Lomaprojekteja

Lomaa on vietetty hihat heiluen. 

Pihassa on töngitty. Kaikkialla. 

Kiviä on ollut. 

Tässä pieni kuvakollaasi pihajutuista.

Ja heti kaivurin lähdettyä päätti isäntä aloittaa projektin, johon

en osallistu kuin muonittajan ominaisuudessa.   

Aitta saa uuden katon. 

Ja mulla ois tämmönen juttu oottelemassa.

 Kunnollinen kukkapenkki. Mitä mä siihen laitan?

Muistoissa Iita

Niin surullista kuin se onkin, niin Iita-kissasta jouduttiiin luopumaan. 

Kaliki- tai muusta viruksesta johtunut jatkuva tulehdustila etenkin

 suussa ja kurkussa ei ottanut parantuakseen. 

Iitan elämä ei ollut enää elämisen arvoista, 

Antibioottikuureja, kipulääkkeitä, homeopaattisia lääkkeitä,

 köhimistä, kuolaamista ja omissa oloissa nukkumista. 

 Niinpä me omistajat päätettiin, että tämä kesä oli Iitan viimeinen. 

Iitan lähtö oli rauhallinen ammattitaitoisen eläinlääkärin luona.

 Kotona Iita pääsi kotipihan multiin,

 hauta kaivettiin kaivinkoneella.

Onhan se tosi outoa, 

kun ei ole yhtään kotikissaa aina kotona jaloissa pyörimässä. 

Nuo toiset tapaukset, Lissu ja Potsi on niin liikkuvaisia, 

ettei niitä paljon ennätä paikoillaan nähdä.

 

 

Kiitos yhteisistä vuosista Iita, olit meille tosi rakas! 

Luonnonantimet

Kesä on ihanaa, varsinkin kun kaikki marjat alkaa olla valmiita. 

Nyt voi sitten nauttia marjaherkuista oikein olan takaa.

 Ja minä ainakin nautin.

 Ilta-, aamu- ja välipalat tulee nautittua tuolla vattupuskassa.

Teen itselleni talvenvaralle marjasekoituksia suoraan rasioihin. 

Mustikka ja vattu, peittoaa ehkä jopa mansikankin. 

Mustikoista piti leipasta myös vähän mustikkapullia. 

Vaniljakreemijauheen ja rahkan kanssa, maistui. 

Marjoista toisiin luonnon antimiin.

 Eikös olekin mukava pulahtaa järveen uimaan,

kun tietää miten mukavia uimakavereita voi vähän syvemmällä polskutella?

  Velipoika se nappasi tämmösen jötkäleen kalareissulla. Huh huh! 

Ja tässä vielä yksi luonnon antimiin kuuluva, tosi ei syötävä.

Tää "mato" oli ehkä pahempi kuin se Sireenikiitäjäntoukka  

Mikä lienee onkaan, siellä se mun pelargoniassa piti majaa yhtenä iltana.

 Oikein harjakset ja kaikki tällä kaverilla. Kaikenlaisia maanmatosia niitä onkin. 

Piharemontista saattaa päivityksiä kuulua tässä pikapuoliin :)

Vielä hetki

Vielä hetki pitäis odotella ennen loman alkamista.

 Reilu viikko. 

Uskomatonta, että heinäkuu on jo puolivälissä. Niin nopeasti on aika taas hurahtanut.

 Lämpimien päivien seurauksena kukkaset on vihdoin alkaneet kunnolla kukkimaan. 

Anoppi väitti minulle, että siemenestä kasvatettua petuniaa ei saa kukkimaan.

 Ai ei vai?

 Paremmin nuo petuniat kukkii kun esimerkiksi Tsinniat,

 jotka nyt vasta alkavat kukkimaan. 

Ostopistokkaista kasvatetut pelargoniat ovat ihan kiitettävässä kukassa

 myös ja niin nuo taustalla olevat petuniat, 

jotka viihtyvät niin tuossa meidän terassilla.

siemenestä kasvatettu petunia on siis tuossa ruskeassa amppelissa. 

tämä hauska keltainen taisi olla kultahelokki nimeltään.

Tsinnia vasta aloittelemassa kukintaansa. 

Liiteriprojektissa on käytetty viimeviikonloppuna useita tunteja ja

 paljon hikea vuodatettu helteessä, mutta vihdoin kaikki pikkuklapit on liiterissä.

 Leivinpuut odottelee vielä siirtäjiään liiterin takana. 

