis, vaan silppua sisältä, ainakin jos aikasa ahertaa:)

 

Pyhästi päätetty.

Ja sitte peruttu, mutta sehän onkin naisten oikeus, muuttaa mieltään :)
Niin kuitenkin pyhästi päätin, että tänä vuonna en laita mitään siemeniä piiloon. Mitä nyt vähän samettikukkaa, sitä pientä se kun on niin nättiä ja minjäkin tarvii. Hyvä syy, eikö? 

Mustanmerenruusut on hyvässä alussa. Jouduin ostaa uudet kävyt, kun viimevuotiset ei suostunut  enää kasvamaan.

Sitten miten lie erehdyin jonnekin sivuille, missä oli Soilikkia!!! Oli ihan pakko käydä ostamassa. Tosin tää ei oo ihan sitä, mitä oisin halunnut, mutta muutakaan ei ollut tarjolla. Tämä on riippasoilikki. Oon ollut aika hyvä tappamaan soilikit. Saas nähdä kuin tän käy. Soilikit kuuluu siihen samaan sarjaan Santpaulian kanssa, jotka ei mulla menesty. Käy sinäkin täällä tai täällä ihailemassa. Mä vaan kuolaan täällä, kun en uskalla Visalla tilata mitään :(

Tänään on hieno päivä. Kahville tulee ystävä, jota en oo nähnyt sitte ainakaan kymmeneen vuoteen!!!

Kirjaimet SA

Tällä viikolla alkukirjaimet, jotka ovat SA

Kristiinankaupngin museossa on näin komee SAli

Lenkki Malagassa

Niin se on Pääsiäinen mennyt. Ystäviä oli kylässä, joten kauheesi on luettavaa, kun käyn katsomassa mitä teille kuuluu.

Jos kiinnostaa niin tässä ois yks päivä Malgassa, niin se sama päivän, kun siellä automuseossakin.

 

 

 

Malaga valmistautumassa Pääsiäisen veittoon. Harmi, kun se jäi näkemättä. Kovasti seillä koristeltiin taloja ja laitettiin katsomoita.

 

 

 

 

 

Tämä pappa lauloi tosi kauniisti. On vaan surullista, jos tuonkin ikäisen ihmisen täytyy elantonsa hommata kerjäämällä :(

Ei nyt kuitenkaan ihan tuhannen kapakan kautta, mutta kuitenkin..... 

 

 

Hyvää alkanutta viikkoa.