 |
| Kuva: jjpacres |
Tämä ei ole kirjoitus Dianne Doubtfiren loistavasta kirjoittajaoppaasta Aiotko kirjoittaa romaanin. Sen aika tulee ehkä myöhemmin. Tämä on sen sijaan kannustus itselleni ja kaikille esimerkiksi NaNoWriMoon mukaan lähteville:
Kun kerran aiot kirjoittaa romaanin, aloita se vaikka suunnittelemalla muuallekin kuin vain pääsi sisälle. Dianne Doubtfire antaa kullanarvoisen vinkin, jonka on itse saanut Winston Clewesiltä.
Hän neuvoi kirjoittamaan ison paperiarkin vasempaan reunaan numerot yhdestä kolmeenkymmeneen. Numeron 1 kohdalle merkitään romaanin mahdollinen aloitus ja numeron 30 kohdalle ehdotus romaanin päätökseksi. Muiden numeroiden - aluksi ehkä vain muutamien - kohdalle tehdään suppeita merkintöjä tarinan huippukohdista.
Ihana Doubtfire jatkaa tästä vielä ja kertoo, että häntä auttaa eniten suunnitelmat numeroille 1 - 5. Minulla Käsiksessäni nuo luvut on jo käytetty, mutta nyt annan työlleni ryhtiä ja käytän muita numeroita apuna rakenteen kasaamisessa. Minulla on myös kirjoituksen päätös jo olemassa, joskin olen ryhtynyt miettimään sitä, että lopetus voisi ollakin aloitus - mene ja tiedä. Suunnitelmathan on tarkoitettu muutettaviksi!
Yksinkertaista, eikö vain?
Vaikkei kirjoittaminen tarvitse kaavamaista ollakaan eivätkä kaikki tarvitse tarkkoja suunnitelmiakaan, ei takuulla haittaa, vaikka jokin oljenkorsi on kannattelemassa tarinantaonnassa.
Erinomainen vinkki! Silloin joskus, kun mulla vielä oli aikaa kirjoittaa fiktiota, lupaavat viritelmät kaatuivat aina siihen, etten jaksanut suunnitella alkua pitemmälle ja lopulta eksyin omiin kudelmiini :) Mutta ehkä nyt voisin suunnitella ihan mahdottoman hyvin pari vuotta ja sitten kun olisi taas aikaa, voisi vaan naputella kaiken ulos... :D
VastaaPoistaMainio ehdotus! Päämääränä on lopulta romaani mieluiten useampiakin... Kiinnostavaa lukea hankkeistasikin!
VastaaPoistaUpeaa syksyn jatkoa! :)
Voi kun olisi saanut tuon vinkin vajaa vuosi sitten... Olisin varmaan saanut käsiksen lopullisen version valmiiksi. No mutta kantapäänkin kautta oppii aika hyvin.
VastaaPoistaLuen tällä hetkellä tuota kirjaa ja siitä on ollut järjettömän paljon apua. Kun näin kirjan ensimmäisen kerran ajattelin että mikäs läpyskä tuo on mutta siitä onkin karsittu kaikki turhuus pois.
Tsemppiä kirjoittamiseen!
Amma, tartu työhön! Kuvaamasi tilanne on minulle tuttu, ja luulen, että juuri tämä vinkki auttaa minua eteenpäin.
VastaaPoistaMustikkatyttö, on loistavaa kuulla, että sinullakin itää jutunjuuri! Tunnelmallista syksyä sinullekin!
Dee, näinpä... mutta itse ajattelin tarttua kolmenkymmenen kohdan suunnitelmaan nyt jälkijättöisesti. Kantapään kautta totiusesti oppii, mutta pään seinään lyöminen ei ole kovin hehkeää hommaa :-D. Doubtfiresta ajattelin juuri samoin kuin sinä, mutta opas on loistava! Peukkuja sinnekin suuntaan!!
Kiitos tästä(kin) postauksesta. Paljon kirjoittamisen iloa toivotan!
VastaaPoistaPS Saimme eilen sana ja kuva -kurssilla neljännen tehtävän. Kirjoitamme runon joka sijoittuu vuoteen 2051 ja on kirjoitettu sen ajan kielellä. Muuttuukohan kieli neljässäkymmenessä vuodessa.
Ennen kuin tiesimme mistä on kyse, jokainen huuteli irrallisia sanoja jotka ohjaaja kirjoitti taululle. Kurssilaiset saivat sieltä noukkia sattumanvarasesti yhden sanan (ei omaehdottamaansa) mihin runo nojaa.
Minulle tuli 'helikopteri'. Siitä vaan, miettimään :).
Doubtfirestan tsemppikirjan hankin, vaikka ei ole tarkoitus romaania kirjoittaa. Kunhan omaksi iloksi ja sitäsuntätä -mentaliteetilla kirjoittelen :). Ja nautin täällä ja muissa blogeissa mitä tuleman pitää. Onnea vielä kerran! Ja kirjoittamisen iloa!