Lomalle onkin suunniteltu jo yksi vähän isompi juttu tuonne puutarhaan. 

Siihen liittyen on jo ennen juhannusta haettu rekvisiittaa valmiiksi.

 Katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi. 

tässä sitä lomarojektia ois 

Katsotaan, ehtiikö sitä lomalla blogia ees päivitellä. 

Kaiteita

Olen tänä kesänä ottanut pieneksi projektiksi maalailla pikkuhiljaa ulkorakennusten
kaiteita. Saunan terassin kaiteet rakennettiin toissavuonna,
joten nyt oli sitten mahdollista maalata nuo kestopuiset kaiteet. 

Nyt saunallamme on yhtenäiset kaiteet, jee. 

Maalailin myös ison aittamme kaiteita.
 Niiden maalaamisessa tuskallisinta oli ehdottomasti vanhan maalin rapsutus.
 On se uusi maalipinta vaan niin jees juttu.

vähän oli jo vanhat maalit aikansa palvelleet

Isännän kanssa aloitettiin yhteinen isompi projekti.
 Liiterin tyhjäys.
Puolisen metriä oli liiterin pohjalla sekalaista roskaista "muhua",
 joka kaivettiin tuollaisen vehkeen avustuksella pois.
Tarkoituksena olis tehdä liiteriin kunnon tuulettuva lattia,
jotta pohjimmaiset puut eivät lahoaisi maan kosteuden vuoksi.
Eniten tässä hommassa ärsytti se,
 että kotimme edellinen omistaja oli pitänyt liiterin lattiaa kaatopaikkana.

Jospa saatais pian taas se kesä takas!

Esittelyssä

Olen Potsi,

 tunnen myös nimen Johtaja tai herra Potter, 

olen Koivulan kisuisäntä

 olen aina siellä missä muutkin,

tutkimassa kaikkea, 

silloin tällöin tekemässä tuhmuuksia..

olen myös kaikkiruokainen (kuvassa herkuttelen pähkinöillä)

ja ennen kaikkea rakastan laiskottelua! 

ps. myös saunominen kuuluu rakastamiini asioihin,

 harmi kun emäntä ei ota koskaan kameraa saunaan mukaan! 

Raparperipiirakka

Tänä viikonloppuna Koivulan emäntä on kiinni töissä. Ennen iltavuoroa ehti hyvin kuitenkin puuhastella. Ulkona oli kylmä ja tuulinen keli, joten piti puuhastella sisällä. 

Ja mikäs sen mukavampaa sisäpuuhastelua on kuin leipominen. 

Tämän hetken ykkösherkku on kyllä raparperi. 

Oon tehnyt jo pariakin erilaista, 

mutta mulle niin perinteistä piirakkaa, joten päätin kokeilla jotain uutta. 

Googletin raparperileivonnaisten ohjeita ja siitähän se idea sitten lähti. 

Raparperi-marenkipiirakka!

 Ja vei oikeasti kielen mennessään. Tästä tulee niin mun suosikki!

 Tykkään muutenkin tehdä piirakkaa aina pellillisen kerrallaan. 

Koivulassa kun käy edelleen aika useasti kahvitteluvieraita, 

niin pakkasesta löytyy aina jotain kastamista. 

Pyöreän vuuan kanssa on ankea pakastaa, 

kun sitten pitää ottaa koko piirakka kerralla sulamaan.

Kuvat on kännykkälaatuisia, kun kamerassa oli akku loppu.

  "Pienet" palat sitä jo isännän kanssa päiväkahveella maisteltiin :) 

Ja tässä vielä ohje, joka löytyi täältä

Raparperi-marenkipiirakka

 175 g voita
150 g sokeria
3 tl vaniljasokeria
veitsenkärjellinen suolaa
3 keltuaista
250 g vehnäjauhoja (laitoin 4,5dl)
1,5 tl leivinjauhetta
4 rkl maitoa (laitoin lorauksen täysmaitoa)
500 g raparperin paloja

3 valkuaista
200 g sokeria

100 g murskattuja hasselpähkinöitä (laitoin mantelilastuja)

Vaahdota voi ja sokeri.
Lisää keltuaiset yksitellen joukkoon.
Lisää kuivat aineet, mausteet ja maito.
Levitä taikina uunipellille ja sen päälle raparperin palaset.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi ja levitä se piirakan päälle.
Ripottele vaahdon päälle pähkinät.

Paista 200 asteessa  35 min. 

Liljat on kuvattu työpaikan pihalta.

Herkullista viikonvaihdetta!