Nocturne

Tässä se on!

Ensimmäinen lauluni youtubessa!

Jos sinulla on hyviä ideoita miksi kutsuisin tätä sarjaa niin ehdotuksia otetaan vastaan. Ajattelin itse 'Melody time' mutta se on jo niin tyhmä ja kulunut.

https://www.youtube.com/watch?v=mmLyB2FYgR4

Here it is!

My first song in youtube!

If you have any good ideas of the name what I should call these series, please tell me. I thought about 'Melody time' but it's so stupid and worn already.

Pääsykokeita ja lauluideaa / Entrance exams and singing idea

English below

Minulla on kaksi pääsykoetta tuloillaan.

Toinen on Haapavedellä ja toinen Kannuksella. Molemmat ovat yli 300km päässä.

Jännittää! Haapavedellä olisi kirjastoalan pääsykokeet ja Kannuksella kennelalan. Haluaisin todella kovasti Kannukseen :) Katsotaan jos saisi seuraavassa kuussa vielä lisää pääsykoe kutsuja (toivon mukaan!).

Molempiin kaupunkeihin on aika hankala päästä mutta enköhän selviä. Täytyy ottaa nämä seikkailun kannalta. Harvemmin enää nykyään käyn seikkailemassa, joten tämä saattaa olla vain hyvästä minulle. Minun täyty alkaa tehdä asioita eri tavalla kuin mitä normaalisti tekisin.

Minulla on myös "uusi" laulu idea. Haluaisin kovasti nauhoittaa laulamistani ja laittaa videot sitten youtubeen. Olen jo testannut, että Youtube hyväksyy videoni suoraan kamerasta. Ne eivät ole kovin hyvälaatuisia mutta ihan ok. Minun vain täytyy olla niissä täydellinen koska en omista vielä mitään editointi ohjelmaa, joten saattaa mennä jokunen hetki ennen kuin saan tarpeeksi valmista jotta sen voisi ladata youtubeen :) Ja pianon soittoni on surkeaa. Mutta... katsellaan nyt minkälaisia kommentteja sitä saa ensimmäisestä videosta. Tällä hetkellä harjoittelen laulua nimeltä 'Nocturne'.

Kuten huomaatte olen jo vähän paremmalla tuulella. Edelleen stressaan asioista enkä jaksa tehdä paljonkaan asioita joita pitäisi (siivota kämppää) mutta ainakin yritän ajatella iloisemmin.

-Lilli-

-----------------------------------------------------

I have two entrance exams coming.

One is at Haapavesi and another is at Kannus. Both are over 300km away.

I'm so excited! At Haapavesi there is entrance exam for library studies and at Kannus it's the dog studies. I would really like to get in Kannus :) Let's see if in next month I'll get some more invitations to  entrance exams (I hope so!).

It's a quite pain in the ass to get into both cities, but I think I'll manage. I must take it as an adventure. I rarely go on adventures now a days, so it might be good for me. I need to do something different than I would normally do.

I have also "a new" idea about singing. I would really like to record my singing and put the videos on youtube. I already tested that youtube will accept my videos straight from my camera. They aren't very high quality, but it's ok. I just have to be perfect in them because I don't yet have any editing programs, so it might take a while before I get anything ready enough to put on youtube :) And my piano playing sucks. But... let's see what kind of comments I'll get about the first video. At the moment I'm rehearsing the song called 'Nocturne'.

So, as you can see, I'm a little bit better now. I still stress about many things and can't do all the things I should do (like clean the house) but I'm trying to think happier thoughts.

-Lilli-

Taas yksi näitä päiviä... / Another of these days...

English below

Nyt ei mene hyvin.

Stressaan.

Stressaan kesästä.

Stressaan syksystä.

Ja stressaan koska stressaan.

Minulla on muutama pääsykoe tulossa. Ne ovat aika kaukana. Siinä on stressattavaa. Joko on ongelmallista päästä sinne tai tulla pois sieltä. Enkä tule nukkumaan paljoakaan koska menen yö junalla. Ja kaiken lisäksi se maksaa tosi paljon. En ole kuullut mitään Ahlmanilta, joten luulen etteivät he kutsu minua pääsykokeeseensa taaskaan tänä vuonna. Harmittaa, koska se tarkoittaa sitten sitä, etten tule olemaan ainakaan Tampereella koulussa. On myös mahdollista,m etten pääse mihinkään kouluun. Ja se stressaa myös.

