Näin unta, että vatsaani kipristeli. Tuli tarve ponnistaa. Levitin jalkani ja haarojeni välistä pusertui pieni möykky ja tipahti lattialle. Kun katsoin sitä, huomasin että se oli sikiö. En ollut tiennyt raskaudesta. Ajattelin, että ihan hyvä, kun tuli keskenmeno, olisin ollut liian vanha hoitamaan vauvaa, mutta hiukan harmi kuitenkin. Sikiö oli kivan näköinen pieni vauva, noin puhelinluurin kokoinen. Heitin sikiön roskapussiin, mutta se alkoikin äännellä. Kaivoin sen pussista ja aloin hoitaa. Pidin sitä puseron alla ja syötin äidinmaidonvastiketta. Tykkäsin vauvasta kovasti, mutta sitten minun piti lähteä matkalle ja jouduin jättämään vauvan vieraan hoitoon. Kuljeskelin maailmalla ja koko ajan kaipasin vauvaa, mutta tuntui, etten koskaan pääse kotiin sen luo.
Analyysi: Vauva kuvaa käsikirjoitustani. Luulin sen kuolleen ja menneen kesken, mutta se onkin hengissä, joskin vähän huonossa hapessa. Haluaisin viettää aikaa sen kanssa, mutta olen sotkenut elämäni niin, että joudun tekemään kaikkea muuta kuin hoitamaan käsikirjoitustani. Tänään meni koko päivä Porissa, viikonloppu menee perhedynamiikan parissa, maanantaina on hammaslääkäri, tiistaina näytelmäpalaveri, mikä on tavallaan kiinnostavaa, keskiviikkona kirjoittajatreffiporukan vuosijuhla. Ollaanko me nyt kokoonnuttu kolme vuotta? Ällistyttävä aika, voiko se olla totta. Torstaina on vapaa proosaryhmä Kirjan talolla. Nämä kaikki sinänsä mukavat hommelit vievät aikaa minun vauvaltani. Mietin mistä voin luopua, tuntuu, etten voi luopua mistään. Kauhea dilemma.
Analyysi: Vauva kuvaa käsikirjoitustani. Luulin sen kuolleen ja menneen kesken, mutta se onkin hengissä, joskin vähän huonossa hapessa. Haluaisin viettää aikaa sen kanssa, mutta olen sotkenut elämäni niin, että joudun tekemään kaikkea muuta kuin hoitamaan käsikirjoitustani. Tänään meni koko päivä Porissa, viikonloppu menee perhedynamiikan parissa, maanantaina on hammaslääkäri, tiistaina näytelmäpalaveri, mikä on tavallaan kiinnostavaa, keskiviikkona kirjoittajatreffiporukan vuosijuhla. Ollaanko me nyt kokoonnuttu kolme vuotta? Ällistyttävä aika, voiko se olla totta. Torstaina on vapaa proosaryhmä Kirjan talolla. Nämä kaikki sinänsä mukavat hommelit vievät aikaa minun vauvaltani. Mietin mistä voin luopua, tuntuu, etten voi luopua mistään. Kauhea dilemma.
Tekstit
En usko että unia olisi syytä analysoida kovinkaan sanoittavasti, koska se luo jumitiloja. Et enää muistakaan untasi, vaan toistat mahdollisesti täysin metsässä olevaa tulkintaasi siitä. Valvetilan ajatukset ovat harvoin linjassa unien ajatusten kanssa, koska relan ja estojen määrä ei ole sama. Tärkeintä olisi muistaa unensa ja pitää unipäiväkirjaa.
VastaaPoistaUnet eivät helposti sanallistu, ne ovat symbolimaailmaa, aivan kuten hyvä runous.
PoistaTulkinta on aivan toinen todellisuus. Unet ovat unennäkijänsä omaa kieli- ja symbolimaailmaa.
Kehon todelliset kiputilat tuottavat kyllä unia, mutta herätessä ei kiputila ole suinkaan kadonnut.
Ei se mitään. Tämä uni ja tulkintani siitä auttoivat minua kuitenkin oivaltamaan mikä minua elämässä pännii. Ja nyt aion tehdä jotain sen hyväksi.
VastaaPoista