MuruTinttaran Myssy!

Isosiskollani oli lapsena Isotätimme virkkaama keltaruskea Myssy. Yritin etsiä kuvaa lapsuudestamme jossa meistä jompikumpi olisi Myssy päässä, mutta tuloksetta!

Tässä Myssymallina Siskontyttöni, MuruTinttara!

(kuvat vanhennettu Poladroidilla 70-luvun tunnelmaan sopivaksi...)

Myssystä inspiroituneena virkkasin keväällä oman versioni vähän hempeämmillä väreillä:

(Taisin innostua rimpsureunan kanssa vähän liikaa, eihän tuolta alta edes näe mitään!)

EDIT: Siskolla oli tälläisiä myssykuvia jemmassa! :-) 

Sitä aitoa 70-luvun tunnelmaa!

Viikon kohokohta!

"Isohko nainen"

Monesti lapset möläyttävät ikäviä; "läski", "ruma" tms. Olen yrittänyt opettaa pojalle, että tiettyjä sanoja ei vaan käytetä. Mielipiteitä saa olla ja niitä saa tuoda julki, mutta voi keksiä jonkun kohteliaan tavan...
"Hei isohko nainen" sanoi sitten 6-vuotias ja taputteli hellästi äidin vatsaa... :-D

("Taitaa olla pullat uunissa" tokaisi myös eräänä iltana saunan lauteilla... Kyllä ne osaa yllättää)

Olen myöskin parhaani mukaan yrittänyt opettaa peruskohteliaisuuksia ja varsinkin vanhempaa väkeä eli aikuisia kohtaan... Poikahan oppii, mutta äitiä pännii, kun ei se vanhempi väki itse aina osaa, puhuvat kuitenkin kovasti "nykyajan nuorisosta" paheksuen sitä ja tätä. 

Olinpa kerran kauppareissulla iloinen, kun poika, silloin n.4-vuotias, avasi kohteliaasti oven vanhemmalle rouvashenkilölle. Rouva ei kuitenkaan noteerannut pienen miehen tekoa eleelläkään. Poika siihen kuuluvalla äänellä:

"Äiti, miksi daami ei sanonut Kiitos?" 

Tämän myös "Daami" kuuli ja ilme oli nolo. Toivottavasti oppi!!

(Olen siis myös yrittänyt välttää "tädittelyä/sedittelyä" tuntemattomista lapsen kanssa, "daami" ja "herra" ovat olleet oikein hyviä korvaavia sanoja, kaikenikäisille ;-))

Sellaista putkahti mieleen näin perjantai-illan kunniaksi.
Juu ja suunnattomat tervetuliaistoivotukset kävijöille ja lukijoille! Nähdään!

Kuumia kesäpäiviä!

Ihana keli on hellinyt meitä tänä kesänä ja kaikennäköistä mukavaa on ehtinyt tapahtua!

Olemme (siis Eetu on...) uineet kuin hullut...

...Kalle-serkku täytti vuoden...

...jo perinteeksi käynyt Heinäkuinen Serkkutapaaminen oli tällä kertaa Askolan perämetsässä...

...ja Nelli yllätti meidät ihanilla pennuilla!

(...ja näistä löytyy lisää täältä....)

Retkipäivä Högholmeniin

Kesäinen lämmin lomapäivä, hyvää seuraa, ruokaa, siskoja, veljiä, äitejä, tyttäriä, kummeja, serkkuja, mustereita ja hillittömiä naurukohtauksia...

 

Museoretki

Teimme kesäloman alkamisen kunniaksi mukavan retken pääkaupunkimme Luonnontieteellisen museoon. Kiitos Iso-musterille ihanasta seurasta!
Mielenkiintoista nähtävää olisi riittänyt vaikka koko päiväksi, upea paikka!

Loppukevennyksenä Eetulta kuultua... Autossa soi usein kuuntelusatu Dinosaurusten maailmasta. Tarinassa on kohta, jossa Rex jahtaa sankareita kita ammollaan. Eetu on kuullut tarinan moneen kertaan, kunnes sitten kerran kysyi, että mikä on Dinosauruksen kita-ampo? :-)

PolaDroidhurahdus!

Ihana, ihana, ihana!
Muuta en pystynyt kuin hihkumaan, kun tämän löysin...
Tässä ensimmäiset kokeilut...

Lapsukaiset näissä kahdessa edellisessä ihanaisen Saritan kuvaamina...


Eetu oli kylässä täti Rimpsremsan luona, ja pääsi leipomispuuhiin, tässä maistiainen niistä hetkistä... :-) Äippä sai myös ihan oikisia maistiaisia siltä reissulta tuliaisina ja maukkaita suklaaneliöitä olikin!

Hauskinta tuossa Poladroidvekottimessa on tietysti se, että kamera säätää kuvan värit aivan sattumanvaraisesti, niinkuin vanha kunnon Polaroidkin...
(Nuorempana sellainen olikin must-have -listalla, mutta jäi syystä tai toisesta hankkimatta... Tästäpä sain vihdoin lievitystä siihen...)

Nyt kyllä tuntuu vahvasti siltä, että tämä hurahdus saattaa laittaa lähitulevaisuudessa jopa blogin ulkoasun uusiksi... joskus... kun vaan ehtis... Noinkohan vaan on niin kiva hurahdus, että voittaa romanttisenrustiikit? Jää nähtäväksi,

Sillä tämän viikon projekti, eli operaatio "Pajan" siivous (taas kerran) on vienyt yllättävän paljon aikaa. Ihme juttu sinänsä, kun "Paja" on käytännössä vain työtaso ja kaappi. Aivoilla on joskus erittäin nurinkurinen tapa ajatella, että siivousoperaation tärkein ja ehdottomasti ensimmäiseksi tehtävä homma on päällystää säilytyslaatikot kauniiksi! (Ennenkuin tulee puhekaan lajittelusta, järjestelystä, puunaamisesta tai turhan pois heittämisestä...) Joka tapauksessa, loppusuora häämöttää jo ihan vain muutaman laatikonkoristelun (ja selvittämättömän romukasan takana), ja se on ihanaa se!

Loppukevennyksenä Eetun pohdintoja elämästä:
"Kun mä kasvan isoks, mä haluun mun autoks sellasen ferrarin, mut en rallariferraria, ettei sil voi ajaa kovaa"
Aimiks?
"Äiti haloo hei, eihän niinku tavallisella tiellä niinku jos on viidenkympin rajotus, voi ajaa kuuttakymppii!!!"
Toivottavasti näin hyvin toiminut asennekasvatus on pojan mielessä vielä ajokortti-iässä, toivoo Äiskä.