maanantai 25. tammikuuta 2016

Kuistin ja eteisen välinen ovi

Kuistin remontoinnin jälkeen kuistin ja eteisen välinen ovi oli vähän väärässä paikassa. Karmit tursuiva kuistin puolella reilusti yli.


Eteisen puolella taas karmi ei yltänyt lähellekään seinän tasoa.


Eteisen puolella seinässä oli vielä Vihtorin kynsien jäljet.


Hiomalla seinä tuli aika hyvään kuntoon, eikä raapuja enää erota. Nyt voi seinän paperoida ja tapetoida.


Kuistin puoli tuli oven siirtämisen jälkeen aika hyvään kuntoon. Ovi on vielä maalaamatta, mutta niinhän nuo muutkin sisäovet ovat. Tämä ei kunnoltaan ole huonommasta päästä.


Seuraavalla kerralla taitaakin olla lattioiden maalaus ja eteisen tapetointi vuorossa.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Uusi ulko-ovi

Ukolla oli nyt iso työ laittaa uusi ulko-ovi paikoilleen. Oven olisi voinut vaihtaa aiemminkin, mutta helojen odottelussa meni aikaa, eikä lukoton ja kahvaton ovi olisi ollut ihan hyvä juttu. Nyt jo alkoi paremmin taretakin lämpötilojen puolesta, kun sää alkoi lauhtua.


Kuistin remontin yhteydessä oviaukkoa suurennettiin uudelle ovelle sopivaksi. Ei se vanha ovi kuitenkaan missään ilmassa ollut, vaan aukkoa tilkittiin palkeilla ja eristeillä.


Ei tuo yhtään hullummalta näytä paikoillaan. Melkein on, kuin olisi aina tuossa ollutkin.


Listojen jälkeen varsinkin näyttää, että siinähän se on aina ollut. Eikä kukaan muista, että kuistikin oli alunperin avokuisti, eikä tuossa ole sen vuoksi ollut alkuperäistä ovea, josta mallin olisi voinut ottaa. Ensimmäinen kuistin ovi on kyllä ollut hyvin lähelle tämän näköinen, mutta vain yhdellä ikkuna-aukolla. Väri on näin äkkiä katsottuna vähän turhan vaalea, olisi voinut ottaa vähän tummemmankin sävyn. Tämä ovi on Halltexin Toivo 3.


Sisäpuoleltakin ovi näyttää ihan hyvältä. Harmaa sopii kuistinkin kanssa. Tällä puolella väri ei näytä liian vaalealta (Akka on allerginen valkoisille ulko-oville, ainakin niille rautakaupan perusmalleille, jotka eivät näytä hyvältä vanhassa talossa. Anteeksi.). 


Oven sovittamisessa paikoilleen oli hieman miettimistä, sillä ensimmäinen porras on hyvin kapea.


Ohjeissa suositeltiin korkeampaa kynnystä, mutta tuohon oli pakko sovittaa kynnys samaan korkeuteen portaan kanssa, ettei kukaan tuossa jatkossa lankeaisi, vaan saisi jalkansa portaalle mahtumaan suorassa.


Kahvojen valinta ei ollut helppo. Kaikki näyttivät uudenaikaisilta, mutta sitähän ne olivatkin. Valinta osui tällaiseen, sillä se ei riitele niin paljon muiden kahvojen kanssa.


Siinä se nyt kököttää paikoillaan listoitettuna. "Välttää, kuhanpahan", sanoo Ukko ja on oikeasti tyytyväinen kättensä töihin.


Nyt on ulko-ovi tiivis ja lämmönpitävä. Vielä, kun ikkunoiden sisäpokat valmistuvat, on kuistikin täysin lämmin tila. Tai, jos se on liikaa, niin puolilämmin sitten. Mutta se on sitten onneksi ihan oma valintakysymys, eikä olosuhteiden sanelema pakko. Melkein pitäisi Ukon ja Akan kokeilla, millaista nyt olisi nukkua kuistilla. Saattaisi olla hieman toista, kuin silloin aiemmin.


lauantai 23. tammikuuta 2016

Kylmä Koivurinne

Pakkaset paukuttelivat myös Koivurinteellä. Ukko lähti urheana viettämään pidennettyä viikonloppua sinne. Hänen saapuessaan perille oli ulkona 27 astetta pakkasta ja 3 astetta lämmintä sisällä. Mutta onneksi ne olivat lämpöasteita, ettei sentään koko talo ollut jäätynyt.


Samalla, kun tulipesät alkoivat tuottaa lämmintä, kävi Ukko laittamassa lämmikettä talolle eli lumivallin kivijalan suojaksi. Ja vähitellen talo alkoi lämmetä, mutta hyvin vähitellen.


Aamulla ei vielä oikein vesi kulkenut kunnolla kylpyhuoneen ja keittiön välissä.


Kun imuria ei sattunut olemaan matkassa, Ukko keksi ottaa paineilman käyttöön. Jos ei ole imua, niin onpahan ainakin puhallusta.


Ja niin taas olivat hyhmät pois putkesta ja lämmin vesi virtasi kuin vesiputous.


Eivät onneksi pakkaset olleet sen pahemmin mitään haittaa tehneet. Onneksi siis oli Koivurinteellä kaikki hyvin.