No, tunnustan, ketju odotteli valmiiksi kiillotettuna, mutta nuo seuralaishelmet olivat niitä nerik-laatikon aarteita; ihana hempeä valkopohjainen muranolaishelmi ja iii-so emalikoristeltu hopeakartio. Ne suorastaan kuuluivat tähän koruun!
Kuvasta taitaa saada tällä kertaa selvää noista välikoristeistakin, röpelökoristeisia lenkkejä ovat ne ja korun hännänhuippuna pieni swarovski-kristalli.
Tämänvärisen korun teen kesäksi itsellekin, ehkä, jos noita ihania helmiä riittää :-)
Kaunista sinistä! Ihania koruja.
ReplyDeleteSuloinen kaunokainen
ReplyDeleteIhanat taivaansiniset korut hopeavälkeessä, kuin sää tänääkin.
ReplyDeleteVaikka sininen ei omin värini ole, niin kyllä näyttää ihanalta, kun sinä siitä jotain taiteilet!
ReplyDeleteJa tykkään, kun koruissasi on aina joku juju, eikä liikaa symmetriaa.
Mistä johtuukin, että helmikuuhun tuntuu kuuluvan olennaisesti tuollainen hempeä vaalean sininen? Ihana koru! Joskus vain käy niin, että koru putkahtaa ulos kuorestaan ennen "kypsymistään" ;)
ReplyDeleteIhanaa sinistä!
ReplyDeleteIhastuin tuohon jännänmuotoiseen helmeen <3
ReplyDeleteKauniin sininen koru ja upea kokonaisuus, jälleen :)
Oiii miten kaunis, kuin uni! Vaikka minä en edes pidä sinisestä :)
ReplyDeleterannekoru! Tulee niin ikävä kesää ja vapaita vesiä... Tosi kaunis myös tuo alempana oleva Kajo-setti. :)
ReplyDelete