Illaksi iltamiin?

Vihdoinkin Akka pääsi katsomaan paikallista nuorisoseurantaloa, joka on hänellä työmatkan varrella. Talo näyttää ulkopuolelta niin houkuttelevalta, että sisäänhän oli päästävä vähän katselemaan. Tietenkään sitten kameraa ei ollut mukana, mutta Ukon kännykällä saa sentään jotain kuvattua.

Tämäkin talo on punamullalla maalattu valkoisin ruutuikkunoin. Ikkunoiden päällä on kauniit lehtikoristeet.

Avokuistin kautta käydään peremmälle.

Lippuluukku on kerrassaan soma.

Rakennus on vuodelta 1917. Vuosiluku on maalattu näyttämön päälle.

Näyttämön sivuilla on lipputelineet, joiden taustana on maalattu kukkakuvio.

Salissa on myös tämä erittäin kaunis suuri kamina, jossa on pyöreä koristeellinen luukku.

Ovet ovat peiliovia levein listoin.

Ruokailutilassa on jäljellä vielä ensimmäisiä astioita näytillä.

Ja todella korkea pystymuuri eli pönttis.

Näissä seuraintaloissa on vaan jotain ihanaa tunnelmaa. Akka on joskus aikoinaan yhdellä tällaisella ollut ohjaamassa lasten ja nuorten teatteriryhmiä. Joka kerta oli yhtä mukavaa tehdä töitä kauniissa vanhassa miljöössä. Pitäisiköhän tuolla järjestää jotkin iltamat?

Ei lämmin luita riko

On se mukavaa, kun on lämmin! Akka on sitä mieltä, ettei Suomessa koskaan liian kuuma olekaan. Mutta olipa kummallista, että olohuone oli kaikkein kuumin huone. Se on kuitenkin varmaan eniten varjossa. Kun Akka antoi orkideoille vettä ja ihmetteli nuppujen nopeaa ilmestymistä, paljastui valtavan kuumuuden salaisuus. Patterihan posotti aivan täysillä lämmintä, minkä kerkesi. Juuri tuossa patterissa ei ole mitään termostaattia, joten se lämmittää niin kauan kuin sähköä riittää. Sen näkee sitten seuraavassa sähkölaskussa, paljonko helteellä lämmittäminen maksaa. 

Nyt on vihdoin Ukon ja Akan toinen talo myynnissä. Kylläpä siellä olikin siivoamista ja järjestelyä sitä ennen.  Kellarikerros on vielä täynnä tavaraa, mutta ennen ensimmäistä näyttöä ehtii senkin vielä tyhjentää. Talo on hieno ja hyväkuntoinen, mutta turhan kaukana molempien työpaikasta. Toivottavasti joku sen löytää omakseen ja ihastuu siihen ensisilmäyksellä, kuten Ukon ja Akan kävi. Vaikka oli se silloin kyllä aivan toisennäköinen 70-luvun retrokuosissaan.

Missä on Akka?

Juhannusaattoillalla Akka keksi taas jotain tekemistä. Mutta se ei ollut tämä minikasvihuone.

Eikä Akka ollut kasvimaallakaan. Siellä kyllä kasvaa kaikki jo ihan mukavasti, vaikka kylvöt osuivat vasta kesäkuun alulle.

Mutta mitäs tuolla syreenin seassa näkyykään?

Aivan kuin siellä olisi jotain. Ja niinhän siellä onkin. Akka on jo ehtinyt laittaa tuulemaan.

Akka raahasi sinne sen hetekan, haki sisältä vanhan pakkaspeiton (kasveille tarkoitetun) ja punaisen viltin ja ripusti hyttysverkon oksaan.

Kun ukko tuli pihalle, hän sai aikansa etsiä, koska Akka oli niin hyvin piiloutunut. Mutta taisi olla nuo Akan patiinit, jotka paljastivat olinpaikan.

Ja siellähän se Akka näkyykin, omissa oloissaan.

Ukko, Akka ja juhannusaatto

Akka on koko juhannuksen töissä, eikä juurikaan muuta ehdi sitten tehdä, paitsi siivousta ja pakkailua siellä toisella talolla kaikki vapaa aika. Mutta kyllähän välikamari on jo melkein valmis. Vaikka viimeinen nurkka on vielä ilman tapettia, Akka halusi huonekalut jo näytille ja soviteltavaksi huoneeseen.

