Kirjassa on pitkä liuta erilaisia paketteja. Päällimmäisenä tosin mieleen jää vain se, että onpas maailmassa paljon erilaisia teollisesti valmistettuja käärepapereita ja kun tietää, että valtaosa käärepapereista on sekajätettä ja moni lahjan saaja ei todellakaan kierrätä paperia vaan heittää sen suoraan roskiin, niin eipä innosta.
Jos ei ole vielä tajunnut, että paketin voi koristella ihan millä vaan, niin tässä on kyllä ideaa. Helmiä, huiveja, kuivattuja hedelmiä tai chilejä, pähkinöitä, köyttä, niiniä, valokuvia, koruja ja niin edelleen.
Ehkä tämä kirja innostaa panostamaan lahjan paketoimiseen. Nolona myönnän, että omat lahjani lähtevät toisinaan vähän kiireellä ilman isoa paneutumista paketointiin. Harmi.
Yksi idea jäi erityisesti mieleen. Se on siis supersimppeli, mutta en ole aiemmin älynnyt tehdä: eli laskostaa paperia (kuvassa).
Tätä kirjaa en ostaisi, mutta voi sen selailla pariin kertaan kirjastossa tai jossain, jossa käteensä saa.
Espen Markussen: Lumoavat lahjapaketit, 60 innostavaa ideaa, Tammi, 96 sivua
torstai 17. helmikuuta 2011
Elämä järjestykseen
Monta kuukautta on kulunut ilman yhtäkään kirjapäivitystä. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, ettenkö olisi mitään kirjoja käsitellyt, tai jopa lukenut.
Minähän luen mielelläni elämänhallintaoppaita. Tämä oli erityisen hyvä sellainen. Kuten takakansikin lupaa, niin tämä kirja ei patista tekemään mitään. Pikemminkin niin päin, että älä todellakaan muuta elämääsi, vaan nauti siitä.
Kirja on osittain kieli poskessa kirjoitettu, mutta totta toinen puoli. Kirja on jaettu kolmeen osioon: työ, arki ja apukeinot sekä lisäksi on alku- ja loppusanat. On pohdintaa siitä, mistä vitkuttelu johtuu. Jotkut meistä ovat vitkuttelijoita ja jotkut eivät. Ne, jotka eivät ole, varmaan pitävät tätä kirjaa ärsyttävänä, mutta niille, jotka kärsivät prokrastinaatiosta, kirja on varmasti mieluista luettavaa. Ja nimenomaan siitä kärsivät kärsivät.
Kirjasta ehkä suurimpana vastauksena jäi mieleen, että kannattaa miettiä tarkkaan, että mitkä asiat on todellakin pakko tehdä. Siis ihan oikeasti. Jos jonkin asian tekeminen tuntuu vastenmieliseltä, niin joku syyhän siinä taustalla on, että miksi se tuntuu niin inhottavalta.
Kathrin Passig ja Sascha Lobo: Elämä järjestykseen ilman rahtuakaan itsekuria, Atena kustannus Oy, 283 sivua, oma pokkari
Minähän luen mielelläni elämänhallintaoppaita. Tämä oli erityisen hyvä sellainen. Kuten takakansikin lupaa, niin tämä kirja ei patista tekemään mitään. Pikemminkin niin päin, että älä todellakaan muuta elämääsi, vaan nauti siitä.
Kirja on osittain kieli poskessa kirjoitettu, mutta totta toinen puoli. Kirja on jaettu kolmeen osioon: työ, arki ja apukeinot sekä lisäksi on alku- ja loppusanat. On pohdintaa siitä, mistä vitkuttelu johtuu. Jotkut meistä ovat vitkuttelijoita ja jotkut eivät. Ne, jotka eivät ole, varmaan pitävät tätä kirjaa ärsyttävänä, mutta niille, jotka kärsivät prokrastinaatiosta, kirja on varmasti mieluista luettavaa. Ja nimenomaan siitä kärsivät kärsivät.
Kirjasta ehkä suurimpana vastauksena jäi mieleen, että kannattaa miettiä tarkkaan, että mitkä asiat on todellakin pakko tehdä. Siis ihan oikeasti. Jos jonkin asian tekeminen tuntuu vastenmieliseltä, niin joku syyhän siinä taustalla on, että miksi se tuntuu niin inhottavalta.
Kathrin Passig ja Sascha Lobo: Elämä järjestykseen ilman rahtuakaan itsekuria, Atena kustannus Oy, 283 sivua, oma pokkari
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)