Olen mukana Helsingin kirjamessuilla lauantaina 25. ja sunnuntaina 26.102014!
Kirjabloggareiden kulmauksessa Boknäsin osastolla 6g85 päivystän sunnuntaina keskipäivän molemmin puolin.
Tuu moikkaan!
perjantai 24. lokakuuta 2014
lauantai 18. lokakuuta 2014
Daniel Bergner: Mitä nainen haluaa?
 |
| M-L Muukan graafinen suunnittelu kirjassa on tyylikäs ja oivaltava. |
Kollegani suosituksesta lähdin jälleen kirjalliselle matkalle naisen seksuaalisuuteen. "En suosittelisi kirjaa kenellekään alle nelikymppiselle!" oli niin houkuttava kuvaus, etten tietenkään voinut olla ottamatta selvää, mistä teoksessa Mitä nainen haluaa on kysymys. Käsissäni oli suorapuheinen opus, jossa estottomat esimerkit lomittuvat tiukkaan tutkimukselliseen otteeseen. Aluksi pelotti: mitä käänteentekevää kirjasta löydän. Lopussa olin vain helpottunut: vanhat muotit ja rooliodotukset voidaan heittää tutkimusten valossa menemään!
Tietokirjailija ja toimittaja Daniel Bergner tutkii naisen seksuaalisuutta useiden eri näkökulmien kautta. Hän selvittää uusimpia tutkimuksia eri tieteenaloilta ja käyttää hyväkseen naisten omia kuvauksia seksuaalisuudestaan. Lopputuloksena on vetävä tietokirja, joka on kenties käänteentekevin sitten Shere Hiten 1970-luvun lopussa tekemän raportin naisen seksielämästä.
Naisen seksuaalisuus on varsin vähän selvitetty elämän alue. Sitä leimaa pitkälti mystisyys. Puhutaan esimerkiksi g-pisteestä, jonka olemassaoloa myös laajalti epäillään. Naisen orgasmi on myös niin salaperäinen asia, että sitä ei oikein voi edes kuvailla. Naisen halukkuus se vasta kinkkinen ilmiö onkin, sillä usein todistellaan vain sitä, miten naisen himo on suoraan ja/tai kiertäen riippuvainen milloin mistäkin, kuun asennosta tai kumppanin tai omien sukkien väristä.
Mitä nainen haluaa todistelee, miten naisen halu on aliarvioitu ja määritetty ahtaasta (pelkästään miehisestä?) näkökulmasta. Bergner tuo esiin aiempien tutkijasukupolvien "umpisilmäisyyden", joka on johtanut siihen, että toista sukupuolta on pidetty seksuaalisena ja toinen on nähty vain suvunjatkajana. Naisen oma seksuaalinen määräysvalta on edelleen monin paikoin mahdottomuus. Nainen nähdään objektina ja passiivisena vastaanottajana, jolle kerrotaan, miten pitäisi tuntea ja käyttäytyä.
Mitä nainen haluaa sen sijaan tuo naisen itsensä keskiöön, ja näkökulman ja roolien muutoksilla se saa piirrettyä osan erilaista todellisuutta. Tuossa todellisuudessa naisen seksuaalisuudelle ei aseteta esteitä eikä nainen ole sen enempää yksiavioinen tai läheisyys- ja turvallisuushakuinen intiimisuhteissaan kuin mieskään. Erilaisessa todellisuudessa nainen hahmottuu kokonaisempana ihmisenä, tekijänä omine valintoineen. Tuo todellisuus on humaanimpi ja lohdullisempi, se on suvaitsevaisempi ja - totta vieköön - hauskempi.
Suosittelen Bergneriä kaikille niille, joita ei kyseenalaistaminen häiritse, joita uudet näkökulmat innostavat ja jotka ovat tarpeeksi seikkailunhaluisia lähteäkseen tutkimusmatkalle. Toisaalta jos esimerkiksi dopamiini, hippokampus, vanhemmuusinvestointi ja evoluutiopsykologia termeinä vieraannuttavat, ei kannattane vaivautua kokeilemaan.
