Sinänsä on tietenkin ihmeellistä, että syömiseen ja ruokaan liittyy monenlaisia ongelmia. Kyseessä kun pitäisi olla äärimmäisen luonnollinen juttu. Periaatteessa asiat ovatkin hyvin yksinkertaisia - jos on ylipainoa, syö vähemmän mitä kulutat, niin laihdut - mutta ruokailuun ja liikkumiseen liittyvien uusien tapojen käytännön toteutus ja juurruttaminen saattaa olla uskomattoman vaikeaa.
Jonna Heinonen on ravitsemustieteilijä ja valmentaja-kouluttaja, joka on erikoistunut syömisen psykologiaan. Tämä oli pääsyy, miksi itse kiinnostuin tästä kirjasta ja hankin sen. Tavoitteena tietää juurisyitä, miksi ihminen esimerkiksi syö ahdistukseensa, miksei onnistu laihdutusprojekteissaan ja sitten ahdistuu lisää ja synnyttää noidankehän, josta palkkiona mm. läskiä ja masentunut meininki.
Moni myös kompensoi oman elämänsä kaaosta syömisellä, koska se tuntuu olevan hallittavissa oleva asia. Se tuo turvaa ja saattaa olla tehokas keino hallita ahdistusta, mutta johtaa helposti suurempiin syömisen ongelmiin.
Kirjan psykologinen tausta pohjautuu mm. hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT), mikä on itselleni ennalta tuttua Arto Pietikäisen kirjoista ja logoterapiasta. Psykologinen joustavuus ja itsesäätelytaidot on nykyihmiselle valttia.
Ei ole hedelmällistä jäädä murehtimaan tapahtuneita, vaan tärkeämpää on hyväksyä tilanne, pohtia, miten itse voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa tällä hetkellä, ja suunnata katse tulevaisuuteen. Omistautuminen puolestaan tarkoittaa omistautumista omien arvojen mukaiseen elämään.
Kirjassa on paljon mielenkiintoista tutkittua tietoa ja paljon käytännöllisiä harjoituksia. Niistä on hyötyä hyötyä myös syömisaiheen ulkopuolelle. Esimerkiksi tunteiden tunnistaminen ja niiden käsittely on ensiarvoisen tärkeää psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta. Kirja lukiessa itse yhdistelin, että esimerkiksi ahdistukseen voida syödä nopeaa mielihyvää tuottavaa sokeri&rasvakamaa, ja kyseessä on samanlainen "pellit kiinni" ilmiöt kuin osa tekee sitten alkoholin avulla. Hoidetaan oireita, eikä mennä juurisyihin, todellisiin henkilökohtaisiin tarpeisiin, jolloin ongelmat voivat poistua käsittelyn jälkeen kokonaan ja lopullisesti. Oleellinen neuvo on myös pyytää apua asiaa tuntevalta. Suomalaiseen mentaliteettiin kun yhä kuuluu paikoin liikaa se yksin yrittäminen.
Syömisen monipuolisuutta ja samalla monimutkaisuutta kuvaa hyvin mm. Heinosen esittelemät nälän lajit. Näitä ovat silmän nälkä, suun nälkä, nenän nälkä, vatsan nälkä, solujen nälkä, mielen nälkä sekätunnesyöminen jota kutsutaan myös sydämen näläksi. Näistä löytyy helposti ne alueet, mitkä itse kullakin yksilöllä on etusijalla.
Kirjan loppupuolella esitetään hyvin pätevästi, miten tehdään pysyviä muutoksia. Väkisin ja pakottamalla ei seuraa hyvää ja kestävää tulemaa. Itsesäätelytaitoja ts. itsekuria voi treenata, se on kuin lihas, joka tosin myös väsyy käytettäessä. Sitä on käytettävä harkiten.
Tapojen kehä menee Ärsyke - Reaktio - Teko/Tapa – Palkinto. Ärsykkeitä ei voi välttää, reaktiot tulevat lähestulkoon automaattisesti, aivot päättävät palkinnon, joten teot ovat se alue, johon ihminen itse voi käytännössä vaikuttaa. Muutosprosessit menevät että ajattelemalla alkuun, tekemällä toteutuu. Kirjan tapojen juurrutus oli samassa linjassa James Clearin kokoaminen oppien kanssa.
Jonna Heinosen kirja on hyvinkin suositeltava, lempeän jämäkkä kirja - oman syömisen ja siihen liittyvien tapojen ja tottumusten myötä on luontevaa ja hauskaakin lisätä omaa itsetuntemustaan ja arvostustaan. Pelkästään herkuttelun jalon taidon oppimisen vuoksi kirja kannattaa lukea. Kohti aktiivista elämäntapaa ja intuitiivista syömistä!
