Mutta pitkästä aikaa tein hopeaketjua! Tosin hyvin yksinkertaista siitä yksinkertaisesta syystä, että lenkkejä sattui olemaan juurikin kahta kokoa riittävästi rannekoruun. Innostuin ketjusta, kun MiunMaun oli tehnyt hauskannäköisen ketjukorun.
Minä kukkahullu laitoin ketjun lukkokoristeeksi tuollaisen pienistä makeanvedenhelmistä tehdyn sykerön, liekö se hortensia vai mikä? Tulipas "yksinkertainen" koru, mutta vaihtelu virkistää.
Ketju siis ihan perus-muinaisketjua, lenkit tehty nollakasin ja ykkösen hopealangasta. Keishihelmien korupiikit on jokainen persoonallisia, omin käsin juotettuja ;-)
voi mahoton kun kaunis hortensia!
ReplyDeleteTänne blogiin on taas ilmestynyt mitä ihanimpia luomuksia :)
ReplyDeleteJa tuo ylläoleva on oikea kaunotar!
Voi, onpa se ihanuus! :) kyl vaan yksinkertainenkin on kaunista!
ReplyDeleteNonni. Se on menoa taas, kun menitkin ottamaan lenkit pihteihisi. Punomista ei vaan voi lopettaa, se vie ja punoja saa vikistä.
ReplyDeleteMinähän en ketjutöistä perusta... mutta tuo violetti mötkäle on tosi surrealistinen! Ja simppeli ketju sille oikea pari.
ReplyDelete(Juu mää tiedän, muinaisketjunkin tekoon menee ikä ja terveys, se siitä "simppelistä".)