Tähtiä: 4/5.
Pitkästä aikaa kirjapostaus!
Umodel-lukutelineen saa...
Arvoisa blogistanian kulkija,
Umodel-lukuteline-arvonta on suoritettu, ja Onnenpoika nosti tällä kertaa Kartsun arvan voitokkaaksi. Onnea aivan tavattoman paljon! Lähetätkö minulle postitusosoitteesi sähköpostiini luenjakirjoitan at gmail piste com, kiitos, niin saan paketin postiin.
Kiitos kaikille osallistuneille! <3
Umodel-lukuteline-arvonta on suoritettu, ja Onnenpoika nosti tällä kertaa Kartsun arvan voitokkaaksi. Onnea aivan tavattoman paljon! Lähetätkö minulle postitusosoitteesi sähköpostiini luenjakirjoitan at gmail piste com, kiitos, niin saan paketin postiin.
Kiitos kaikille osallistuneille! <3
perjantai 10. lokakuuta 2014
Suomalaisen kirjallisuuden päivän arvonta
Hyvät blogini lukijat ja seuraajat!
Kiitokseksi kärsivällisyydestä ja sitoutumisesta, tunnustukseksi siitä, että luotatte blogiini ja kiinnostutte kanssani samoista asioista, avaan nyt, suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä
arvonnan suomalaisen kirjallisuuden kunniaksi!
Samalla juhlistan sitä, että blogissa teitä on jo huikeat 200 ja Facebookissa 163.
Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä, perjantaina 17.10.2014 klo 18.00. Palkintona on aivan mainio, upouusi suomalaista käsityötä oleva Umodel-lukuteline (kurkkaa Umodelin nettisivut)! Olen aiemmin kirjoittanut telineestä käyttökokemuksiani täällä. Tämä palkinto on tosin vielä parempaa: siinä on liukuesteet, mikä helpottaa telineen käyttöä esimerkiksi sängyssä luettaessa!
Voit osallistua arvontaan, jos olet blogini seuraaja Bloggerissa tai Facebookissa. Jos et vielä seuraa kummassakaan ja haluat mukaan, voit toki nyt liittyä jompaankumpaan mediaan ja osallistua sitten. Arpalipukkeen saat ilmoittamalla olevasi mukana arvonnassa joko tämän postauksen kommenteissa tai Luen ja kirjoitan -blogin Facebook-sivulla. Jakamalla tietoa arvonnasta joko omassa blogissasi tai Facessa saat toisen arpalipukkeen. Ilmoita kommentissasi, osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla. Selvää? Hyvä.
Arpaonnea kaikille!
Lopuksi avaudun päivänsankarin kunniaksi omasta suhteestani Aleksis Kiven pääteokseen, Seitsemään veljekseen. Nykyään pidän teosta suurkirjana ja erittäin taidokkaana kasvukertomuksena ja kansankuvauksena, ja ilman muuta se on yksi suomalaisen kirjallisuuden kiistattomimpia merkkiteoksia. Alakoululaisena Seitsemän veljestä sen sijaan ahdisti. Se oli pakkopullaa, jota joka Aleksis Kiven päivä tuotiin esille, vähän niin kuin kaikkien aikojen inhokkini kanaviillokki koulun ruokalistassa. En voinut sietää takkutukkaisia veljeksiä ja äijäilyä, lukkarin koulun äyskintää ja keskinäistä riitelyä.
Myöhäisteini-iässä, viimeistään lukiossa iki-ihanan äidinkielenopettajani viitoittamana, suhde merkkiteokseen muuttui. En enää tarvinnut kirjalta pelkkää samaistuttavaa tarinaa tai kaunista, kepeää luettavaa. Samaan saumaan sattui Jouko Turkan Seitsemän veljestä -elokuva, joka taas ampui niin yli, että sitä en voinut muuta kuin ihailla, vastoin suuren yleisön reaktioita. Nyt myöhemmin taas omien poikieni kanssa Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä on ollut mitä mainioin matka, joka on kuljettukin jo moneen kertaan. Vähitellen päästään liukumaan myös aitoon, alkuperäiseen Kiven kerrontaan, ja ihaillen seuraan vierestä poikien intohimoa Seitsemää veljestä kohtaan.
