Risua

Ai mitäkö tästä kuvasta pitäisi katsoa? Ymmärrän. Hieman eleettömältähän tuo mun joulurisuni tuolla ikkunassa kieltämättä vaikuttaa. Hain sen niin kauan aikaa sitten metsästä, että varmaan kolme oksaa on jo ehtinyt räsähtää poikki hitaassa ja vahingossa suht kovakouraisessa prosessissa kohti kiinnitystä. Mutta on se kuivattu ja maalattu siinä välissä myös. Hieno on. Ei liian jouluinen. Just niin ku pitääkin.

Koristeiksi maalasin vanhoja, kimmeltäviä koristeita sopivampaan sävyyn. Anni Pitkäjärven viime- ja tämänvuotiset kolmiot sopivat joukkoon mainiosti, samoin sormukset ja Tukholman-tuliainen, pieni kultainen titityy. Eilen mummokerho valloitti Kaapelin joulun. Ostin myyjäisistä vanhasta lelusta koristeeksi muuttuneen a-kirjaimen, joka tuo oksalle vielä sopivasti lisää rokkia.

Sweet Living And Things -blogin Jaanan taituroima himmeli pääsi myös koristamaan työtilaa. Kiitos, Jaana, joka ystävällisesti olet lähettänyt kauniin printtisi halukkaille joululahjaksi. Mahtava idea. :)

Löysin Kaapelilta vielä muutaman lahjan, joten eiköhän taas isketä viikonloppuinen paketointivinkki käyttöön. Annoin jo suurin piirtein puolikuolleen kaikkeni tänään työpaikan joulukahvien koristelussa, joten nyt on lupa odottaa tulokselta tooosi paljon. Tällä lailla pöks-väsyneenä tulee taatusti huikeita kääröjä. Väsy ja iltavillihän ovat epäilemättä juuri ne täydellisen paketoinnin viimeiset puuttuvat palaset.