Suuren hesalaisen kirjakerhon vieraana

Olin juttelemassa Radio Helsingillä uudesta kirjasta. Podcastin alussa puhuu Jörn Donner, mun osuus alkaa jossain siinä 11 minuutin kohdalla.

 http://www.radiohelsinki.fi/podcast/49438/suuri-hesalainen-kirjakerho-luonnos-10-4-2014/

Sahatut puut kauniissa pinoissa.

Niistä voi tulla mitä tahansa

paitsi metsä.

Turun koulubaarissa

juon yksin kuivaa siideriä

kun sitä kallistaessani

huomaan yllättäen tuoppini pohjalla

tiskikoneen piirtämät kasvot.

Siellä vanha ala-asteen opettajani

joka yläasteelle siirtyessäni ”väänsi tippaa”

kuten hänellä oli tapana sanoa

näyttäytyy nyt kummallisena.

Kumottua lasini tyhjäksi

en ole varma

itkeekö hän edelleen pohjalla

ja jos tekee

niin mistä syystä.

Tillikan ikkunasta

näen miten vesi virtaa kaupungin läpi

kuin lempeä päivähumala.

On turha yrittää ottaa kontaktia.

Innostun runoudesta

kuin dementikko erektiostaan

hetki toisensa jälkeen

muistamatta miksi.

Tässä maisemassa hän kuoli

en tiedä oliko tyytyväinen

Sanoa itsensä

toisiin kaupunkeihin

pukea villapaita

hymyillä tuntemattomien kanssa

oluella

olla eri mieltä

kuiskata rakkaus

leikattu kieli

täydellinen vagina

rahina jumalien heiluttaessa laatikkoa

suurta suunnitelmaa.

Sanoa itsensä

irti töistä

sopimuksista

kirjoittaa vaihtuvat maisemat

kahden maailman välillä

metsän vihreä raja
jossa kukaan ei ole kiinnostunut passeista

tunnusnumeroista paperilla.

Ajatukset polkuja

helppo kulkea
siitä mistä toiset ovat jo menneet.

Graffitit junaradan varrella

kukaan ei muistanut kysyä kalliolta

haluaako näyttää kuluneelta prostituoidulta.

Varpuset peseytyvät hiekassa

me juoksemme sen poikki järveen

kiljumme kuin kuolevat linnut.

Istun tässä hetken

venyttelen

               ajatukset auki.

Ensimmäinen kirja-arvio Parnassossa