Kajo

Talven hämärtyvään iltaan tai hiljaisena sarastavaan aamuun on mukava pujahtaa... Lumi narskuu, kylmä pistelee kasvoja ja askel on pidettävä ripeänä, ettei palella. Mutta näiden päivän vähävaloisten hetkien tunnelma on jotain, mistä talvessa nautin aivan yhtä paljon kuin auringon paisteestakin.

Kun sain akvamariini-rannekorun ja kaulakorun tehdyksi, olin kyllä tyytyväinen niiden värimaailmaan, hentoihin läpikuultaviin sinisiin, vaaleisiin, vihertäviin. Mutta halusin vielä lisätä hiukan salaperäistä tunnelmaa koruihin.
Kuvissa kerrankin labradoriittien uskomaton kauneus, sininen säihke ja kajo näkyvissä!

Kaulakorun akvamariinit ovat sileitä pisaroita, rannekorun akvamariineihin on kaiverrettu lehtikuvio. Samanlaisia lehdyköitä on kaulakorun pienessä hopealätkässä punsseloituina. Ja kaulakorun ketjuriipus on runsaampi, kun taas rannekoruun riittää pari pientä ketjunpätkää.



Noita labradoriitteja olikin ÄHHistelty piiiitkään! Akvamariinilehdykät sen sijaan tulivat aivan äskettäin kotio. Loppuosa nauhasta jäi siis visusti pussiin.

**
Koska välillä valmistui monta tilauskorua, tämä Kajo-setti on kaiketi ÄHH 19 ja 20.
Ja kuvaan varmaankin huomenna päivänvalolla uudestaan, tulisivat värit oikeampina ja rannekorun röpelölenkit näkyisivät...