Sain kesätöitä teatterin baarista. Stressaan siitäkin. Minulla on jotenkin tosi huono fiilis siitä. Uskon selviytyväni itse työstä mutta... Pelkään, että minun täytyy tehdä liikaa töitä eikä minulla ole aikaa millekään muulle, pelkään, että hyvin monesti minun pitää joustaa kaikesta. Pelkään myös, että mitä jos en saakkaan tarpeeksi töitä ja sitten saa tarpeeksi palkkaa jotta selviäisi kesästä ja syksystä (varsinkin jos pääseekin kouluun). Mutta koska tämä on ainoa työ jota minulle tarjottiin, minun on otettava se. En voi olla koko kesää työttömänäkään, koska sitten ei ole rahaa. Ja se ei ole koskaan hyvä juttu.

Olen niin väsynyt koko ajan.

Kämppä on kuin pommin jäljiltä mutta ei tee mieli siivota sitä eikä jaksaisikaan. Ja se ärsyttää. En tosin tee mitään muutakaan. Istun ja murjotan. Ja sekös vasta ärsyttääkin vielä lisää. Jotenkin en vaan saa kiinni jokapäiväisestä elämisestä ja rutiinista.

En tiedä mitä tehdä ja miksi tuntuu tältä koko ajan. Haluaisin vain heitellä tavaroita ja huutaa. Ongelmani ovat niin tyhmiä ja pieniä. Ne ovat vain tavallisia ongelmia jotka on normaaleita aikuisille. Joten miksi minä reagoin näin voimakkaasti. Juuri nyt en tosiaankaan haluaisi olla aikuinen.

Anteeksi, että näin valitan mutta minun täytyy. Tiedän, että asiat paranevat jossain vaiheessa kuitenkin, niin käy aina. Mutta haluaisin tosiaankin hypätä suoraan siihen hetkeen.

-Lilli-

--------------------------------------------------

I'm not feeling well.

I got stress.

I stress about summer.

I stress about autumn.

And I stress because of the stress.

I have few entrance exams. They are quite far away.  That's what stress me. There's problems either how to get there or how I'm going to come back from there. And there isn't going to be much of sleep because I must go with night train. And above all it costs too much. I haven't heard anything about Ahlman so I guess they won't invite me to their entrance exam again this year. It's really a shame because that means my school won't be in Tampere. It's also possible I won't get in any school. And that stress me out too.

I got summerjob from our theatres bar. I stress about it. I kinda have a really bad feeling of it. I think I can manage the actual job but... I'm afraid I must do too much work and won't have time for anything else and I'm afraid there's going to be a lot of times when I must yield, no matter what. I'm also afraid I won't get enough work to get paid enough so I could manage the summer and autumn (especially if I get to school). But because this is the only job that was offered to me, I must take it. I can't be unemployed the whole summer because then I won't have any money. And that's never a good thing.

I'm tired all the time.

The house is mess and I don't feel like cleaning it up and don't have energy for it. And it's annoying me. I'm not doing anything else either. I'm just sitting and sulking. And that is annoying me even more. I just can't get hang of the every day life and chores.

I don't know what to do or why I'm feeling like this all the time. Right now I would really like to just throw things and yell. My problems seem so stupid and minor. They are just ordinary problems which are normal to adults. So why am I reacting to them this way. At the moment I really wouldn't like to be an adult.

I'm sorry I'm goraning but I need to. I know everything will get better eventually, it always does. But I would really like to skip right there.

-Lilli-

30 päivää kirjoja - 20. päivä / 30 Days of Books - Day 20

20. Lempikirjasi romanttisesta kirjallisuudesta?

En oikeastaan lue romanttisia kirjoja. Luulen, että olen lukenut vain kaksi. Tuija Lehtisen Lumiruusu ja Jane Austenin Järki ja tunteet.

Pidin molemmista. Ehkä enemmän Järjestä ja tunteista koska se oli myös historiallinen.

Pitää odottaa kunnes pääsen listallani Kaari Utrion kohdalle. Monet hänen kirjoistaan on romanttisia, ainakin luulen niin...

----------------------------------------------

20. What is your favourite book in romantic literature? 

I don't really read romantic books. I think I have read only two. Tuija Lehtinen's Lumiruusu and Jane Austen's Sense and Sensibility.

I liked both of them. Maybe more of the Sense and Sensibility because it was also historical.

I need to wait to get in the Kaari Utrio's books on my list. Most of them are romantic books, atleast I think so...