Monen kääntelyn jälkeen tulikin Kuhmosta tuotu sivustavedettävä tuohon keittiön viereen ja pikkuarkku ikkunan alle, vihreä tupakaappi nurkkaan ja pöytä tuoleineen toisen ikkunan alle.

Akan pelko tapetin sinertävyydestä osui sitten oikeaan ja se vaikutti sisustuksen valintaan. Oranssinruskea sänky pääseekin yläkertaan vierashuoneeseen (joka vielä toistaiseksi on ullakko) ja sävyiksi tähän tilaan tulevat vihertävät ja sinertävät sävyt.

Arkun päällä on ainakin toistaiseksi morsiusmyrtti ja vanha petroolilyhty. Mutta millaiset verhot tänne laittaisi? Siinä sitä onkin pohtimista. Ideoita saa antaa!

Nurkkaan tuli Akan vanhin oma huonekalu, tupakaappi, joka hänellä oli jo lapsuudessaan huoneessaan, jossa muuten oli myös salakäytävä. Sängyn lisäksi huoneeseen ei tainnut muuta mahtuakaan. Silloin kaappi oli valkoinen ja vetimet olivat punaiset. Nyt ovat ovet vielä pois paikoiltaan viimeisimmän maalauksen jäljiltä. Tämä vihreä pellavaöljymaali (Uula) on lähellä alkuperäistä sävyä, hieman kyllä vaaleampi. Hyllyt päällystettiin aikoinaan tapettimallikirjan sivuilla.

Pihan juhannusruusu on vain yksivartinen (Ukko on katkaissut toisen varren, murr), mutta kukkii sitäkin runsaammin. Vaatimaton oksakin voi tuottaa paljon kukkia! Mukavaa juhannusta sinulle, joka luet tätä!

Välikamariin tapettia

Viikonloppu meni Akan veljen vaimon synttärijuhlissa ja mökillä. Siellä kun on sauna vielä keskeneräinen, niin kävivät Ukko ja Akka Akan vanhempien saunassa. Lauteet pitivät kummallista napsetta, ja Akka alkoi epäillä, että niissä on jotain vikaa. Ukko tuumasi vain, että kunhan natisevat. Akka epäili silti, sillä ennen lauteet olivat olleet aivan hiljaiset. No, kohtahan lauteet rösähtivät alas, ja Ukko ja Akka hädin tuskin ehtivät hypätä pois ennen suurta rojahdusta. Ei siinä sitten auttanut kuin tehdä vanhemmille uudet kiinnitykset lauteille. Sunnuntai menikin sitten siinä hommassa.

Eilen alkoi sitten välikamarin tapetointi. Tapetointipöytä on jo hieman natiseva ja vähän paikattukin, mutta kyllä sillä vielä tämän huoneen hoitelee.

Tapetti on sellaista kalsarikuvioitua harmaata tasaista mallia (Pihlgren ja Ritolan siemen), joka on helppo kohdistaa. Akka pelkää vaan, että se taittaa liikaa siniseen, mutta ehkä se johtuu loisteputken valosta. Pitäisi kai jossain vaiheessa kunnostaa tuo ovikin.

Parissa tunnissa ei ihan ihmeitä tehdä, mutta kyllähän Ukko ja Akka aika monta vuotaa sai seinälle. Saattaa jopa valmistua tämän huoneen tapetointi juhannukseksi. Listat ja sähkötyöt sitten ehtii tehdä aikanaan.

Sittenhän saa tämänkin huoneen kalustaa ja somistaa. Kalusteiksi tänne tulevat tuon sängyn lisäksi sivustavedettävä puusohva, pöytä ja tuolit sekä vihreä tupakaappi. Eipä tänne muuta sitten mahdukaan.

Välikamari edistyy

Akalla oli vapaapäivä, joten silloin sai välikamarin lattia uuden maalipinnan. Vanha maali oli kellertävää ja paikoin melko kulunuttakin.

Erityisesti keittiön oven luona oli kohtalaisen laaja kuluma maalipinnassa. 

Ukko hioi pahimmat paikat hieman sileämmäksi jo edellisenä iltana. Kuluneista paikoista näkyykin, miten eri aikakausien maalipinnat ovat vaihtaneet väriä. Ensimmäinen maalikerros on ollut punaruskea. Tätä sävyä voisi Akkakin haluta joskus kokeilla, mutta nyt oli jo sävyt olemassa tätä lattiaa varten. Seuraava maali oli ollut siniharmaa, jonka päälle oli myöhemmin maalattu valkoisella ja viimeksi sitten kellertävällä.