Jos haluat, voit mielihyvin jakaa omat ajatuksesi Seitsemästä veljeksestä samalla, kun lunastat arpalipukkeesi!
Muistathan vielä, että arvonta alkaa siis N-Y-T!
Kiitokseksi kärsivällisyydestä ja sitoutumisesta, tunnustukseksi siitä, että luotatte blogiini ja kiinnostutte kanssani samoista asioista, avaan nyt, suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä
arvonnan suomalaisen kirjallisuuden kunniaksi!
Samalla juhlistan sitä, että blogissa teitä on jo huikeat 200 ja Facebookissa 163.
Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy viikon päästä, perjantaina 17.10.2014 klo 18.00. Palkintona on aivan mainio, upouusi suomalaista käsityötä oleva Umodel-lukuteline (kurkkaa Umodelin nettisivut)! Olen aiemmin kirjoittanut telineestä käyttökokemuksiani täällä. Tämä palkinto on tosin vielä parempaa: siinä on liukuesteet, mikä helpottaa telineen käyttöä esimerkiksi sängyssä luettaessa!
Voit osallistua arvontaan, jos olet blogini seuraaja Bloggerissa tai Facebookissa. Jos et vielä seuraa kummassakaan ja haluat mukaan, voit toki nyt liittyä jompaankumpaan mediaan ja osallistua sitten. Arpalipukkeen saat ilmoittamalla olevasi mukana arvonnassa joko tämän postauksen kommenteissa tai Luen ja kirjoitan -blogin Facebook-sivulla. Jakamalla tietoa arvonnasta joko omassa blogissasi tai Facessa saat toisen arpalipukkeen. Ilmoita kommentissasi, osallistutko yhdellä vai kahdella arvalla. Selvää? Hyvä.
Arpaonnea kaikille!
Lopuksi avaudun päivänsankarin kunniaksi omasta suhteestani Aleksis Kiven pääteokseen, Seitsemään veljekseen. Nykyään pidän teosta suurkirjana ja erittäin taidokkaana kasvukertomuksena ja kansankuvauksena, ja ilman muuta se on yksi suomalaisen kirjallisuuden kiistattomimpia merkkiteoksia. Alakoululaisena Seitsemän veljestä sen sijaan ahdisti. Se oli pakkopullaa, jota joka Aleksis Kiven päivä tuotiin esille, vähän niin kuin kaikkien aikojen inhokkini kanaviillokki koulun ruokalistassa. En voinut sietää takkutukkaisia veljeksiä ja äijäilyä, lukkarin koulun äyskintää ja keskinäistä riitelyä.
Myöhäisteini-iässä, viimeistään lukiossa iki-ihanan äidinkielenopettajani viitoittamana, suhde merkkiteokseen muuttui. En enää tarvinnut kirjalta pelkkää samaistuttavaa tarinaa tai kaunista, kepeää luettavaa. Samaan saumaan sattui Jouko Turkan Seitsemän veljestä -elokuva, joka taas ampui niin yli, että sitä en voinut muuta kuin ihailla, vastoin suuren yleisön reaktioita. Nyt myöhemmin taas omien poikieni kanssa Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä on ollut mitä mainioin matka, joka on kuljettukin jo moneen kertaan. Vähitellen päästään liukumaan myös aitoon, alkuperäiseen Kiven kerrontaan, ja ihaillen seuraan vierestä poikien intohimoa Seitsemää veljestä kohtaan.
Jos haluat, voit mielihyvin jakaa omat ajatuksesi Seitsemästä veljeksestä samalla, kun lunastat arpalipukkeesi!
Muistathan vielä, että arvonta alkaa siis N-Y-T!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