Jean M. Untinen-Auel: Maalattujen luolien maa / Jean M. Untinen-Auel: The Land of Painted Caves

English below

Takakansi:

"Maalattujen luolien maa jatkaa Aylan, hänen miehensä Jondalarin ja heidän pienen tyttärensä Jonaylan tarinaa. Ayla joutuu kohtaamaan aikuisen elämänsä ensimmäiset suuret haasteet. Samalla kun hän opettelee äitiyden taitoja, hän harjoittelee tullakseen Zelandoniksi: henkiseksi johtajaksi ja parantajaksi, joka hallitsee lääkkeiden ja yrttien sekä mielen salat.
   Jean M. Untinen-Auel yhdistää luontaisen kertojanlahjansa vetoaviin, jo miljoonille lukijoille tuttuihin hahmoihin ja uskottavaan kuvaukseen arjesta ihmiskuntamme alkuhetkillä. Suomalaissukuinen Untinen-Auel on myöhäispaleoliittisen kauden merkittävimpiä rekonstruoijia. Hän kirjoittaa eläväksi Aylan aikalaisineen, heidän uskomattomat selviytymistarinansa, kotinsa ja maisemansa, kaipuun kohteensa ja uskomuksensa - aivan kuin se tapahtuisi meille itsellemme."


LUOJAN KIITOS SE ON LOPPU!

Haluatko tietää mikä tässä kirjassa on vikana?

No...

1. Kirjassa on 842 sivua eikä siinä tapahdu YHTIKÄS MITÄÄN!
2. Se toistaa samoja asioita uudestaan ja uudestaan.
3. Se toistaa myös aikaisempien kirjojen tapahtumat.
4. Kirjassa on tyhmiä ongelmia.

Kirja olisi huomattavasti ohkaisempi jos siellä ei olisi turhaa toistoa koko ajan. Ja olen varma, että kirja olisi ollut tällöin paljon kiinnostavampi.

Miksi pitää käydä joka ikisessä luolassa jotka ovat kaikki samanlaisia? Kirjassa kerrotaan pelkistä samoista luolista eri paikoissa.

Miksi Emon laulua pitää aina lausua tai laulaa koko ajan? Ja ennen kaikkea, miksi se pitää aina kirjoittaa? Se on vain liian pitkä luettavaksi koko ajan uudestaan ja uudestaan.

Ja miksi, kun Ayla tapaa tuntemattoman ihmisen (joita hän tapaa hyvin paljon) on pakko kertoa miten tämä tuntematon heti huomaa miten outo puhetapa Aylalla on, joka kerta! ME TIEDETÄÄN SE JO!

Ja miksi Ayla on vain niin täydellinen koko ajan? Paitsi ettei hän osaa laulaa. Ja hänellä ja Jondalarilla on todella tyhmä ongelma.

Tämä kirja oli vain ajanhukkaa. Miksi sen piti olla niin pitkä? Tarinan idea on ihana! Mutta toivoisin vain, että sen olisi kirjoittanut joku muu.

http://www.kirjaseuranta.fi/Jean_M_Untinen-Auel/Maalattujen_luolien_maa/Maalattujen_luolien_maa.jpg

Back cover:

"The Land of Painted Caves continues the story of Ayla, his husband Jondalar and their little daughter Jonayla. Ayla has to encounter the first big challenges of her adult life. She is learning to be a mother and at the same time studying to become a Zelandoni: a spiritual guide and a healer who masters the secrets of the medicines, herbs and mind.
   Jean M. Untinen-Auel combines her natural gift of the narrator to appealing characters which are known for millions of readers and believable descriptions of the weekdays at the beginning of the mankind. Untinen-Auel who is also related to Finns is notable reconstructer of late paleolithic. She writes lively Ayla and her contemporaries, their amazing survival stories, homes and landscapes, their longings and beliefs - just like it would be happening to ourselves."


THANK GOD IT'S OVER!

Would you like to know what is wrong with this book?

Well....

1. The book has 842 pages but there happens absolutely NOTHING!
2. It repeats the same things over and over again. 
3. It repeats almost everything that has happened in the other books also.
4. There's stupid problems.

The book would be considerably thinner if there wouldn't be so much unnecessary repeating all the time. And I'm sure the book would be more interesting then also.

Why they have to go in every damn cave which are all the same? The book is all about the same caves in different locations.

Why they have to sing or pronounce the song of their goddess all the time? And why it then has to be written again and again? It's just too long to read over and over again. 

And why, when Ayla meets a stranger (and she meets a lot in this book) it's must to say that the stranger noticed her peculiar speaking, every time! WE KNOW THAT ALREADY!

And why is Ayla just so perfect all the times? Except she can't sing. And they have such a stupid problem with Jondalar.

This books was just waste of time. Why it had to be so long? The story is a great idea! But I wish someone else would have written it.