Näiden aikaisempien maalikerrosten vuoksi Ukko ja Akka valitsivat maalimerkiksi Betoluxin. Jos lattiat olisi hiottu kokonaan, olisi voinut käyttää jotain perinnemaalia, mutta nyt jatkettiin aikakausien maalimuutoksia. Edellisessä talossa Ukko ja Akka maalasivat Permolla, mutta sekään ei nykyään ole enää oikea perinnemaali. Siinäkin on koostumus muuttunut sitten menneiden päivien.

Siinä se välikamari sitten on kaikessa loistossaan ja märässä maalissaan. Kyllä Akkaa houkuttelisi saada tämä huone tapetoitua ennen juhannusta, mutta saas nähdä kuin käy. Tuleehan niitä juhannuksia kyllä sitten myöhemminkin. Vähän kerrallaan tekee paljon pitkällä aikavälillä!

Ukko ja Akka ostoksilla

Lauantaina Ukko ja Akka lähtivät toiselle talolle hommiin, mutta matkalla oli hetki aikaa poiketa kierrätyskeskuksessa ihan vaan vilkaisemassa, voisiko sieltä löytää hanan tulevaan vessaan.

Sieltähän löytyikin hyväkuntoinen heteka. Ja arvaat jo varmaan kuvastakin, mihin käyttöön Akka sen sieltä halusi. 

Löytyi myös ihana kylmälaukku. Tämän kanssa ei voi mennä mutrusuuna ostamaan jäätelöä kaupasta. Kyllä hymy irtoaa, on se niin kukallinen kyllä. Vetoketjukin oli ihan toimiva, vaikka se jäikin kuvassa tuonne laukun sisään. Hieno kapistus!

Ukolle löytyi hieno paitakin. Katso, miten kauniit kauluksetkin siinä on, pitkät ja terävät!

Ja Ukolle käyttämättömät nahkakengät.

Ja Akalle kalossit. Nehän ovat erittäin tarpeelliset, eikö?

Kyllähän se hanakin löytyi. Kunnosta ei vielä tiedä, mutta ei se nyt niin kallis ostos ollut, jos sattuukin olemaan vuotava. Pieni ja sievä se ainakin on.

Tunnissa ehtii, kun pitää kiirettä. Rahaakin paloi tällä kertaa kokonaiset 12 euroa. Kyllä on nykyään kaikki niin kallista, vai miten se menikään.

Hyvillä mielin sitten Ukko ja Akka lähtivät askareihinsa toiselle talolle. Pian sielläkin on jo valmista myyntiä varten.

Kahden illan keittiöremontti

Mitä tapahtuu, kun toukotyöt saadaan valmiiksi? Akalla alkoi päässä raksuttaa heti seuraavana aamuna, että kyllähän keittiö kaipaisi pientä tuunausta. Tilaa tarvitaan lisää ja turhia kapistuksia pitäisi saada vähemmälle. Säätiedotuskin lupasi ukkosta ja vesisadetta iltapäiväksi ja illaksi. Kun vielä Ukko sopivasti soitti Akalle, niin Akkahan ehdotti, että tehtäisiin illalla keittiöremontti. Ehdotus taisi tulla Ukolle niin yllätyksellisesti, että hän lupasi heti ensi henkäyksellä.

Ukko meni iltapäivällä maalikauppaan ja puhelimen kautta sovittiin sopiva maalisävy. Akka yritti katsoa värejä näytöltä, mutta jokaiseen sävyyn Ukko sanoi, että se on vihreä. Viimeinen vaihtoehto oli sitten melkein valkoinen, josta Ukko ei enää sanonut, että se on vihreä. Vaikka ei kai se paha olisi ollut, vaikka olisi ollut vihreäkin.

Akka putsasi ja maalasi ja Ukko suunnitteli minikokoista alakaappia hellan viereen. Keittiökalusteiden tummanruskeat ovet vaativatkin kolme kerrosta maalia peittyäkseen. Hyllylevyihin riitti pari kerrosta. Rahaa tähän remonttiin meni sen litran maalipurkin verran. Kaikki muu löytyi taas Ukon ja Akan varastoista.

