Kevään merkkejä etsimässä ja tarkkailemassa

Päivästä luvattiin kaunista ja kaunis siitä myös tuli. Lähdin pellon laidalle ja siitä luontopolulle kevättä tarkkailemaan - ja tietenkin myös kuvaamaan.

Ensin pellon laidalla kuvattuja ylilentäjiä - ja vieressä lentäjiäkin.

Ensin pieni parvi metsähanhia.

Neljä laulujoutsenta lensi yli.

Nokkosperhonen liihotteli lähellä ja laskeutui kuvattavaksi.

Kanadanhanhipariskunta huuteli mennessään.

Ensimmäistä kertaa kuulin tundrahanhien huudon. Ensimmäiset tundrahanhet tälle vuodelle.

Luontopolun varrella käpytikka hakkasi antaumuksella.

Kevään ensimmäinen havaintoni avautuvista silmuista :-)

Kevään ensimmäinen sinivuokko - ja sitten niitä löytyikin aina lisää ja lisää.

Ehdottomasti kevään ensimmäinen leppäkerttuni :-)

Ihana pieni koivutyttöperhonen liihotteli ympärillä. Laskeutui ensin maahan, myöhemmin vaelluskengälleni.

Sepelkyyhkyjä lensi levottomassa parvessa.

Aivan liian kaukana linssin ulottumattomissa ja lämpösäteilyn takana kirmasi neljä valkohäntäkaurista ja niiden luona hermostunut töyhtöhyyppäpari. Töyhtöhyypät olivat kevään ensimmäisiä minulle.

Ja vuoden ensimmäinen merikotka Kanta-Hämeessä. Suotakoon sille peräti kaksi kuvaa ;-)

Askeleita kertyi, vaatetusta piti välillä vähentää ja välillä taas lisätä uudelleen. Kevään merkit ja ihana hiljaisuus lintujen meteliä lukuunottamatta latasivat akkuja toden teolla!

Mitä kevään merkkejä sinä olet löytänyt?

Leppäkertun kautta jaksamiseen

Eduskuntavaaleihin osallistuminen oli mahdottoman upea juttu! Ikinä ennen en ole panostanut toisen ihmisen kampanjaan yhtä paljon, kerrankin olin oikea tiimiläinen :-) Fiilis siitä, että olen osallistunut johonkin merkittävään on huikea. Tämä taisi olla poliittisen elämäni korkein ja huikein kohta.

...

Eilen itketti kovasti, kun päätin jättää politiikan - ja ihanat ihmiset sen myötä - taakseni. Tänään menee jo vähän paremmin. Pitäisi lakata ikävien ihmisten kommenttien kelaaminen mielessään. Ei siitä mitään hyvää synny.

Kevään ensimmäinen leppäkerttu odotteli rappusilla :-)

Positiivista pääsiäisen aikaa sinulle. Muista, ettei muiden sanomisia kannata kuunnella kovin tosissaan. Ehkä vain silloin, kun he puhuvat oikeasti ihan asiaa :-)

Edit 18.4.2019 - poistettu tekstiä ulkopuolisten antamasta ikävästä palautteesta.

Hellettä ja leppäkerttuja

Loma. Alkoi. Äsken :-)

Jos olisin byrokraatti, lomani alkaisi vasta maanantaina ja menettäisin monta päivää hyvää lomaa... Lomailen siis mieluummin jo nyt ja unohdan byrokratian ainakin siltä osin ;-)

Harjoittelin loman alkamisen kunniaksi hieman makrokuvien ottamista. Todella virittävää ja innostavaa, vaikkei kuvat olekaan vielä niin laadukaita kuin toivoisin.

Unohdetaan siis laatu (taas kerran) hetkeksi ja paneudutaan päivän otoksiin. Tällä kertaa kohteena oli hyvä ystävämme leppäkerttu :-)

Leppäkerttua paljain silmin katsoessa nuo kaksi isoa valkoista laikkua vaikuttavat kovin ilmeisesti sen silmiltä. Valokuvassa näkyy niiden edessä sen varsinainen pää ja sen valkeat laikut - jotka tietenkin vaikuttavat taas sen silmiltä...

Tähän asti leppäkerttu näyttää silti siis vain hellyyttävältä otukselta.

Kunnes sen näkee vieläkin lähempää... Leppäkertun silmät sijaitsevatkin noiden pienempien valkeiden laikkujen ulommalla puolella. Kuka olisi uskonut... Ja sillä on pelottava partavarustuskin :-)

Tämän siitä saa, kun kaivaa makro-objektiivin esiin. Paljon hauskoja tilanteita ja vieläkin enemmän uusia yllätyksiä.

Jaksamista ja kestävyyttä tuleviin helteisiin!

Lempeä... :-)

Työpaikan parvekkeella kasvaa yrttejä ja muita hyötykasveja. Ja mitäs siellä kaiken keskellä tapahtuikaan? :-)

Leppiksiä ja muurahaisia

Yritin bongata leppäkerttuja ja melkein hihkaisin ilosta, kun löysin niitä kaksi (myöhemmin huomasin, että kolme) samasta ohdakkeen nupusta. Valokuvatessani huomasin paikalla ruuhkaa, joten kuvasin lisää ja yritin arvailla, mitä oikein oli menossa. Paikalla oli myös muurahaisia, kaikki kiivaasti samassa pisteessä.

Meno näytti vähemmän ystävälliseltä. isompi leppäkerttu ei liikahtanut milliäkään mihinkään. Ajattelin, josko se on kuollut ja muurahaiset ovat siksi kiinnostuneita siitä.

Vaikka kuvissa ei sitä aina näy, paikalla pörräsi koko ajan ueampia muurahaisia. Välillä joku kiipesi isomman leppäkertun selkäänkin.

Kun muurahaisten määrä lisääntyi, pienempi leppäkerttu antoi periksi ja siirtyi takavasemmalle.

Sitten en voinut vastustaa mielihaluani tökkäistä leppäkerttua ihan hellästi, halusin nähdä, oliko se hengissä. Kolmannen (!) tökkäisyn jälkeen se taapersi seuraavaan oksan hankaan. Elosssa oli. Muurahaiset valloittivat leppäkertun paikan ja ymmärsin, etteivät ne olleet niinkään kiinnostuneita leppäkertusta kuin tuosta katkenneen nupun kohdasta. Ja silloin se välähti (toivottavasti oikein). Ketkäpäs muutkaan katkaisevat nuppuja noin kuin kirvat. Siis KIRVAT! Muurahaisethan laiduntavat ja lypsävät kirvoja - siksi ne olivat tässä kirvojen entisessä mutustelukohdassa paikalla. Leppäkerttu (seitsenpistepirkko) on puolestaan kirvojen pahin vihollinen - siksi se oli puolestaan paikalla...

Leppäkerttu lopetti murjottamisen aika pian ja palasi paikalle - aterioimaan nähtävästi.

Kuuman päivän kuvauksia

Kuumat päivät eivät ole minun juttuni - valkoinen hattukaan ei riitä pitämään auringon kuumaa paahdetta pois päästäni. Ja kun pää voi huonosti, ei muullakaan kropalla ole paljon käyttöä.

Onneksi kuumassa paahteessa ei ole niin paljon kuvattavaakaan ;-) Saa ihan luvalla olla sisällä tuulettimen läheisyydessä ja käydä läpi käsittelemättömiä kuvia. Mutta jotain sitä tulee kuumallakin kuvattua...

Kuten korentoja... Toinen näistä ehkä elokorento?

Tämän korennon munimisella oli muitakin seuraajia kuin minä. Katso ensimmäisessä kuvassa (korennon) vartalon taakse. Ja toisessa lehden päälle. Ruskoukonkorento?

Välillä kohdalle osuu harvinaisen herkän näköinen kukka.

Miten niin me Hämeessä olemme hitaita? Tämäkin kyltti on jo valmiina ensi talvea varten ;-)

Vain muutama leppis, vaikka niitä on liikkeellä kuulemma paljon.

Ja tietenkin lisää korentoja... ;-) Tummasyyskorento?