Keittiöön oli tullut jo aiemmin tämä valkoinen kaappi ja kyllähän nämä kalusteet nyt sopivat paremmin yhteen. Nyt voidaan ihan rauhassa siirtää varsinainen keittiöremontti ensi vuoteen tai hamaan tulevaisuuteen.

Tällä erää tehtiin:
- Liesituuletin vietiin pois
- Punaisen kaapin tilalle tuotiin iso valkoinen kaappi
- Kaappien ovet ja laatikoiden etulevyt maalattiin Helmi-maalilla sävyllä 368X
- Vetimet ovat entiset, eikä niille tehty mitään
- Liesituulettimen tilalle laitettiin mäntylevyt (kirjahyllystä otettuja), jotka myös maalattiin tuolla Helmin sävyllä.
- Hyllykannakkeet ovat muinainen osto Ikeasta. Ne ovat palvelleet jo kahdella asunnolla erinäisissä kiinnityksissä.
- Sähköjohdot siirrettiin nurkkaan ja putsattiin. Olivat paksun tumman rasvatöhnän peitossa.
- Alakaappi tehtiin rakentamalla lattiaan tukirima, josta lähtee pystypalkki hellan vieressä, johon tasolevy kiinnitetään. Seiniin tuli myös rimat tueksi. Ovi on tuota kirjahyllylevyä.
- Sokkeli tehtiin kaappien alaosaan koko matkalle.

Kaikenlaista pikkutuunaamista olisi vielä tässäkin (esim. hyllyjen tausta on kauhea), mutta katsotaan joku kaunis päivä sitten, siis sateinen. =) Huomenna kuitenkin mennään toiselle talolle hommiin. Sielläkin on vielä yhtä sun toista keskeneräistä.

Kuvia keittiöstä ennen löydät täältä.

Toukotyöt tehty!

Jippii, nyt ne on toukotyöt vihdoin tehtynä, molemmilla taloilla! Sen toisen talon saa aivan kohta laittaa myyntiin, kunhan viimeiset viimeistelyt ovat valmiina. Onhan se vähän hassua ajatella nyt jo lopullista muuttoa, kun kaikki on Koivurinteellä kesken. Tavarat joutuu laittamaan ullakolle lepakkojen iloksi.

Lepakoita siellä onkin, jos enää yhtään on kissan jäljiltä olemassa. Se kun on napsinut niitä sieltä yhden toisensa jälkeen. Onhan se kissallekin kiva saada oikein riiputettua lihaa. Lepakot olisivat kyllä ihan hyviä elävinäkin, koska ne syövät hyttysiä, mutta eihän se kissa sellaista ajattele.

Kasvihuone on edelleen viimeistelemättä, mutta ei se haittaa. Kunhan kasvit ovat suojassa.

Viimeisetkin kasvilavat saatiin käyttöön tänään, juuri ajoissa siis sai perunan maahan. Huomennahan se on Kustaan päivä, jolloin perunat pitäisi viimeistään saada peltoon. 

Lavoissa on etualan kahdessa laatikossa perunat, seuraavavissa sipulit ja salaatit ja perimmäisissä kurpitsoja. Kasvihuoneen viereisiin lavoihin tuli lantut, punajuuret ja porkkanat. Ja kasvihuoneen toiselle puolelle tulevat mansikat ainakin tänä vuonna. Ne ovatkin vielä siirtopurkeissaan odottamassa.

Akan perennapenkkikin tuli aivan täyteen. Täytyy varmaan ensi vuonna laajentaa sitä, ellei jo aiemmin.

Kun pihlajan kukinta laantui, yltyivät pihan syreenit sitäkin tuoksuvammiksi. Sisältä katsoen lähes joka ikkunan takana onkin syreeni. Ikkunat eivät siis ihan täysin olekaan metsään päin, eikä pipokaan kiristä, ainakaan näin lämpimällä. =)

Akan "Omat olot" ovat myös täydessä kukassa. Eipä paljon arvaisi piilopaikaksi (joka siis on vasta suunnitteilla), kun täältä etupihan puolelta katselee. Tämä pensas on kyllä todella ihana Akan mielestä. Ukon tuunaama autokin on päässyt kuvaan. Näyttää sopivan ihan hienosti väreiltään miljööseen.

Täältä se Akka sitten kurkistelee piilostaan myöhemmin kesällä.

Nyt alkaa näyttää siltä, että saattaisi alkaa vaikkapa satamaan. Sataisi vaan, vaikka kaiket yöt, kunhan päivisin olisi lämmin ja pouta.